Marion Zimmer Bradley

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Marion Eleanor Zimmer Bradley (3. kesäkuuta 193025. syyskuuta 1999) oli yhdysvaltalainen tieteis- ja fantasiakirjailija. Bradley tunnetaan etenkin tieteisfantasiaa edustavasta Darkover-sarjasta, jonka maailmaa on usein verrattu Tolkienin Keskimaahan ja Frank Herbertin Dyyni-romaaneihin. Bradleyn kansainvälinen läpimurto oli vuonna 1982 ilmestynyt Avalonin usvat, joka kertoi kuningas Arthurin tarinan naisten näkökulmista.

Vuonna 2014 Bradleyn tytär ja poika syyttivät äitiään seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marion Eleanor Zimmer syntyi Albanyssa, New Yorkin osavaltiossa 3. kesäkuuta 1930. Hänen isänsä oli Leslie Zimmer, maanviljelijä ja puuseppä, ja äitinsä historiantutkija Evelyn Parkhurst Conklin. Äidillä oli vahva vaikutus Bradleyn kehitykseen.[1]

Bradleyn ensimmäinen opiskelupaikka oli New York State College for Teachers 1946, jonka hän kuitenkin keskeytti kahden vuoden jälkeen. Myöhemmin Bradley jatkoi opintojaan 1960-luvulla Hardin-Simmons Universityssä Texasin Abilenessa, josta hän valmistui 1964. Koulutukseltaan Bradley oli psykologi ja parapsykologi, mutta hän opiskeli myös laulua. Valmistumisen jälkeen Bradley opiskeli lisäksi vielä University of Californiassa, Berkeleyssä.[1]

Hänen ensimmäinen avioliittonsa Robert Alden Bradleyn kanssa kesti vuodesta 1949 vuoteen 1964. Alle kuukausi eronsa jälkeen hän nai Walter Breenin; pariskunta päätyi asumuseroon vuonna 1979 mutta lopullisesti avioliitto purkautui vasta 1990. Avioliitoistaan Bradleyllä on kaksi poikaa, David Bradley ja Mark Greyland sekä tytär Moira Greyland. David on seurannut äitinsä jalanjälkiä kirjailijana.

Vuonna 1965 Bradley suoritti Bachelor of Arts -tutkinnon teksasilaisessa Hardin-Simmonsin yliopistossa. Tämän jälkeen hän muutti Kaliforniaan, jatkaakseen opintojaan Berkeleyn yliopistossa.

Viimeisinä vuosinaan Bradley kärsi sydänvaivoista ja hänen terveytensä heikkeni vähitellen. Syyskuun 21. 1999 hän sai vaikean sydänkohtauksen ja neljä päivää myöhemmin hän menehtyi. Hänen tuhkansa siroteltiin Glastonbury Toriin Englannissa.

Vuonna 2014 Bradleyn tytär Moira Greyland kertoi äitinsä hyväksikäyttäneen häntä seksuaalisesti kolmevuotiaasta 12-vuotiaaksi asti: "Walter (Breen, Bradleyn aviomies) oli joukkoraiskaaja, jolla oli paljon, paljon, paljon uhreja (minä nimesin poliisille 22 uhria), mutta Marion oli paljon, paljon pahempi. Hän oli julma ja väkivaltainen; seksuaalisesti hän ei pystynyt hillitsemään itseään. Minä en ollut hänen ainoa uhrinsa eivätkä kaikki uhrit olleet tyttöjä."[2] Bradleyn poika Mark Greyland on sen jälkeen myös kertonut joutuneensa myös äitinsä seksuaalisen hyväksikäytön ja äärimmäisen julman henkisen väkivallan uhriksi.[3] Paljastukset ovat tyrmistyttäneet tieteis- ja fantasiakirjailijoiden yhteisön, jossa Bradleyä on arvostettu kirjallisten ansioiden lisäksi ennen kaikkea sen takia, että hän auttoi lukuisia lupaavia kirjoittajia heidän uransa alkuvaiheissa. Osa on jo ilmoittanut lahjoittavansa Bradleyn ostamien novellien tekijänoikeuspalkkiot seksuaalisen hyväksikäytön uhreja tukeville järjestöille.[4]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bradleyn ensimmäinen novelli julkaistiin Fantastic/Amazing Stories -lehdessä kirjoituskilpailun myötä 1949 ja ensimmäisen kerran hän sai novellinsa myytyä vuonna 1952 Vortex-lehteen.

Bradleyn ensimmäinen romaanimittainen tarina, Falcons of Narabedla, julkaistiin Other Worlds -lukemistossa toukokuussa 1957. Uransa alkuvuosina Bradley kirjoitti myös valtavirtakirjallisuutta useiden salanimien turvin.

