Markku Vuorinen (asianajaja)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Markku Antero Vuorinen (4. toukokuuta 1956 Ilmajoki9. tammikuuta 2023 Helsinki[1]) oli suomalainen asianajaja ja työoikeuteen erikoistuneen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy:n perustajaosakas.[2]

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Markku Vuorinen työskenteli koko lakimiesuransa työoikeuden parissa ja edusti työ- ja virkasuhteita koskevissa erimielisyyksissä palkansaajan näkökulmaa yhteensä noin 1 000 riitajutussa. Hän myös toimi ammattiliittojen neuvonantajana.

Vuorinen toimi työntekijöiden asiamiehenä muun muassa Rakennushallituksen siivoustoiminnan yhtiöittämiseen ja liikkeen luovutukseen liittyneessä nk. Engel-tapauksessa (1997)[3] ja Metsäkeskusten toimihenkilöiden lisäeläkettä koskeneessa kiistassa vuonna 2000. Kumpikin kuuluu korvaussummaltaan Suomen suurimpiin työoikeudellisiin riitajuttuihin.lähde?

Rakennushallitus–Engel-riidassa oli kantajina yhteensä noin 650 siivoojaa ja kiinteistönhoitajaa, joille kaikille valtio joutui kolme vuotta jatkuneen oikeusjutun päätteeksi maksamaan vahingonkorvausta laittomasta irtisanomisesta. Korvaussumma oli yhteensä noin 45 miljoonaa markkaa (noin 7 miljoonaa euroa). Siivoojien voittoisa taistelu valtiotyönantajaa vastaan kirvoitti useita kansanedustajien kirjallisia kysymyksiä.[4]

Metsäkeskusten toimihenkilöiden lisäeläkeriidassa kiisteltiin siitä, voiko lisäeläke olla työsuhteen ehto ja voiko työnantaja muuttaa sitä yksipuolisesti. Kantajia oli satoja. Riita ratkaistiin lopulta sovintoneuvotteluissa ja työnantajan maksettavaksi sovittu korvaussumma päätettiin pitää salaisena.

Rakennushallituksesta irtisanottujen siivoojien taistelua valtiotyönantajaa vastaan kuvaa Timo-Erkki Heinon Ylelle toimittama tv-dokumentti Hävitty juttu (1998).[5] Tv-dokumentti puolestaan toimi innoittajana Jarmo Lampelan ohjaamalle Eila-elokuvalle (2003). Elokuvan käsikirjoituksen laatinut Tove Idström kertoi muokanneensa siivoojien asiamiehenä toimineen lakimiehen roolia pehmeämmäksi ja empaattisemmaksi sen jälkeen, kun hän oli tutustunut Markku Vuorisen laatimiin oikeudenkäyntiasiakirjoihin.lähde?

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Markku Vuorinen kirjoitti ylioppilaaksi Ilmajoen lukiosta 1975[2] ja valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1980.[6] Opiskeluaikanaan hän toimi Helsingin yliopiston oikeustieteen ylioppilaiden tiedekuntajärjestön Pykälä ry:n hallituksen puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä.[7] Myöhemmin hän opetti Pykälän valmennuskursseilla.lähde?

Uransa alkuvuosina Vuorinen työskenteli lakimiesharjoittelijana ja lakimiehenä muun muassa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:ssa, Teollisuustoimihenkilöliitossa ja Liikeväen liitossa. Liikeväen liitossa hän osallistui kaupan alan uuden liiton valmisteluun ja vuonna 1987 kolme kaupan alan ammattiliittoa yhdistyi Liikealan ammattiliitoksi, joka kuuluu nykyisen Palvelualojen ammattiliitto PAMin perustajaliittoihin. Vuosina 1989–2005 hän työskenteli toimihenkilöliittojen omistaman Suomen Oikeuspalvelu Oy:n lakimies-toimitusjohtajana.

Vuonna 1996 Markku Vuorinen perusti opiskeluaikaisen ystävänsä Jussi Kasasen kanssa työoikeuteen erikoistuneen asianajotoimiston.[8] Osa työoikeudellisista riidoista käsitellään työtuomioistuimessa, jossa Vuorinen edusti palkansaajapuolta 5–10 riidassa vuosittain. Lisäksi hän on osallistui valtakunnansovittelijan johdolla käytäviin lakkosovitteluluihin ammattiliittojen asiamiehenä.

Markku Vuorinen oli Asianajotoimisto Kasanen & Vuorisen osakas kesään 2014, jolloin hän jäi eläkkeelle ja luopui samalla asianajajanimikkeestä. Oikeusministeriö myönsi hänelle luvan toimia oikeudenkäyntiavustajana. Hän toimi myös nuorten työoikeusjuristien mentorina.

Kirjallinen tuotanto ja media[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuorinen osallistui työoikeudesta käytävään keskusteluun ja kirjoitti kymmeniä artikkeleita työelämän tyypillisistä riidoista, esimerkiksi palkan alentamisesta ja työpaikkakiusaamisesta. Artikkeleita julkaistiin laajasti ay-lehdissä ja muutama Vuorisen kirjoittama artikkeli julkaisttin myöhemmin Kasanen & Vuorisen nettisivuilla. Vuorinen oli myös usein käytetty luennoitsija ja asiantuntijahaastateltava mediassa [10,11], viimeksi työsuhteen päättymistä käsittelevässä artikkelissa Liiketalous-lehdessä 4/2014.[9] Markku Vuorinen on myös yksi Lakiopas työntekijälle -teoksen (2002) kirjoittaja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ilkka–Pohjalainen: Kuolleet
  2. a b Rousu, Ari – Välimäki, Antti (toim.): Ilmajoen yhteiskoulu ja lukio 75 vuotta, s. 377. Ilmajoki: Ilmajoen lukio, 1999. ISBN 952-91-1100-2.
  3. Vehkakoski, Vellamo: Valtio haluaa sopia laittomat irtisanomiset Engel-kiistassa. Korvauksia odottaa noin 650 entistä työntekijää. Helsingin Sanomat 3.7.1997. Viitattu 5.1.2015.
    Vehkakoski, Vellamo: Engel-kiistassa irtisanotuille hyvitystä 10000-90000 markkaa. Helsingin Sanomat 24.7.1997. Viitattu 5.1.2014.
  4. Hakutulos: 12 osumaa Valtiopäiväasiakirjat. 1997. Eduskunta. Viitattu 22.2.2015.
  5. Hävitty juttu YLE Elävä arkisto. Viitattu 22.2.2015.
  6. Tolonen, Jaana (toim.): Suomen lakimiehet – Finlands jurister 1988, s. 1222. Suomen Lakimiesliiton kirjasarja, 99. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus, 1988. ISSN 0585-9530. ISBN 951-640-395-6.
  7. Hallitukset 1977, 1978 Pykälä Ey.. Viitattu 22.2.2015.
  8. Työoikeudellista asianajoa Kasanen & Vuorinen Oy. Viitattu 22.2.2015.
  9. Karvonen, Heidi: Työsuhteeni päättyy tänään. (Asiantuntijalähteenä Markku Vuorinen.) Liiketalous, 2014, nro 4. Liiketalousliitto. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.2.2015. (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]