Marita Liulia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Marita Liulia (s. 27. lokakuuta 1957 Perho)[1] on suomalainen kuvataiteilija ja multimediaohjaaja.

Taiteilijan ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poikkitaiteellinen 80-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liulian ensimmäinen taidekoulu oli Savonlinnan Taidelukio, jossa hän kiinnostui valokuvauksesta, maalauksesta, kokeellisesta elokuvasta ja kulttuurihistoriasta. Taideopinnot jatkuivat Taideteollisessa korkeakoulussa. Liulia opiskeli estetiikkaa, kirjallisuutta ja poliittista historiaa Helsingin yliopistossa valmistuen humanististen tieteiden kandidaatiksi 1986.

Liulian taiteellinen toiminta alkoi teatterista ja 1980-luvun aikana hän kokeili useita taidemuotoja. Yhteistyössä valo- ja äänisuunnittelijoiden Ilkka Volasen ja Tarja Ervastin kanssa hän loi useita installaatioita (muun muassa Bone and Wing, Zenon, Mummies, Testament) ja poikkitaiteellisia esityksiä eri medioihin, kuten Daimonion, 8 min. from the Sun ja Indonesiaan!.

1980-luvulla Liulia työskenteli useissa eri ammateissa, muun muassa valokuvaajana ja journalistina Kaakkois-Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa.

Vuosikymmenen vaihtuessa Liulia siirtyi soolouralle ja alkoi opiskella sosiologiaa, filosofiaa ja taideteoriaa. Omatkuvat 1980-90, Schjerfbeckistä videoraasteeseen-näyttelyssä ja Helsingin juhlaviikoilla 1991 oli esillä eri medioilla ja tekniikoilla toteutettuja omiakuvia. Samana vuonna Helsingissä Galerie Pelinillä ja Maltan kansallismuseossa pidetty Uskonto ja prostituutio-näyttely koostui ikonimaisista suurista öljymaalauksista.

Vuorovaikutteinen multimedia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luvun alussa Liulia alkoi yhdistää taidetta ja tutkimusta teknologiaan. Hän siirtyi digitaaliseen ja vuorovaikutteiseen mediaan mainontaa käsittelevällä Jackpot-teoksella. Modernismia tutkiva Maire (1994) oli ensimmäisiä cd-rom-muodossa julkaistuja taideteoksia Suomessa. Ambitious Bitch (1996), cd-rom-muodossa julkaistu laaja multimediateos naiseudesta nykyaikana oli hänen kansainvälinen läpimurtoteoksensa. Mieheyttä ja maskuliinisuutta pohtiva SOB (1999) oli Liulian ensimmäinen fiktiivinen teos. Laajan miestutkimusta hyödyntävän teoksen päähahmona oli Jacques L. Froid, englantilais-ranskalainen psykoanalyytikko. Teokset valmistuvat useiden eri alojen ammattilaisten yhteistyönä.

Liulia perusti tuotantoyhtiö Medeian 1997, josta alkaen hänen teoksensa on tuotettu ja julkaistu yrityksen kautta. Medeia Oy:n verkkokauppa avattiin 1999.

Vuonna 2000 Liulia palkittiin toistamiseen ranskalaisessa Prix Möbius International -kilpailussa, jonka jälkeen hän perusti mediakulttuurikilpailu Prix Möbius Nordican.

Uuden vuosituhannen alussa Liulia palasi teatteriin Manipulator- ja Animator-teoksilla, joissa yhteistyökumppanina oli muusikko-säveltäjä Kimmo Pohjonen. Pohjonen sävelsi musiikin myös Liulian animaatioelokuvaan Haitarimies – The Accordion Man, joka valmistui vuonna 2008.

