Marie-José Perec
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Marie-José Perec |
|||
Maa:  Ranska |
|||
| Naisten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset |
|||
 Kultaa |
Barcelona 1992 | 400 m | |
| Kultaa |
Atlanta 1996 | 200 m | |
| Kultaa |
Atlanta 1996 | 400 m | |
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Tokio 1991 | 400 metriä | |
| Kultaa |
Göteborg 1995 | 400 metriä | |
| EM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Helsinki 1994 | 400 metriä | |
| Kultaa |
Helsinki 1994 | 4 × 400 metriä | |
 Pronssia |
Split 1990 | 400 metriä | |
| Sisäratojen EM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Haag 1989 | 200 metriä | |
Marie-José Perec (s. 9. toukokuuta 1968 Basse-Terre) on entinen ranskalainen pikajuoksija ja kolminkertainen olympiavoittaja. Perec voitti ensimmäisenä urheilijana 400 metrin juoksun olympiakultaa kahdesti.
Perec syntyi Basse-Terressä Guadeloupella ja muutti Pariisiin 16-vuotiaana. Vuonna 1988 hän edusti Ranskaa Soulin olympialaisissa 200 metrillä. Ensimmäisen arvokisavoittonsa Perec otti vuoden 1991 MM-kisoissa, jossa hän voitti 400 metrin juoksun. Seuraavana vuonna 1992 Barcelonan olympiakisoissa hän voitti saman matkan olympiakultaa. Hänestä tuli ensimmäinen ranskalainen naisyleisurheilija, joka on voittanut olympiakultaa sitten vuoden 1968, jolloin Colette Besson voitti saman lajin Méxicossa.
Vuoden 1994 EM-kisoissa Helsingissä Perec voitti Euroopan mestaruuden 400 metrillä ja 4 × 400 metrin viestissä.
Vuonna 1996 Atlantassa Perec puolusti olympiakultaansa 400 metrillä menestyksekkäästi. Hän voitti matkan uudella olympiaennätyksellä 48,25. Hän onnistui voittamaan myös 200 metrin juoksun ja näin hänestä tuli eräs harvoista molempien matkojen olympiavoittajista. Perec teki tämän parikymmentä minuuttia ennen kuin Michael Johnson teki saman.
Perec oli mukana Sydneyn olympialaisissa 2000 tarkoituksenaan yrittää kolmatta olympiavoittoaan 400 metrillä, mutta hän lähti kisakylästä eikä osallistunut kilpailuun. Perecin mukaan tuntematon mies ahdisteli häntä hotellihuoneessa [1].
Perec voitti Ranskan mestaruuden 100 metrillä vuonna 1991, 200 metrillä vuosina 1992 ja 1995, 400 metrillä vuonna 1988 sekä 400 metrin aidoissa vuonna 1989. Ranskan sisäratojen mestaruuden hän voitti 200 metrillä vuonna 1989. Ranskan ennätystä hän paransi 100 metrillä kerran (10,96 s vuonna 1991), 200 metrillä kolme kertaa (22,26:sta 21,99 sekuntiin vuosina 1991–1993), 400 metrillä kahdeksan kertaa (51,35:stä 48,25 sekuntiin vuosina 1988–1996) ja 400 metrin aidoissa neljä kertaa (54,51:stä 53,21 sekuntiin vuonna 1995). Sisäradoilla hän juoksi Ranskan ennätyksen 200 metrillä vuonna 1989 (23,16 s) ja 400 metrillä vuonna 1996 (51,44 s).[2]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ - http://news.bbc.co.uk/sport2/hi/olympics2000/athletics-track/934839.stm
- ↑ Docathlé 2003, s. 39–41, 425. Fédération Française d'Athlétisme, 2003. ISBN (mahdollisesti virheellinen) 2-951243-4-3. (ranskaksi)
Aiheesta muualla [muokkaa]
|
1948: Fanny Blankers-Koen | 1952: Marjorie Jackson | 1956: Betty Cuthbert | 1960: Wilma Rudolph | 1964: Edith McGuire | 1968: Irena Szewińska | 1972: Renate Stecher | 1976: Bärbel Wöckel | 1980: Bärbel Wöckel | 1984: Valerie Brisco-Hooks | 1988: Florence Griffith-Joyner | 1992: Gwen Torrence | 1996: Marie-José Perec | 2000: Marion Jones (hylätty) | 2004: Veronica Campbell | 2008: Veronica Campbell-Brown | 2012: Allyson Felix |
|
1964: Betty Cuthbert | 1968: Colette Besson | 1972: Monika Zehrt | 1976: Irena Szewińska | 1980: Marita Koch | 1984: Valerie Brisco-Hooks | 1988: Olga Bryzgina | 1992: Marie-José Perec | 1996: Marie-José Perec | 2000: Cathy Freeman | 2004: Tonique Williams-Darling | 2008: Christine Ohuruogu | 2012: Sanya Richards-Ross |
1983: Jarmila Kratochvílová | 1987: Olga Bryzgina | 1991: Marie-José Perec | 1993: Jearl Miles-Clark | 1995: Marie-José Perec | 1997: Cathy Freeman | 1999: Cathy Freeman | 2001: Amy Mbacke Thiam | 2003: Ana Guevara | 2005: Tonique Williams-Darling | 2007: Christine Ohuruogu | 2009: Sanya Richards | 2011: Amantle Montsho
