Maria Pettersson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Maria Pettersson (o.s. Pitkänen; s. 8. syyskuuta 1984 Tampere) on suomalainen toimittaja ja tietokirjailija.[1] Hän oli Journalisti-lehden päätoimittaja. Hänet siirrettiin syrjään kirjakohun vuoksi marraskuussa 2023, ja hän irtisanoutui joulukuussa 2023. Hän on kirjoittanut kaksi kirjaa historian naisista.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pettersson on opiskellut Helsingin yliopistossa ja Kauppakorkeakoulussa venäjää sekä valtio- ja taloustieteitä.[2]

Pettersson aloitti journalistiuransa freelancer-toimittajana ja siirtyi City-lehden toimittajaksi vuosiksi 2008–2010.[3] Keväällä 2010 hänet valittiin Ylioppilaslehden päätoimittajaksi.[2] Hän toimi tehtävässä elokuusta 2010 vuoden 2011 loppuun.[3] Aikakauslehtien liitto valitsi Petterssonin vuoden 2010 pääkirjoituksen tekijäksi.[4] Vuoden 2012 alussa Pettersson siirtyi Cityn päätoimittajaksi.[3] Hän oli lehden painetun version viimeinen päätoimittaja.[5] Sen jälkeen Pettersson työskenteli toimittajana ja tuottajana Helsingin Sanomissa ja kirjoitti kolumneja muun muassa lehden Nyt-liitteeseen.[6]

Vuonna 2013 Petterssonilla oli Yle Puhe -radiokanavalla omaa nimeään kantava viikoittainen radio-ohjelma.[7] Hän vieraili usein myös keskustelijana Ylen Pressiklubi- ja Jälkiviisaat-televisio-ohjelmissa.[3]

Pettersson aloitti tammikuussa 2016 europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin avustajana Brysselissä[8] ja Vihreä Lanka- ja Image-lehtien kolumnistina. Lokakuusta 2016 lähtien hän alkoi kirjoittaa kolumneja myös Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoimituksen Ikkuna-osastoon.[9] Suomalaista journalismia käsittelevän Uusimedian 29 jäsenen asiantuntijaraati valitsi Petterssonin vuonna 2016 neljän kovimman suomalaisen journalistin joukkoon.[10]

Pettersson on kesästä 2018 lähtien ollut Journalisti-lehden päätoimittaja, Journalistiliiton viestintäyksikön johtaja ja liiton johtoryhmän jäsen.[11]

Kirjailijana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petterssonin esikoiskirja Historian jännät naiset ilmestyi vuonna 2020 Atenan kustantamana.[12] Sitä myytiin samana vuonna 20 400 kappaletta ja se oli vuoden toiseksi myydyin suomalainen tietokirja.[13] Vuoden 2022 kesäkuuhun mennessä kirjaa oli myyty yli 40 000 kappaletta[14]. Pettersson tuotti kirjan pohjalta myös podcastin Yle Areenaan.

Vuoden 2022 elokuussa Pettersson julkaisi toisen kirjansa Suomen historian jännät naiset[15]. Kirja oli vuoden kolmanneksi myydyin kotimainen tietokirja yli 10 000 kappaleen myynnillään.[16]

Plagiointikohu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen kirjan julkaisun jälkeen suomalaiset historiantutkijat syyttivät Petterssonin plagioineen sisältöä teokseen. Kirjoittajien mukaan luvussa ”Ida Moberg & Selma Kajanus” oli 37 kohtaa, jossa tekstiä oli kopioitu vähäisin muutoksin tai jopa suoraan kirjoitusvirheineen.[17] Pettersson myönsi yhden lähteen jääneen pois.[18] Atena-kustantamo julkaisi kirjankustantajia edustavalta Suomen kustannusyhdistykseltä pyytämänsä lausunnon, jonka mukaan Pettersson olisi toiminut tekijänoikeuslain näkökulmasta hyvän tavan mukaisesti. Kustantamon mukaan lähteistystä täydennetään teoksen seuraavaan painokseen.[19][20]

Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen tekijänoikeusneuvosto katsoi Petterssonin lainanneen tutkijoita hyvän tavan vastaisesti ja loukanneen heidän moraalisia oikeuksiaan.[21] Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho kuitenkin kommentoi, että ”Tekijänoikeusneuvoston pääpointtihan on, että Pettersson ei ole plagioinut.”[22] Tekijänoikeuskysymyksiin erikoistunut Aikakausmedian johtaja Mikko Hoikka tulkitsi päinvastoin, että neuvosto piti kirjan joitakin kohtia tekijänoikeudellisessa mielessä plagiaattina.[23] Long Playn Karoliina Paananen ja Anu Silfverberg totesivat, että Journalistiliitto antoi toistuvasti ymmärtää, että olisi jotenkin epäselvää, miten lähteitä käytetään oikein[24].

Marraskuussa 2023 Journalistiliiton hallitus eli sen toimiva johto antoi Petterssonille "erittäin vakavat moitteet" ja ilmaisi tiedotteessaan "todella syvää" pettymystä, mutta pidättäytyi irtisanomasta häntä Journalisti-lehden päätoimittajan tehtävästä.[25][26] Maria Pettersson pyysi tutkijoilta toimintaansa anteeksi, ja tutkijat hyväksyivät pyynnön.[27] Journalistiliiton puheenjohtaja pyysi anteeksi liiton toimintaa tekijänoikeuskiistan käsittelyssä.[26]

