Marija Spiridonova

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Marija Spiridonova.

Marija Aleksandrovna Spiridonova (ven. Мари́я Алекса́ндровна Спиридо́нова, 28. lokakuuta 1884 Tambov11. syyskuuta 1941 Orjolin lähellä) oli venäläinen sosialistivallankumouksellinen.

Marija Spiridonova syntyi aatelisperheeseen. Hän liittyi sosialistivallankumouksellisiin opiskellessaan lukiossa. Tammikuussa 1906 hän surmasi puolueen paikalliskomitean määräyksestä Tambovin salaisen poliisin päällikön, santarmieversti G.N. Luženovskin, joka oli johtanut läänin talonpoikaislevottomuuksien tukahduttamista. Spiridonova sai kuolemantuomion, joka muutettiin elinkautiseksi pakkotyörangaistukseksi. Hän kärsi tuomiotaan Akatuissa Nertšinskin pakkotyövankilassa helmikuun vallankumoukseen saakka.[1]

Kesällä 1917 Spiridonova toimi aktiivisesti sosiaalivallankumouksellisten vasemmistosiivessä Moskovassa ja Pietarissa. Hänet valittiin perustuslakia säätävän kokouksen ehdokkaaksi, Pietarin neuvoston ja kaupunginduuman jäseneksi sekä talonpoikaiston edustajaksi Venäjän valiaikaiseen parlamenttiin.[1]

Loka-marraskuussa 1917 Spiridonovasta tuli vasemmistososialistivallankumouksellisen puolueen johtaja. Lokakuun vallankumouksen jälkeen hän toimi yhteistyössä bolševikkien kanssa Venäjän toimeenpanevan keskuskomitean jäsenenä ja osallistui neuvostojen edustajainkokouksiin. Perustuslakia säätävän kokouksen avajaisissa hän oli ehdolla sen puheenjohtajaksi, mutta hävittyään vaalin vetäytyi kokouksesta yhdessä muiden vasemmistososialistivallankumouksellisten kanssa. Brest-Litovskin rauhan ja bolševikkien kanssa tehtävän yhteistyön kannattajana hän ajautui puolueensa vähemmistöön.[2]

Spiridonova osallistui Moskovassa heinäkuussa 1918 tapahtuneeseen vasemmistososialistivallankumouksellisten kapinaan. Sen epäonnistuttua hänet pidätettiin, mutta päästettiin pian vapaaksi. Hän otti henkilökohtaisen vastuun Saksan lähettilään Wilhelm von Mirbachin murhasta. Jatkettuaan bolševikkien vastaista toimintaa hän joutui uudelleen pidätetyksi helmikuussa 1919 ja lokakuussa 1920.[2]

Vuosina 1921–1923 Spiridonova asui Moskovan lähellä tšekan valvonnan alaisena. Vuonna 1923 hän yritti paeta ulkomaille, minkä johdosta hänet karkotettiin ensin Kalugan lähelle, sitten Samarkandiin ja myöhemmin Taškentiin. Vuonna 1931 hän sai uuden kolmen vuoden karkoitustuomion, jota myöhemmin jatkettiin viidellä vuodella. Tänä aikana hän työskenteli valtionpankin ekonomistina Ufassa.[3]

Vuonna 1937 Spiridonova pidätettiin ja tuomittiin 25 vuoden vankeusrangaistukseen, jota hän kärsi Jaroslavlin ja Orjolin vankiloissa. Vankeja evakuoitaessa hänet ammuttiin Neuvostoliiton korkeimman oikeuden sotatuomioistuimen määräyksestä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Entsiklopedija ”Krugosvet” Viitattu 30.6.2010. (venäjäksi)
  2. a b Biografitšeski slovar ”Polititšeskije dejateli Rossii. 1917” Viitattu 30.6.2010. (venäjäksi)
  3. Rossijski gumanitarnyi entsiklopeditšeski slovar Viitattu 30.6.2010. (venäjäksi)