Marder II

Marder II
Marder II
Pituus
– putki edessä	6,36 m
– pelkkä runko	? m
Leveys	2,28 m
Korkeus	2,2 m
Taistelupaino	10,8 t
Telaketjut	?
Maksiminopeus
– tiellä	40 km/h
– maastossa	20 km/h
Toimintasäde	190 km
Pääase	Pak 40/2-panssarintorjuntatykki
Muu aseistus	1 MG34 tai MG42-konekivääriä
Panssarointi	5–35 mm
Moottori	Maybach HL62TRM (bensiini) 140 hv 103 kW
Miehistö	3-4
Valmistusmaa	Saksa

Marder II (suom. näätä) (7.5cm Panzerabwehrkanone 40/2 auf Fahrgestell Panzerkampfwagen II (Selbstfahrlafette), Sd.Kfz. 131 ja Sd.Kfz. 132) oli saksalainen toisen maailmansodanaikainen panssarintorjuntavaunu.

Kehitys

Panzerkampfwagen II oli alun perin tarkoitettu koulutusvaunuksi. Koska varsinaisia panssarivaunuja ei ollut saatavilla riittävästi, käytettiin niitä taisteluissa vuosina 1939–1942. Sen 20 mm tykki ei tehonnut ohueenkaan panssariin ja lisäksi se oli helppo tuhota. Alustaa käytettiin muihin tarkoituksiin, esimerkiksi Wespe-telatykeiksi. Saksassa ryhdyttiin suunnittelemaan uutta panssarintorjuntavaunua, joka käyttäisi tätä samaa alustaa. Prototyypissä oli aluksi 50 mm panssarintorjuntatykki mutta se vaihdettiin parempaan 75 mm tykkiin. Tykkiä suojasi 10 mm panssari. Moottori siirrettiin vaunun taakse tasapainon vuoksi. Vaunu sai nimen Marder (suom. näätä). Valmistus päättyi vuonna 1944.

Taistelussa

Vaunu oli pienen kokonsa ansiosta hyvin liikkuva ja samalla tehokas taistelussa. Se pystyi tuhoamaan kaikki liittoutuneiden pansaarivaunutyypit lukuun ottamatta raskaita Josef Stalin-panssarivaunuja. Vaunussa oli 37 ammusta tykille ja 600 ammusta konekiväärille. Suurinta osaa vaunuista käytettiin itärintamalla mutta saksalaiset käyttivät sitä kaikilla muillakin rintamilla. Myöhemmin vaunun miehistöä vähennettiin kolmeen henkilöön miespulan vuoksi. Myöhemmin sodan kestäessä muutama vaunu varustettiin infrapunatähystyslaitteistolla, mikä mahdollisti taistelun pimeässä. Vaunuja rakennettiin yhteensä 1 217 kappaletta.

Saksan asevoimien panssariajoneuvot toisessa maailmansodassa