Sen jälkeen liiton valtuuston kokous eli jäsenten edustajat äänestivät Petterssonin luottamusta vastaan äänin 33–32.[28] 1. joulukuuta liiton hallitus ilmoitti käsittelevänsä Petterssonin asemaa uudelleen.[29] 5. joulukuuta liitto tiedotti, että päätoimittajan tehtävää hoitaa toistaiseksi toimitussihteeri Manu Marttinen,[30] ja 8. joulukuuta 2023 Pettersson irtisanoutui virallisesti Journalistin päätoimittajan tehtävästä. Työsuhde päättyi heti.[31]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maria Petterssonin puoliso on Juhana Pettersson.[32]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Historian jännät naiset: Merirosvoja, meedioita, varkaita ja vakoojaprinsessoja. Jyväskylä: Atena, 2020. ISBN 978-952-300-664-5.
  • Suomen historian jännät naiset: Selvänäkijöitä, sotilaita, saarnaajia ja silmänkääntäjiä. Jyväskylä: Atena, 2022. ISBN 978-951-1-42305-8.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Pikkanen, Antti: Instituutio Maria Pettersson City. 7.12.2011. Viitattu 20.12.2013.
  2. ↑ a b Järvi, Antti: Matkalla instituutioksi Ylioppilaslehti. 1.4.2010. Viitattu 20.12.2013.
  3. ↑ a b c d Maria Pettersson City-lehden päätoimittajaksi City. 17.10.2011. Viitattu 20.12.2013.
  4. ↑ Aikakausmedian Aikakauslehtikilpailujen voittajat 2005 - 2011 Aikakauslehdet. Arkistoitu 20.12.2013. Viitattu 20.12.2013.
  5. ↑ Nurmi, Eero: City-lehti lakkautetaan – tieto tuli työntekijöille täytenä yllätyksenä Yle Uutiset. 30.7.2012. Viitattu 20.12.2013.
  6. ↑ Maria Petterssonin kolumnit HS Nyt. Viitattu 31.7.2014.
  7. ↑ Maria Pettersson Yle Areena. Viitattu 4.9.2015.
  8. ↑ Toimittaja Maria Pettersson Kumpula-Natrin avustajaksi Brysseliin Demokraatti. 26.11.2015. Viitattu 27.1.2016.
  9. ↑ Ylen uutiset
  10. ↑ 4 kovinta journalistia 2016. Uusmedia.
  11. ↑ Maria Petterssonista Journalistin päätoimittaja Journalisti. 12.4.2018. Arkistoitu 13.4.2018. Viitattu 13.4.2018.
  12. ↑ Kataja, Marika: Naisia, jotka saattoivat olla täysiä paskiaisia, mutta jotka muuttivat maailmaa – Maria Pettersson kokosi jännittäviä naiskohtaloita merirosvopäälliköistä miekkamestareihin ja matemaatikkoihin Yle Uutiset. 2020. Viitattu 3.4.2021.
  13. ↑ https://www.kustantajat.fi/media/bestsellerit-verkkoon-2020-korjattu.pdf
  14. ↑ Näistä Suomen historian erikoisnaisista ei kerrottu historiantunneilla! | Atena www.sttinfo.fi. Viitattu 5.12.2023.
  15. ↑ Suomen historian jännät naiset Atena Kustannus. Viitattu 5.12.2023.
  16. ↑ https://www.kustantajat.fi/media/bestsellerit-verkkoon-2022.pdf
  17. ↑ Välimäki, Susanna – Koivisto, Nuppu – Leskelä-Kärki, Maarit – Torvinen, Juha: Plagioinnista Maria Petterssonin teoksessa Suomen historian jännät naiset Suoni RY. Viitattu 23.9.2022.
  18. ↑ Frilander, Aino: ”Voisi pitää vähättelynäkin” – Tutkijat pahastuivat, kun menestyskirja historian jännistä naisista jättää heidän työnsä varjoon Helsingin Sanomat. 15.9.2022. Viitattu 23.9.2022.
  19. ↑ Suomen historian jänniin naisiin kohdistunut julkinen keskustelu Atena Kustannus. 22.9.2022. Viitattu 23.9.2022.
  20. ↑ Halonen, Eetu: Tutkijat syyttävät toimittaja-kirjailija Maria Petterssonia plagioinnista Ilta-Sanomat. 22.9.2022. Viitattu 23.9.2022.
  21. ↑ Tekijänoikeusneuvosto: Maria Pettersson rikkoi tutkijoiden moraalisia oikeuksia Helsingin Sanomat. 2.11.2023. Viitattu 2.11.2023.
  22. ↑ Kova lausunto: Maria Pettersson loukkasi tutkijoiden moraalisia oikeuksia – Näin kommentoi Journalistiliitto www.iltalehti.fi. Viitattu 29.11.2023.
  23. ↑ Tekijänoikeusneuvosto otti kantaa tekstin lainaamiseen: Näin teet entistä parempia sitaatteja Aikakausmedia. Viitattu 29.11.2023.
  24. ↑ Long Playn kirje: Journalistiliiton jännät arvot eepurl.com. Viitattu 29.11.2023.
  25. ↑ Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson kirjakohusta: ”Kävi ilmi, että väärässä olinkin minä” Helsingin Sanomat. 28.11.2023. Viitattu 29.11.2023.
  26. ↑ a b Journalistiliiton hallitukselta vakava moite Maria Petterssonille Journalistiliitto. 28.11.2023. Viitattu 29.11.2023.
  27. ↑ Kirjat | Tutkijat: Hyväksymme Maria Petterssonin anteeksipyynnön Helsingin Sanomat. 28.11.2023. Viitattu 29.11.2023.
  28. ↑ Tiukka äänestystulos: Maria Petterssonille ei Journalistiliiton valtuuston luottamusta Ilta-Sanomat 30.11.2023
  29. ↑ Rane Aunimo, Journalistiliiton-tolkuton sekoilu jatkuu Demokraatti 1.12.2023
  30. ↑ Markus Heikkilä, Päivi Puukka, Maria Pettersson sivuun Journalisti-lehden päätoimittajan paikalta, Yle.fi, uutiset 5.12.2023, viitattu 5.12.2023
  31. ↑ Laura Kangas: Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson irtisanoutui 8.12.2023. Yle.fi, uutiset. Viitattu 8.12.2023.
  32. ↑ Järvi, Antti: Matkalla instituutioksi Ylioppilaslehti. 1.4.2010. Viitattu 13.6.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainväliset
Kansalliset
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Maria_Pettersson&oldid=22309488”