Maraton

Wikipedia

Nykyaikaisia maratonjuoksijoita

Vuoden 1896 olympiamaraton

Muinaiskreikkalaisia juoksijoita. Tarun mukaan maraton sai alkunsa kun Feidippides varoitti ateenalaisia Marathonin taistelusta juoksemalla koko matkan kaupunkiin.

Maratonilla tarkoitetaan 42,195 kilometrin juoksumatkaa.

[muokkaa] Historia

Maraton on peräisin kreikkalaisesta tarusta, jonka mukaan kreikkalainen sotilas Feidippides juoksi Marathonin kylästä Ateenaan ilmoittamaan persialaisten lyömisestä Marathonin taistelussa. Matka Marathonin ja Ateenan välillä on noin 40 kilometriä. Tarun mukaan sotilas kuoli Ateenaan päästyään, mutta maraton-juoksun taru jäi elämään.

Ensimmäinen maraton oli kuukausi ennen Ateenan olympialaisia 1896 juostu Kreikan mestaruuskilpailu, johon otti osaa 11 juoksijaa. Vanhaa tarua noudattaen reitti kulki tuolloin Marathonista Ateenaan. Sama reitti oli käytössä kuukautta myöhemmin Ateenan olympialaisissa. Matkan tarkka pituus oli aluksi vakiintumaton, riitti että matka oli kaikille sama ja karkeasti 40 kilometriä. Nykyinen tarkka pituus, 42 195 metriä, tulee Lontoon kesäolympialaisista 1908, jolloin kuningatar Aleksandra määräsi maratonin lähdön tapahtuvaksi Windsorin linnan edustalta ja maalin kuninkaallisen aition eteen stadionilla. Maratonin pituudeksi oli määritelty 26 mailia, mutta matkaan lisättiin 385 jaardia, jotta se saatiin päättymään kuninkaallisen aition eteen. Kaksissa seuraavissa olympialaisissa matka edelleen vaihteli, mutta vuonna 1921 Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF virallisti maratonin pituuden Lontoon maratonin mukaiseksi.

[muokkaa] Maratoniin valmistautuminen

Maratonin juokseminen on hyväkuntoisellekin ihmiselle raskas fyysinen suoritus, johon valmistautuminen hyvissä ajoin on äärimmäisen tärkeää. Puoli vuotta on yleensä suositeltu minimiaika maratonin juoksemisen harjoitteluun. Harjoittelun tavoitteena on parantaa hapenottokykyä, parantaa lihaskuntoa ja ennen kaikkea totuttaa elimistö pitkäaikaisiin liikuntasuorituksiin.

Maratonharjoittelun runko koostuu säännöllisistä juoksuharjoituksista, joiden pituus ja nopeus vaihtelee. Tyypillisesti harjoitusohjelma sisältää rasitustason portaittaista nousua siten, että kolmen-neljän viikon nousujohteisen harjoittelun jälkeen seuraa palauttava jakso.

Pitkien matkojen juokseminen on maratonharjoittelun tärkeä osa, koska se valmentaa elimistöä käyttämään rasvaa tehokkaammin energiaksi ja varastoimaan suuria määriä glykogeenia lihaksiin. Maratonin pituisen matkan juokseminen harjoituksena ei kuitenkaan yleensä ole harrastajalle kannattavaa, koska se vaatii liian pitkän palautumisajan. Tyypillisesti pisimmät harjoitusmatkat harjoittelun loppuvaiheessa ovat noin 20–25 km.

Noin kuukautta ennen juoksusuoritusta harjoitustahtia lasketaan huomattavasti liiallisen rasituksen välttämiseksi. Viimeisellä viikolla ennen maratonia monet juoksevat vain lyhyitä (1–5 km) matkoja.