Bradleyn keskeisiin teoksiin kuuluu tieteisfantasiasarja Darkover, josta ei ole suomennettu yhtään osaa. Sarja ulottuu koko Bradleyn kirjailijanuran kestoiseksi: ensimmäiset osat julkaistiin 1960-luvulla ja viimeisimmät hänen kuolemansa jälkeen. Darkover-sarjaan kuuluu parikymmentä Bradleyn nimellä kirjoitettua kirjaa, joiden lisäksi on ilmestynyt myös parikymmentä novellikokoelmaa, joissa on useiden eri kirjoittajien Darkover-tarinoita.

Bradleyn tunnetuin yksittäinen romaani on Avalonin usvat (1982, suomeksi 1986), joka kertoo kuningas Arthurin tarinan naisnäkökulmasta. Myöhemmin Bradley palasi Avalon-aiheeseen vielä jatko-osissa.

Bradley toimi mentorina ja tukijana useille aloitteleville kirjailijoille, erityisesti naispuolisille, joista monet nousivat maineeseen hänen lehtensä ja novelliantologioidensa kautta. Heistä tunnetuimpia on Mercedes Lackey.

Bradleyn viimeisinä vuosina ilmestyi useita teoksia, jotka hän oli kirjoittanut yhdessä toisten kirjailijoiden kanssa. Hänen kuoltuaan nämä ovat jatkaneet Bradleyn ideoiden ja keskeneräisiksi jääneiden tarinoiden täydentämistä.

Bibliografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Falcons of Narabedla (1957)
  • The Door Through Space (1961)
  • Seven from the Stars (1961)
  • The Colors Of Space (1963)
  • Castle Terror (1965)
  • Souvenir of Monique (1967)
  • Bluebeard's Daughter (1968)
  • The Brass Dragon (1970)
  • The Endless Voyage (1975)
  • Drums of Darkness (1976)
  • Ruins of Isis (1978)
  • The Catch Trap (1979)
  • The Endless Universe (1979) (uusi versio romaanista The Endless Voyage)
  • The House Between the Worlds (1980)
  • Survey Ship (1980)
  • Night's Daughter (1985, suom. Yön tytär, Kirjayhtymä 1986)
  • Warrior Woman (1987)
  • The Firebrand (1987)
  • Black Trillium (1990) (yhdessä Julian Mayn ja Andre Nortonin kanssa)
  • Lady of the Trillium (1995)
  • Tiger Burning Bright (1995) (yhdessä Mercedes Lackeyn ja Andre Nortonin kanssa)
  • The Gratitude of Kings (1997) (Elisabeth Watersin kanssa)

Novellikokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • The Dark Intruder and Other Stories (1964)
  • The Best of Marion Zimmer Bradley (1985)
  • Jamie and Other Stories (1988)

Sarjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Atlantis-sarja
    • Web of Light (1983)
    • Web of Darkness (1983)
    • The Fall of Atlantis (1987) (yhteislaitos romaaneista Web of Light ja Web of Darkness)
  • Avalon-sarja
    • The Mists of Avalon (1982, suom. Avalonin usvat, WSOY 1986)
    • The Forest House (1993, suom. Avalonin metsät, Jalava 2003) (yhdessä Diana L. Paxsonin kanssa) (tunnetaan myös nimellä The Forests of Avalon)
    • Lady of Avalon (1997, suom. Avalonin valtiatar, Jalava 2005) (yhdessä Diana L. Paxsonin kanssa)
    • Priestess of Avalon (2000) (yhdessä Diana L. Paxsonin kanssa)
    • Ancestors of Avalon (2004) (kirjoittanut pääasiassa Diana L. Paxson)
    • The Ravens of Avalon (tulossa 2007) (kirjoittanut pääasiassa by Diana L. Paxson)
  • Colin McLaren -sarja
    • Witch Hill (1972)
    • The Inheritor (1984)
    • Dark Satanic (1988)
  • Shadow's Gate -sarja (yhdessä Rosemary Edghillin kanssa)
    • Ghostlight (1995, suom. Aavevalo, Jalava 2001)
    • Witchlight (1996, suom. Noitavalo, Jalava 2002)
    • Gravelight (1997)
    • Heartlight (1998)
  • Darkover-sarja
    • The Planet Savers (1958)
    • The Sword of Aldones (1962)
    • The Bloody Sun (1964)
    • Stars of Danger (1965)
    • Winds of Darkover (1970)
    • World Wreckers (1971)
    • Darkover Landfall (1972)
    • The Spell Sword (1974) (yhdessä veljensä Paul Edwin Zimmerin kanssa)
    • The Heritage of Hastur (1975)
    • The Shattered Chain (1976)
    • The Forbidden Tower (1977)
    • Stormqueen! (1978)
    • The Bloody Sun (1979) korjattu ja laajennettu laitos
    • Two To Conquer (1980)
    • Sharra's Exile (1981)
    • Hawkmistress! (1982)
    • Thendara House (1983)
    • City of Sorcery (1984)
    • The Heirs of Hammerfell (1989)
    • Rediscovery (1993) (yhdessä Mercedes Lackeyn kanssa)
    • Exile's Song (1996) (yhdessä Adrienne Martine-Barnesin kanssa)
    • The Shadow Matrix (1997) (yhdessä Adrienne Martine-Barnesin kanssa)
    • Traitor's Sun (1999) (yhdessä Adrienne Martine-Barnesin kanssa)
    • The Clingfire trilogy
      • The Fall of Neskaya (2001) (yhdessä Deborah J. Rossin kanssa)
      • Zandru's Forge (2003) (yhdessä Deborah J. Rossin kanssa)
      • A Flame in Hali (2004) (yhdessä Deborah J. Rossin kanssa)
    • The Children of Kings -trilogia (tulossa) (kirjoittanut pääasiassa Deborah J. Ross)
      • The Alton Gift
      • The Children of Kings
    • The Reluctant King
    • Thunderlord! (tulossa)
  • Glenraven series (yhdessä Holly Lislen kanssa)
  • Survivors -sarja (yhdessä Paul Edwin Zimmerin kanssa)
    • Hunters of the Red Moon (1973)
    • The Survivors (1979)

Novellikokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Best of Marion Zimmer Bradley's Fantasy Magazine, vol. I (1994) (yhdessä Elisabeth Watersin kanssa)
  • Best of Marion Zimmer Bradley's Fantasy Magazine, vol. II (1995) (yhdessä Elisabeth Watersin kanssa)
  • Darkover -antologiat (toimittanut MZB, mukana joitain hänen tarinoitaan mutta suurin osa muilta kirjailijoilta)
    • The Keeper's Price (1980)
    • Sword of Chaos (1982)
    • Free Amazons of Darkover (1985)
    • Other Side of the Mirror (1987)
    • Red Sun of Darkover (1987)
    • Four Moons of Darkover (1988)
    • Domains of Darkover (1990)
    • Leroni of Darkover (1991)
    • Renunciates of Darkover (1991)
    • Marion Zimmer Bradley's Darkover (1993)
    • Towers of Darkover (1993)
    • Snows of Darkover (1994)
  • Greyhaven (1983) (yhdessä Paul Edwin Zimmerin kanssa)
  • Lythande (1986) (yhdessä Vonda N. McIntyren kanssa)
  • Marion Zimmer Bradley's Fantasy Worlds (1998)
  • Spells of Wonder (Sword and Sorceress 5.5) (1989)
  • Sword and Sorceress -sarja, osat I–XXVIII (19842013) (toimittanut MZB, hänen kuolemansa jälkeen Elisabeth Waters ja Diana L. Paxson)

Kirjat salanimillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nimellä Lee Chapman
    • I am a Lesbian (1962)
  • Nimellä John Dexter
    • No Adam for Eve (1966)
  • Nimellä Miriam Gardner
    • My Sister, My Love (1963)
    • Twilight Lovers (1964)
    • The Strange Women (1967)
  • Nimellä Morgan Ives
    • Spare Her Heaven (1963)
    • Anything Goes (1964)
    • Knives of Desire (1966)

Lyriikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • The Maenads (1978)

Suomennettu novelli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ”Sinisen tähden salaisuus” (1979), teoksessa Varkaiden maailma, 1992.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • toim. Vesa Sisättö: Ulkomaisia fantasiakirjailijoita. BTJ Kirjastopalvely Oy, 2003. ISBN 951-692-539-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Jack Adrian: Obituary: Marion Zimmer Bradley The Independent. 30.9.1999. Viitattu 15.12.2014. (englanniksi)
  2. Deirde Saoirse: Marion Zimmer Bradley: It's Worse Than I Knew 10.6.2014. Viitattu 15.12.2014. (englanniksi)
  3. Chris Starfire: Secret Keeper No More: An Interview With Mark Greyland 2014. Viitattu 15.12.2014. (englanniksi)
  4. Alison Flood: SSFF community reeling after Marion Zimmer Bradley's daughter accuses her of abuse The Guardian. 27.6.2014. Viitattu 15.12.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]