Marianne Adam

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mitalit
Marianne Adam
Marianne Adam
Maa:  Itä-Saksa
Naisten yleisurheilu
EM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Rooma 1974 kuulantyöntö
Sisäratojen EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Katowice 1975 kuulantyöntö
Hopeaa Hopeaa Wien 1979 kuulantyöntö
Pronssia Pronssia Grenoble 1972 kuulantyöntö
Pronssia Pronssia Göteborg 1974 kuulantyöntö

Marianne Adam (s. 19. syyskuuta 1951 Luckenwalde, Brandenburg) on entinen itäsaksalainen kuulantyöntäjä.[1]

Adam sijoittui Münchenin 1972 olympialaisissa viidenneksi tuloksella 18,94 m.[2] Rooman EM-kilpailuissa 1974 hän saavutti hopeaa neljännen mestaruutensa voittaneen Nadežda Tšižovan takana tuloksella 20,43 m.[3] Montréalin 1976 olympialaisissa hän sijoittui neljänneksi tuloksella 20,55 m; Helena Fibingerová nousi viidennellä kierroksella hänen ohitseen pronssille työntämällä 12 senttimetriä pidemmälle.[4]

Adam paransi kahdesti kuulantyönnön maailmanennätystä: elokuussa 1975 hän teki Itä-Berliinissä tuloksen 21,60 m ja toukokuussa 1976 Karl-Marx-Stadtissa tuloksen 21,67 m. Heinäkuussa 1976 hän menetti ennätyksen Bulgarian Ivanka Hristovalle.[5]

Adam voitti sisäratojen EM-kilpailuissa kultaa Katowicessa 1975 tuloksella 20,05 m, hopeaa Wienissä 1979 tuloksella 20,11 m sekä pronssia Grenoblessa 1972 tuloksella 18,30 m ja Göteborgissa 1974 tuloksella 19,70 m.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Butler, Mark (toim.): IAAF Statistics Handbook: Helsinki 2005, s. 544. IAAF, 2005. (englanniksi)
  • Kluge, Volker: Olympische Sommerspiele, die Chronik III, s. 256, 480. Sportverlag, 2000. ISBN 3-328-00741-5. (saksaksi)
  • Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Suuri EM-kirja, s. 123. Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-11-7.
  • Marianne Adamin olympiasijoitukset Sports Reference LLC. Arkistoitu 16.12.2012. Viitattu 19.6.2009. (englanniksi)
  • European Athletics Yearbook 1995–1996, s. 149, 150, 151, 154. EAA, 1996. ISBN 3-87390-115-3. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sports Reference LLC
  2. Kluge, s. 256
  3. Siukonen & Ahola, s. 123
  4. Kluge, s. 480
  5. Butler, s. 544
  6. EAA, s. 149, 150, 151, 154

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.