Muutamia päiviä ennen juoksusuoritusta voi elimistön energiavarastoja ladata muuttamalla ruokavalio hyvin hiilihydraattipitoiseksi. Onnistunut hiilihydraattitankkaus voi helpottaa huomattavasti juoksusuoritusta ja siirtää glykogeenin hupenemista. Hiilihydraattitankkaukseen sopivaa ravintoa on esim. pasta, urheilujuoma, puuro, leipä, riisi ja tuoremehu.

[muokkaa] Maratonin juokseminen

Monet maratonin juosseet pitävät yhtenä tärkeimpänä tekijänä tasaista vauhtia ja riittävää nesteytystä. Tätä varten lähes kaikissa maratontapahtumissa on tasaisin välimatkoin väliaikapisteitä ja tasaista vauhtia juoksevia "jäniksiä". Nestevajeen välttämiseksi on suositeltavaa juoda joko vettä tai urheilujuomaa, joka sisältää myös energiaa ja suoloja. Liian vähäinen nesteen nauttiminen juoksusuorituksen aikana saattaa johtaa lihasten kangistumiseen ja pyörtymiseen. Toisaalta liian runsas nesteen nauttiminen saattaa sekoittaa juoksijan vatsan ja erityisesti hitaammilla juoksijoilla liiallinen juominen saattaa mm. ohentaa juoksijan verta liiallisesti.

Maratonin juoksemisen vaikeimpana osuutena pidetään yleisesti noin 30 km kohtaa, jossa elimistön glykogeenivarastot ovat jo hyvin vähissä. Juoksija saattaa kokea tämän lihaksien kangistumisena tai "seinään törmäämisenä". Tässä vaiheessa elimistö siirtyy käyttämään rasvaa energian lähteenä.

Kilpamaratoonareilla maratonin juoksemiseen kuluu aikaa alle kaksi ja puoli tuntia. Harrastelijajuoksijalle alle kolmen tunnin tulosta voidaan pitää jo todella kovana suorituksena. Rauhalliseen tahtiin hölkkäämällä maraton taittuu noin viidessä tunnissa.

Kenian Catherine Ndereba on yksi maailman parhaista naismaratoonareista.

[muokkaa] Olympiamitalistit

[muokkaa] Miehet

Vuosi	Kultaa	Hopeaa	Pronssia
1896	Spiridon Louis	Kharilaos Vasilakos	Gyula Kellner
1900	Michel Théato	Émile Champion	Ernst Fast
1904	Thomas Hicks	Albert Coray	Arthur Newton
1906	William Sherring	Johan Svanberg	William Frank
1908	Johnny Hayes	Charles Hefferon	Joseph Forshaw
1912	Kenneth McArthur	Christian Gitsham	Gaston Strobino
1920	Hannes Kolehmainen	Jüri Lossmann	Valerio Arri
1924	Albin Stenroos	Romeo Bertini	Clarence DeMar
1928	Boughera El Ouafi	Manuel Plaza Reyes	Martti Marttelin
1932	Juan Carlos Zabala	Samuel Ferris	Armas Toivonen
1936	Sohn Kee-chung	Ernest Harper	Nam Sung-yong
1948	Delfo Cabrera	Thomas Richards	Etienne Gailly
1952	Emil Zátopek	Reinaldo Gorno	Gustaf Jansson
1956	Alain Mimoun	Franjo Mihalic	Veikko Karvonen
1960	Abebe Bikila	Rhadi Ben Abdesselam	Barry Magee
1964	Abebe Bikila	Basil Heatley	Kokichi Tsuburaya
1968	Mamo Wolde	Kenji Kimihara	Michael Ryan
1972	Frank Shorter	Karel Lismont	Mamo Wolde
1976	Waldemar Cierpinski	Frank Shorter	Karel Lismont
1980	Waldemar Cierpinski	Gerard Nijboer	Satymkul Džumanazarov
1984	Carlos Lopes	John Treacy	Charles Spedding
1988	Gelindo Bordin	Douglas Wakiihuri	Ahmed Salah
1992	Hwang Young-cho	Koichi Morishita	Stephan Freigang
1996	Josia Thugwane	Lee Bong-Ju	Eric Wainaina
2000	Gezahegne Abera	Eric Wainaina	Tesfaye Tola
2004	Stefano Baldini	Mebrahtom Keflezighi	Vanderlei de Lima

