Marcellin Berthelot

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Marcellin Berthelot
Marcellin Berthelot.jpg
Syntynyt 25. lokakuuta 1827
Kuollut 18. maaliskuuta 1907
Kansallisuus ranskalainen
Tutkimusala lämpökemia
Tunnetuimmat työt Thomsenin–Berthelot'n periaate

Marcellin Pierre Eugène Berthelot (25. lokakuuta 1827 Pariisi, Ranska18. maaliskuuta 1907 Ranska)[1] oli ranskalainen kemisti ja poliitikko, joka tunnetaan lämpökemian alalla kehittämästään Thomsenin–Berthelot'n periaatteesta. Hän syntetisoi monia orgaanisia yhdisteitä epäorgaanisista aineista, eikä hän hyväksynyt vitalismin teoriaa. Häntä pidetään yhtenä historian merkittävimmistä kemisteistä, ja hän oli Ranskan akatemian jäsen tuolilla 40 vuodesta 1900 kuolemaansa saakka.

Berthelot oli Collège de Francen professori, opetusministeri 1886–1887, ulkoministeri 1895–1896 ja Ranskan akatemian sihteeri vuodesta 1889. Hänen oragaanisia yhdisteitä koskevat tutkimustuloksensa sisältyvät pääosin teokseen Chimie organique, fondée sur la synthèse (1860). Lämpökemiaa koskevat tutkimukset sislätyvät teoksiin Mécanique chimique, fondée sur la thermochimie (1879) ja La thermochimie (1897). Hän tutki myös kemian historiaa, räjähdysaineita ja kasvifysiologiaa.[1]

Berhtelot'n poika oli merkittävä 1920-luvun alun ranskalainen diplomaatti Philippe Berthelot, joka sotkeutui pankkiskandaaliin ja joutui eroamaan.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968 osa 1 palsta 1214
  2. Herodote.net
Kardinaal de Richelieu.jpg Edeltäjä:
Joseph Bertrand
Ranskan akatemian jäsen
Tuoli 40
1900–1907
Seuraaja:
Francis Charmes
Tämä tieteenharjoittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.