Marja Salmela

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo kirjailija Marja Salmelasta. Samannimisestä juoksijasta kertoo artikkeli Marja Salmela (juoksija).

Marja Salmela (oik. Naemi Maria Stenroth, s. 25. syyskuuta 1875 Helsinki9. marraskuuta 1924 Helsinki) oli suomalainen kirjailija.

Stenrothin vanhemmat olivat kirkkoherra Otto Adolf Stenroth ja Fanny Maria Ehrnström. Hän vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Laukaassa, missä hänen isällään oli kirkkoherran toimensa.

Stenroth kävi Kuopion suomalaisen tyttökoulun ja Suomalaisen jatko-opiston. Vuodesta 1904 hän toimi Valkonauha-liiton palveluksessa ja vaikutti monella tavoin raittius- ja naisasialiikkeen hyväksi. Vuonna 1907 hän muutti Kaarinaan Littoistenjärven ääreen Marjaniemen tilalle, missä hän kirjoitti tunnetuimman teoksensa Kappale kahden matkaa. Hän teki useita ulkomaanmatkoja, muun muassa vuoden kestäneen esitelmä- ja puhujamatkan Yhdysvaltoihin vuosina 1922-1923 ja matkan Norjaan seuraavana vuonna.

Kirjailijana Marja Salmelan teoksissa kuvastuu aatteellinen ja yhteiskunnallinen vakaumus, mutta myös naissydämen sisäiset taistelut ja tilinteot, joiden päämääränä on kirkkaampi, syvällisempi ja siveellisesti velvoittavampi elämänymmärrys. Teoksiin kirjailija sai aineksia matkoiltaan. Salmelan teoksia ovat:

  • Unelmiensa uhri 1902 Project Gutenberg
  • Murusia 1904
  • Taistojen teitä 1905
  • Kappale kahden matkaa 1908
  • Syvistä hetteistä 1910
  • Pohjavirtoja 1911
  • Pakenevien parissa 1914
  • Näytelmä Ester Lönn salanimellä Hanna Jaakkola
  • Palaavien parissa 1915
  • Leimattu. Kaksi elämäntarinaa 1915
  • Lyhyt tarina nuoresta tytöstä 1916
  • Naiskohtalo 1917
  • Samasta kodista 1918
  • Martti Jänne 1919
  • Veripunainen ruusu 1921
  • Frances E. Willard 1922
  • Kulkijoita 1923
  • Valitut teokset (4 osaa) 1922-34.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 714
  • O. A. Kallio: Uudempi suomalainen kirjallisuus II, s. 203-5. 2. p., Porvoo 1929.
  • Yrjö A. Jäntti (suunn. ja toim.): Suomen sana. Kirjallisuutemme valiolukemisto. Osa 18, s. 470. Porvoo 1966.
  • Helsingin yliopiston kirjaston Fennica-tietokanta.