[muokkaa] Naiset

Vuosi	Kultaa	Hopeaa	Pronssia
1984	Joan Benoit	Grete Waitz	Rosa Mota
1988	Rosa Mota	Lisa Martin	Katrin Dörre
1992	Valentina Jegorova	Yuko Arimori	Lorraine Moller
1996	Fatuma Roba	Valentina Jegorova	Yuko Arimori
2000	Naoko Takahashi	Lidia Simon	Joyce Chepchumba
2004	Mizuki Noguchi	Catherine Ndereba	Deena Kastor

[muokkaa] MM-mitalistit

[muokkaa] Miehet

Vuosi	Kultaa	Hopeaa	Pronssia
1983	Robert de Castella	Kebede Balcha	Waldemar Cierpinski
1987	Douglas Wakiihuri	Ahmed Salah	Gelindo Bordin
1991	Hiromi Taniguchi	Ahmed Salah	Steve Spence
1993	Mark Plaatjes	Lucketz Swartbooi	Bert van Vlaanderen
1995	Martín Fiz	Dionicio Ceron	Luiz dos Santos
1997	Abel Antón	Martín Fiz	Steve Moneghetti
1999	Abel Antón	Vincenzo Modica	Nobuyuki Sato
2001	Gezahegne Abera	Simon Biwott	Stefano Baldini
2003	Jaouad Gharib	Julio Rey	Stefano Baldini
2005	Jaouad Gharib	Christopher Isegwe	Tsuyoshi Ogata
2007	Luke Kibet	Mubarak Hassan Shami	Viktor Röthlin

[muokkaa] Naiset

Vuosi	Kultaa	Hopeaa	Pronssia
1983	Grete Waitz	Mariane Dickerson	Raisa Smehnova
1987	Rosa Mota	Zoja Ivanova	Jocelyne Villeton
1991	Wanda Panfil	Sachiko Yamashita	Katrin Dörre
1993	Junko Asari	Manuela Machado	Tomoe Abe
1995	Manuela Machado	Anuta Catuna	Ornella Ferrara
1997	Hiromi Suzuki	Manuela Machado	Lidia Simon
1999	Song-Ok Jong	Ari Ichihashi	Lidia Simon
2001	Lidia Simon	Reiko Tosa	Svetlana Saharova
2003	Catherine Ndereba	Mizuki Noguchi	Masako Chiba
2005	Paula Radcliffe	Catherine Ndereba	Constantina Tomescu
2007	Catherine Ndereba	Zhou Chunxiu	Reiko Tosa

[muokkaa] Haamurajojen rikkojat

[muokkaa] Miehet

Lähde: IAAF. Tulokset amatöörikilpailuista ellei toisin ilmoiteta.

• 2 tuntia 40 minuuttia – 2.38.17 1913 – Harry Green – Iso-Britannia
• 2 tuntia 30 minuuttia – 2.29.39,2 1912 - Viljami Kolehmainen - Suomi (ammattilaiskilpailu)^[1]
• 2 tuntia 30 minuuttia – 2.29.02 1925 – Albert Michelsen – Yhdysvallat
• 2 tuntia 20 minuuttia – 2.18.41 1953 – Jim Peters – Yhdysvallat
• 2 tuntia 10 minuuttia – 2.09.37 1967 – Derek Clayton – Australia
• 2 tuntia 9 minuuttia – 2.08.34 1969 – Derek Clayton – Australia
• 2 tuntia 8 minuuttia – 2.07.12 1985 – Carlos Lopes – Portugali
• 2 tuntia 7 minuuttia – 2.06.50 1988 – Belayneh Dinsamo – Etiopia
• 2 tuntia 6 minuuttia – 2.05.42 1999 – Khalid Khannouchi – Marokko
• 2 tuntia 5 minuuttia – 2.04.55 2003 – Paul Tergat – Kenia

[muokkaa] Naiset

Lähde: IAAF.