Tanssija-koreografi Tero Saarisen ja Liulian yhteisteos Hunt[2] (2002) sai paljon kiitosta kansainvälisiltä kriitikoilta.[3] Tätä Tero Saarinen Companyn tuottamaa, omaperäistä[4] ja vaikuttavaa[5] tulkintaa Igor Stravinskyn Kevätuhrista on esitetty vuoden 2013 loppuun mennessä 174 kertaa, 82 kaupungissa, 32 maassa, Aasiassa, Afrikassa, Etelä- ja Pohjois-Amerikassa sekä Euroopassa.[6]

Marita Liulian versio 600 vuotta tunnetuista tarotkorteista julkaistiin kuudessa eri mediaformaatissa (kännykkäpeli, verkkosivusto, multimedia, kirja, pelikortit, kiertävä näyttely) 2000–2004. Liulian Tarot-näyttely on Italiassa pidetyn ensiesityksen (2003) jälkeen ollut esillä Tanskassa, Belgiassa, Suomessa, Saksassa, Japanissa, Espanjassa, Thaimaassa ja Kanadassa. Teos on käännetty kymmenelle kielelle.

Liulian projekti Choosing My Religion – uskontoja jäljittämässä käsittelee maailman pääuskontoja. Teos julkaistiin useassa eri muodossa vuonna 2009.

Pääteokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liulian pääteoksia ovat esinekooste Omakuva (1988–1990),[7] maalaussarja Uskonto ja prostituutio (1991), vuorovaikutteinen installaatio Jackpot (1991) ja vuorovaikutteinen installaatio ja cd-rom Maire (1994),[8] vuorovaikutteiset cd-romit Ambitious Bitch (1996)[9] ja SOB (Son of a Bitch) (1999)[10], kiertävänä näyttelynä, kortteina, kirjana ja verkkoteoksena julkaistu Tarot (2000–2004)[11], sekä museonäyttelyinä, kirjana ja verkkoteoksena tehty Choosing My Religion – uskontoja jäljittämässä (2009)[12], joka esitettiin ensimmäisen kerran Kiasmassa.

Yhteistyöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marita Liulia on tehnyt yhteistyötä muun muassa muusikko ja säveltäjä Kimmo Pohjosen (2001, 2009), tanssija, koreografi Tero Saarisen (2002 alkaen) ja muusikkojen Valérie Gabailin ja Mikko Perkoilan (2008) kanssa.

Kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tarot, Marita Liulia ja Tiina Porthan, Kustannusosakeyhtiö Teos 2004, 2. painos 2009.
  • Choosing My Religion – uskontoja jäljittämässä, Marita Liulia, 2009.

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marita Liulialle on myönnetty Stina Krook Stiftelsen palkinto (2008), Erik Enroth -palkinto (2002), Prix Möbius International (1996 ja 1999), Prix Ars Electronica (1996), Suomi-palkinto (1996) ja Suomen Kulttuurirahaston palkinto (1996).

Liulialle myönnettiin syksyllä 2013 vuonna 2014 alkava viisivuotinen valtion monitaiteen taiteilija-apuraha.[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Liulia, Marita Valtion taidemuseo. Viitattu 7.10.2013.
  2. Tero Saarinen Companyn sivusto
  3. Hunt-kritiikkikooste
  4. Rockwell, John: Tero Saarinen Company From Finland Dances in New York 24.12.2006. The New York Times. Viitattu 27.8.2013. Kieli = (englanniksi)
  5. Simonari, Rosella: Tero Saarinen Company ‘Westward Ho!’, ‘Wavelengths’, ‘Hunt’ elokuu 2004. Ballet Dance Magazine. Viitattu 27.8.2013. Kieli = (englanniksi)
  6. Tero Saarinen Company sivusto, Tapahtumakalenteri
  7. Omakuva 1988–1990 Taidekokoelmat. Valtion taidemuseo. Viitattu 7.10.2013.
  8. Maire Taidekokoelmat. Valtion taidemuseo. Viitattu 7.10.2013.
  9. Ambitious Bitch Taidekokoelmat. Valtion taidemuseo. Viitattu 2.4.2011.
  10. Son of a Bitch Taidekokoelmat. Valtion taidemuseo. Viitattu 2.4.2011.
  11. Marita Liulia: Tarot (tuoteperheen sivu) Marita Liulian kotisivu. 2000–2004. Viitattu 2.4.2011.
  12. Marita Liulia: Coosing My Religion - Uskontoja jäljittämässä Marita Liulian kotisivu. 2009. Viitattu 2.4.2011.
  13. Taiteilija-apuraha 13 monialaiselle taiteilijalle 7.10.2013. Taiteen edistämiskeskus. Viitattu 7.10.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]