Marija Kutitonskaja
Marija Ignatjevna Kutitonskaja (ven. Мария Игнатьевна Кутитонская, 23. helmikuuta 1856 Odessa – 14. toukokuuta 1887 Irkutsk) oli venäläinen vallankumouksellinen narodnikki.
Marija Kutitonskaja syntyi aatelisperheeseen. Hän opiskeli naisten kymnaasissa ja työskenteli sen jälkeen Odessan kaupunginduumassa.[1] Vuonna 1876 hän liittyi Ivan Kovalskin johtamaan vallankumoukselliseen narodnikkiryhmään.[2] Kovalskin heinäkuussa 1878 saaman kuolemantuomion jälkeen Kutitonskaja pidätettiin, mutta päästettiin pian vapaaksi takuita vastaan. Toisen kerran hänet pidätettiin kesäkuussa 1879. Kutitonskaja tuomittiin 15 vuoden pakkotyörangaistukseen, jonka Odessan kenraalikuvernööri lievensi neljäksi vuodeksi. Rangaistuksensa hän suoritti Karan pakkotyövankilassa. Heinäkuussa 1882 tuomio muutettiin karkotukseksi ja hänet siirrettiin Taka-Baikalian Akšaan. Syyskuussa 1882 Kutitonskaja yritti murhata Taka-Baikalian kuvernöörin Luka Iljaševitšin poliittisten vankien epäinhimillisen kohtelun takia. Marraskuussa 1882 Tšitan sotaoikeus tuomitsi hänet kuolemaan hirttämällä, mutta Pietarissa tuomio muutettiin elinkautiseksi pakkotyöksi. Mahdollisen ”haitallisen vaikutuksen” takia Kutitonskajaa ei lähetetty Karaan, vaan hänet sijoitettiin Irkutskin vankilaan, jossa hän kuoli tuberkuloosiin.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Dejateli revoljutsionnogo dviženija v Rossii: Biobibliografitšeski slovar 1927–1934. Moskva: Izdatelstvo Vsesojuznogo obštšestva polititšeskih katoržan i ssylno-poselentsev. Viitattu 21.12.2009. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Entsiklopedija Zabaikalja: Marija Kutitonskaja ez.chita.ru. Viitattu 21.12.2009. (venäjäksi)