• 3 tuntia – 2.55.22 1971 – Beth Bonner – Yhdysvallat
• 2 tuntia 30 minuuttia – 2.27.33 1979 – Grete Waitz – Norja
• 2 tuntia 25 minuuttia – 2.22.43 1983 – Joan Benoit – Yhdysvallat
• 2 tuntia 20 minuuttia – 2.19.46 2001 – Naoko Takahashi – Japani
• 2 tuntia 19 minuuttia – 2.18.47 2001 – Catherine Ndereba – Kenia
• 2 tuntia 18 minuuttia – 2.17.18 2002 – Paula Radcliffe – Iso-Britannia
• 2 tuntia 16 minuuttia – 2.15.25 2003 – Paula Radcliffe – Iso-Britannia

[muokkaa] Ennätykset

[muokkaa] Miehet

Ennätys	Aika	Juoksija	Päiväys	Paikka
Maailmanennätys[2]	2.04.26	Haile Gebrselassie	30. syyskuuta 2007	Berliini
Euroopan ennätys[2]	2.06.36	António Pinto	16. huhtikuuta 2000	Lontoo
		Benoit Zwierzchiewski	6. huhtikuuta 2003	Pariisi
Suomen ennätys[3]	2.10.46	Janne Holmén	13. huhtikuuta 2008	Rotterdam

[muokkaa] Naiset

Ennätys	Aika	Juoksija	Päiväys	Paikka
Maailmanennätys[4]	2.15.25	Paula Radcliffe	13. huhtikuuta 2003	Lontoo
Euroopan ennätys[4]	2.15.25	Paula Radcliffe	13. huhtikuuta 2003	Lontoo
Suomen ennätys[3]	2.28.00	Ritva Melender	2. huhtikuuta 1995	Lontoo

[muokkaa] Katso myös

• World Marathon Majors, maailman suurimmista maratonkilpailuista koostuva sarjamuotoinen kilpailu

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ New York Timesin arkisto (PDF)
2. ↑ ^{2,0 2,1} http://www.iaaf.org/statistics/records/gender=M/allrecords/discipline=MAR/index.html
3. ↑ ^{3,0 3,1} http://www.tilastopaja.org/db/fi/rec.php
4. ↑ ^{4,0 4,1} http://www.iaaf.org/statistics/records/gender=W/allrecords/discipline=MAR/index.html

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Suomalaisia maratontapahtumia

• Helsinki City Run puolimaraton Toukokuun puolivälissä
• Terwahölkkä ja -maraton (Oulu) Toukokuun lopussa
• Yyteri Maraton Toukokuun lopussa
• Suvi-illan maraton (Forssa) Kesäkuun puolivälissä
• Paavo Nurmi Marathon (Turku) Kesäkuun lopussa
• Hämeenlinna Maraton Heinäkuun lopussa
• Tampere Maraton Elokuun alussa
• Helsinki City Marathon Elokuun lopussa
• Ruskamaraton (Levi) Syyskuun alussa
• Kuopio Maraton Syyskuun alussa
• Finlandia Marathon (Jyväskylä) Syyskuun puolivälissä
• Espoon Rantamaraton Syyskuun lopussa
• Vantaa Maraton Lokakuun alussa
• Kankaanpää Maraton Lokakuun lopussa
• Julma-Juhan Juoksu (Piippola, Suomen keskipiste) Kesäkuun puolivälissä
• Yrittäjämaraton Kauhavalla

[muokkaa] Maratontapahtumia muualla

• New York City Marathon (englanniksi)
• Stockholm marathon
• Berlin Marathon (englanniksi)
• Boston Marathon (englanniksi)