Maria Luisa Spaziani

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Maria Luisa Spaziani (7. joulukuuta 1922 Torino30. kesäkuuta 2014 Rooma)[1] oli italialainen runoilija. Hän tutustui 1950-luvun alussa Eugenio Montaleen ja julkaisi ensimmäisen oman kokoelmansa vuonna 1954. Hänen varhaisessa tuotannossaan on vahvoja vaikutteita Montalen kirjoituksista.

Matkusteltuaan 1950–1960-lukujen vaihteessa laajalti muun muassa Englannissa, Belgiassa, Kreikassa, Ranskassa ja Neuvostoliitossa Spaziani päätti asettua Roomaan. Hän aloitti vuonna 1964 ranskan kielen ja kirjallisuuden opettamisen Messinan yliopistolla.

Spaziani oli ehdolla Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi vuosina 1990, 1992 ja 1997. Hän jatkoi italiankielisen runouden kirjoittamista 2000-luvulle saakka.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Le acque del sabato (1954)
  • Luna lombarda (1959)
  • Il gong (1962)
  • Utilità della memoria (1966)
  • L’occhio del ciclone (1970)
  • Ultrasuoni (1976)
  • Transito con catene (1977)
  • Geometria del disordine (1981)
  • La stella del libero arbitrio (1986)
  • Giovanna d’Arco (1990)
  • Torri di vedata (1992)
  • I fasti dell’ortica (1996)
  • La traversata dell’oasi (1998)
  • La radice del mare (1999)
  • Un fresco castagneto (1999)
  • La freccia (2000)
  • Poesie dalla mano sinistra (2002)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Morta Maria Luisa Spaziani: poetessa, fondò il Premio Montale Blitz Quotidiano. 30.6.2014. Viitattu 1.7.2014. (italiaksi)
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.