Mannerheimin patsas (Tampere)
Sivulta puuttuu | Mannerheimin patsas | |
|---|---|
 Mannerheimin patsas Tampereella |
|
| Aihe | Mannerheim Eero Järnefeltin maalauksen mukaan Tampereen valtauksessa 1918 |
| Tilaaja | Tampereen seudun Rintamamiesyhdistys Rafael Haarlan aloitteesta |
| Kuvanveistäjä | Evert Porila 1939 |
| Lahjoittajat | yksityishenkilöitä, tontti mv. Kustaa Kauppilalta |
| Paikka | Vehmaisten Mannerheiminkallio Leinolassa |
| Paljastus | 4.6.1956 |
Mannerheimin patsas Tampereella on kuvanveistäjä Evert Porilan vuonna 1939 tekemä noin kolme metriä korkea C. G. E. Mannerheimiä kuvaava pronssipatsas. Se on tehty Eero Järnefeltin maalauksen mukaan ja sijaitsee kahdeksan kilometrin päässä keskustasta Leinolan Mannerheiminkalliolla, jolla Mannerheimin kerrotaan katselleen Tampereen valtausta sisällissodassa vuonna 1918.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Patsaan vaiheet
Aloitteen patsashankkeelle teki kauppaneuvos Rafael Haarla juuri ennen kuolemaansa. Patsaan tilasi kuvanveistäjältä Tampereen seudun Rintamamiesyhdistys, joka edusti vapaussotureita eli sisällissodan valkoista osapuolta. Valmistunut veistos oli tarkoitus paljastaa vuoden 1940 alussa, mutta talvisota siirsi paljastusta.[1]
Patsas oli tarkoitus pystyttää Tammerkosken rannalle Koskipuistoon, Verkatehtaan edustalle. Jalusta ehdittiin kuitenkin asentaa paikalleen. Sotien aikana patsasta säilytettiin Haiharan kartanossa, jonne se oli siirretty Porilan ateljeesta pommitusvaaran takia. Jatkosodan jälkeen patsashankkeen hoitaminen jäi yksityisten ihmisten harteille, koska Tampereen seudun Rintamamiesyhdistys oli lakkautettu syksyllä 1944. Hanketta lykkäsi myös Mannerheimin oma toivomus, että hänelle ei pystytettäisi patsasta hänen elinaikanaan.
[muokkaa] Sodan jälkeen
Mannerheimin kuoltua Tampereen kaupunginvaltuusto päätti, että patsasta ei pystytetä Koskipuistoon. Perustelu tähän oli, että Mannerheim on esitetty vuoden 1918 aikaisessa sotilasasussa, siis Tampereen valloittajana. Kuvanveistäjä Kalervo Kallio tarjosi Tampereelle Mannerheimin ratsastajapatsasta, joka oli jäänyt Helsingin ratsastajapatsaan toisessa suunnittelukilpailussa toiseksi. Ratsastajapatsaalle varattiin paikka Tampereen keskustasta, mutta kustannukset nousivat niin korkeiksi, että hankkeesta lopulta luovuttiin.[2]
Viivytysten jälkeen veistos paljastettiin 4. kesäkuuta 1956 aikanaan syrjäisellä paikalla Vehmaisten Mannerheiminkalliolla (kuuluu nykyään Leinolan kaupunginosaan) maanviljelijä Kustaa Kauppilan lahjoittamalle maa-alueelle.[2] Patsas pystytettiin uuden punagraniittisen jalustan päälle. Jalustassa on laatta, jossa lukee:
»Mannerheim seisoi tällä paikalla Tampereen valloituksen aikana huhtikuun alkupäivinä 1918»
[muokkaa] Aihe ja jalusta
Tampereen Mannerheimin patsas sai aiheensa taidemaalari Eero Järnefeltin vuonna 1933 tekemästä maalauksesta nimeltä Kenraali Mannerheim vuonna 1918 Vehmaisten sotanäyttämöllä.[3] Siinä Mannerheim seisoo lumisessa maisemassa, taustallaan kiemurtelevia männyn oksia. Maalauksen ja veistoksen attribuutit ovat samat. Kenraalin oikeassa kädessä on piippu ja rinnalla kiikarit, sekä kupeella suora miekka. Myös vaatetus on yhtäläinen maalauksen kanssa.
Vanhasta käyttämättä jääneestä jalustasta tehtiin Pirkkalaan jääkärimuistomerkki, joka paljastettiin vuonna 1968, ja sen paikalle Koskipuistoon pystytettiin Yrjö Liipolan Paimenpoika-patsas.[4].
[muokkaa] Nykytilanne
Patsaan siirtämisestä Tampereen keskustaan käydään edelleen keskusteluja. Mannerheim herättää Tampereella yhä vahvoja tunteita, minkä vuoksi patsas joutuu usein ilkivallan kohteeksi. Esimerkiksi joulukuussa 2004, kun Mannerheim oli voittanut Yleisradion Suuret suomalaiset -kilpailun, patsas tuhrittiin punaisella maalilla ja sen jalustaan kirjoitettiin sana ”lahtari”.[5]
Koordinaatit:
[muokkaa] Lähteet
- Tampereen kaupunki, Tampereen julkiset veistokset ja monumentit, Mannerheimin patsas. Viitattu 13.4.2008.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Jouni Keskinen, Paljon porua patsaista, 1938, Koskesta voimaa, 1918-1940 Valoja ja varjoja. Viitattu 14.4.2008.
- ↑ a b Tomi Lähdeniemi Mannerheimin patsas paljastetaan, Koskesta voimaa, 1940-1960 Ihmisiä telineillä, 1956. Viitattu 13.4.2008.
- ↑ Tammenlehvän Perinneliitto, Marsalkan muistomerkkejä. Viitattu 14.4.2008.
- ↑ Tampereen kaupunki, patsaat ja monumentit, Paimenpoika. Viitattu 4.5.2007.
- ↑ Mannerheimin patsas sai punaista maalia Tampereella, uutinen, Yle 9.12.2004. Viitattu 4.5.2007
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Marsalkka Mannerheimin patsaat |
| Helsinki | Lahti | Mikkeli | Seinäjoki | Tampere | Turku |
%20in%201933.&PictureAlt=Photo:%20Ilari%20J%C3%A4rvinen,%20Museokuva.){kind=link}