Marikki Hakola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuva Marikki Hakolan teoksesta Mirages vuodelta 2021.

Marikki Hakola (s. 23. elokuuta 1960 Isokyrö)[1] on suomalainen mediataiteilija, jonka päävälineet ovat video ja performanssi. Hänen teoksensa syntyvät useimmiten yhteistyössä tanssijoiden, muusikoiden ja elokuva-alan ammattilaisten kanssa.

Hakola eli nuoruusvuotensa Seinäjoella ja opiskeli sitten Helsingin Kuvataideakatemiassa 1980–1984. Nykyisin hän asuu Porvoossa. Vuodesta 1982 lähtien Hakola on tehnyt video- ja multimediateoksia ja muita audiovisuaalisia projekteja sekä performansseja. Niihin kuuluu muun muassa tanssi- ja musiikkivideoita, internet-teoksia, multimediateoksia, installaatioita, multimediaperformansseja ja audiovisuaalisia lavasteita. Hakolan töitä on ollut esillä näyttelyissä, taidemuseoissa ja festivaaleilla ympäri maailmaa. Hän myös opettaa mediataidetta suomalaisissa yliopistoissa.[2]

Hakola työskentelee nykyisin tuotantoyhtiönsä Kroma Productions kautta. Hänen aiempia luovia yhteisöjään ovat olleet Kaligari Oy (1986–1993) ja Turppi-ryhmä (1981–1983).[3] Hakolalle myönnettiin valtion ylimääräinen taiteilijaeläke vuonna 2021.[4]

Marikki Hakolan sisar oli oopperalaulaja Riikka Hakola.[5]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Earth Contacts (1982, video, 30 min)
  • Deadline (1983, video, 20 min)
  • The Time Is Right For… (1984, installaatio ja 3 min 40 s videosilmukka)
  • Cricket (1988, tanssivideo, 7 min)
  • The Extasy of St. Theresa (1988, valo- ja ääni-installaatio yhdessä Minna Tarkan kanssa)
  • Stilleben – Milena’s Journey (1989, video Kaija Saariahon musiikkiin, 5 min 30 s)
  • Gyrus (1989, videoteos, 14 min)
  • Telephone (1990, tanssivideo 9 min)
  • Milena-Distanz (1992, videoseinäinstallaatio, 24 min)
  • TransVersum (1993, tanssivideo, koreografia Ismo-Pekka Heikinheimo, 20 min)
  • Mediascape – Matka mediamaisemaan (1996, dokumenttielokuva, 52 min)
  • Continuum (1999, tanssivideo, koreografia Sanna Kekäläinen, 25 min)
  • Lumottu lapsi (2004, fantasiaelokuva Maurice Ravelin pienoisoopperasta, 47 min)
  • Butterfly Lovers (2005, tanssi- ja musiikkielokuva kiinalaisen viulukonserton pohjalta, 29 min)
  • Ullan tarina (2009, multimediateos ja verkkosivusto Porvoon valtiopäivien 200-vuotisjuhliin)
  • Luonnotar (2010, virtuaalilavastettu musiikkivideo Jean Sibeliuksen musiikkiin, 10 min)
  • Piipää Remix (2011, perustuu vuoden 1987 teokseen Piipää, musiikki Kaija Saariaho, 41 min)
  • Motorgan (2013, videoprojisointi moottoripyöräkonserttoon, säv. Marzi Nyman ja Kalevi Kiviniemi)
  • Der Lindenbaum (2013, musiikkivideo Schubertin liediin Winterreise-sarjasta, es. Qiulin Zhang ja Pami Karvonen, 5 min 30 s)
  • Mirages (2021, virtuaalilavastusta hyödyntävä kokeellinen tanssi- ja musiikkielokuva, 50 min)

Kuvia teoksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 143–144. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
  2. Marikki Hakola, AV-arkki, viitattu 11.12.2014.
  3. People, Kroma Productions. Viitattu 11.12.2014.
  4. Taiteilijaeläkkeitä ansioituneille taiteilijoille 8.3.2021. Taiteen edistämiskeskus. Arkistoitu 9.3.2021. Viitattu 21.3.2021.
  5. Roos, Jonni: Mediataiteilija ja elokuvaohjaaja Marikki Hakola tottui luovaan kokeiluun isolla porukalla jo lapsuuden kesinä yle.fi. 11.6.2021. Viitattu 12.6.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]