Margitinsaari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Margitinsaari
Margitin silta yhdistää Margitinsaaren eteläkärjen mantereeseen.
Margitin silta yhdistää Margitinsaaren eteläkärjen mantereeseen.
Maantiede
Sijainti 47°32′N, 19°3′E
Vesialue Tonava
Pinta-ala 0,965 km²
Valtio
Valtio Unkari
Kunta Budapest

Margitinsaari (unk. Margit-sziget) on Tonavan saari Budapestin XIII osa-alueella. Se on saanut nimensä Béla IV:n tyttären Margaretin mukaan. Saarella on paljon puistoja, ja se onkin suosittu virkistäytymisalue.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Margitinsaari tunnettiin keskiajalla nimellä Jänissaari.[1] Saari on saanut nimensä Unkarin kuninkaan Béla IV:n tyttären Margaretin mukaan.[2] Béla oli vannonut, että antaisi tyttärensä Jumalalle, jos Unkari pelastuisi maahan hyökänneiltä mongoleilta ja hän pystyisi jälleenrakentamaan Unkarin uudestaan. Mongolit perääntyivätkin yllättäen, ja Béla lähetti tyttärensä luostariin.[3][1] Margit kuoli saarella 29-vuotiaana.[2]

Nunnat asuivat saarella lähes 300 vuotta, mutta he pakenivat 1541 Pozsonyiin (nykyinen Bratislava), kun osmanit uhkasivat Unkaria. Osmanit tuhosivat luostarin ja saarella olleen Mikaelinkirkon valloittaessaan Budapestin alueen. Rauniot löydettiin 1838 tulvan jälkeen, ja 20 vuotta myöhemmin pyhimykseksi julistetun Margitin hauta kaivettiin esiin.[2]

Margitinsaari pysyi pitkään kehittymättömänä, mutta 1800-luvulla Habsburgeihin kuulunut aristokraatti rakennutti saarelle yksityisen metsästyspalatsin. Saari kehittyi hiljalleen puistokaupunginosaksi, jonne pääsi Budasta ja Pestistä siipirataslaivalla. Sinne rakennettiin myös 1800-luvulla hotelli ja kylpylä, ja saarelle perittiin pääsymaksu, jotta köyhä kansa pysyisi poissa saarelta.[3] Margitin silta rakennettiin 1872–1876, mutta sillalta ei ollut aluksi yhteyttä Margitinsaareen, joka oli kauempana sillasta kuin nykyään. Tonavan sääntelyn yhteydessä 1800-luvun lopulla Margitinsaarta laajennettiin ja se yhdistettiin sen eteläpuolella olleeseen pienempään saareen. Yhdyssilta Margitin sillalle rakennettiin vuosina 1899–1900.[4]

Saari julistettiin 1908 yleiseksi puistoksi. Siitä kehittyi terveyshoitojen keskus, kun saaren kuumia lähteitä alettiin hyödyntää kylpylöissä. Toinen maailmansota vaikutti myös saaren elämään, ja puissa on nähtävissä sota-aikaisia vaurioita.[1] Saari on edelleen suosittu virkistäytymisalue, jonne budapestilaiset tulevat viettämään vapaa-aikaa. Saarella on yksityisautoilu kielletty, ja vain bussit saavat liikkua siellä.[3]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Margitinsaaren vesitorni.

Margitinsaaren vanhin rakennus on 1100-luvulta olevan Mikaelinkirkon rauniot. Premonstratenssimunkit rakensivat kirkon 1100-luvulla, ja sen raunioista on löydetty vieläkin vanhemman kappelin perustukset. Osmanit hävittivät kirkon, mutta se rakennettiin uudelleen 1930-luvulla.[2] Kirkon tornissa on Unkarin vanhin kirkonkello.[1] Ilmeisesti munkit onnistuivat piilottamaan sen osmaneilta, ja se löytyi 1914, kun sen päällä kasvanut puu kaatui myrskyssä. Hyvin vanhoja ovat myös 1200-luvulla rakennetun dominikaaniluostarin ja -kirkon jäännökset.[2]

Saaren keskivaiheella on vuonna 1911 rakennettu, suojeltu vesitorni.[1] Torni on 57 metriä korkea, ja sitä käytetään nykyään näyttelytilana. Tornin juurella on 3 500 -paikkainen kesäteatteri, jossa järjestetään oopperaesityksiä kesäisin.[2] Saaren pohjoiskärjessä lähellä japanilaista puutarhaa on transylvanialaisen Péter Bodorin suunnittelema musiikikaivo. Bodor rakensi alkuperäisen kaivon Târgu Mureșiin 1820. Margitinsaaren kaivo on kopio siitä ja rakennettu 1936.[1]

Saaren eteläosassa on olympiavoittajan ja uimarin Alfréd Hajósin suunittelema Hajósin uimahalli, ja sen keskivaiheilla on suosittu Palatinuksen uimala. Saaren pohjoisosassa on kaksi hotellia. Miklós Ybl suunnitteli vuonna 1872 Hotelli Danubius Grandin, joka oli pitkään Budapestin hienoin hotelli. Se modernisoitiin toisen maailmansodan jälkeen. Sen vieressä on 1970-luvulla rakennettu Thermal. Kummassakin hotellissa on mahdollisuus kylpeä kuumissa lähteissä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaupunkikirjat: Budapest. Suomentanut Rekiaro, Ilkka. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-26306-0.
  • Steves, Rick & Hewitt, Cameron: Rick Steves' Budapest. Berkeley, Kalifornia: Avalon Travel, 2011. ISBN 978-1-59880-771-4. Google-kirjat (viitattu 6.1.2012). (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Margaret Island budapest-tourist-guide.com. Viitattu 5.1.2012. (englanniksi)
  2. a b c d e f g Kaupunkikirjat, s. 172–173.
  3. a b c Steves & Hewitt, s. 80–81.
  4. Margaret Bridge/Budapest Bridges of Budapest. Viitattu 6.1.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]