Manipulaatiohoito

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Niskan ja kaularangan käsittelyä manipulaatiolla.

Manipulaatiohoito tai käsittelyterapia[1] tarkoittaa käsillä tehtävää, nivelten liikutteluun perustuvaa hoitoa, kuten kiropraktiikka, osteopatia ja naprapatia.[2][3] Joskus sillä tarkoitetaan myös pehmytkudoksiin kohdistuvaa hierontaa. Manipulaatiohoitojen vaikuttavuudesta on erilaisia näkemyksiä, mutta laajempaa tieteellistä näyttöä on vain manipulaatiohoitojen lievästä vaikuttavuudesta alaselkäkivun hoidossa.[4][5][1][6][7]

Manipulaatiohoidot ovat tuki- ja liikuntaelimiin ja niitä ympäröiviin lihaksiin kohdistuvia erilaisia manuaalisia hoitomuotoja, joita ovat muun muassa kiropraktiikka, naprapatia ja osteopatia. Erilaisia selän, nivelten ja lihasten käsittelyyn perustuvia hoitoja käytetään paljon erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksissa. Niiden ero tavanomaiseen fysioterapiaan on häilyvä. Toisin kuin monet manipulaatiohoidot, fysioterapia ei kuitenkaan perustu mihinkään erityiseen oppirakennelmaan.[1] Manipulaatiohoitojen vaikutusmekanismi ei ole tiedossa, mutta niitä on pääosin selitetty kahdella teorialla. Toisen mukaan hoidot korjaavat kahden vierekkäisen nikaman aliliikkuvuutta. Toisen teorian mukaan taas paikallisten hermorefleksien avulla normalisoidaan nikamien ympäristön kipua ylläpitäviä neurofysiologisia heijasteita.[8]

Manipulaatiohoitoja antavat Suomessa tarvittavan ammatillisen pätevyyden omaavat henkilöt. Näistä noin 200 oli lääkäreitä, noin 150 OMT-fysioterapeutteja, 40 koulutettuja kiropraktikkoja ja noin sata koulutettuja naprapaatteja. Koulutettuja osteopaatteja oli Valviran rekisterissä vuonna 2005 vain muutama.[3]

Hoitomuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen kaikkea selän nikamiin kohdistuvien hoitojen yhteydessä käytetään arkikielessä myös nimityksiä nikamakäsittely tai niksautushoito. Nikamakäsittely ja jäsenkorjaaminen ovat olleet myös kansanparannuksessa käytettyjä keskeisiä hoitomuotoja, ja Suomessa on edelleen niihin erikoistuneita parantajia.[9] Ortopedinen manuaalinen terapia (OMT) on virallisen terveydenhoidon piiriin kuuluva, erikoislääkintävoimistelijoiden ja fysioterapeuttien antama tuki- ja liikuntaelimistön yhdistetty manipulaatio- ja mobilisaatiohoito.[10] Manipulaatiohoitoihin luetaan lisäksi myös erilaisia hierontaterapioita, kuten akupainelu, shiatsu, ja vyöhyketerapia[11]. Yksinomaan pehmeisiin kudoksiin kohdistuvaa klassista hierontaa ei yleensä lueta manipulaatiohoitoihin.

Erilaisilla fysikaalisilla hoitomenetelmillä on pitkä historia lääketieteessä ja ennen lääkehoitojen kehittymistä lääkäreillä oli käytössään vain fysikaalisia, mekaanisia ja psyykkisiä hoitoja.[7] Lääketieteessä manipulaatiohoitoja opetettiin Euroopassa erityisesti 1900-luvun alkupuolella. Farmakologian kehityttyä koulutuksen painopiste kuitenkin siirtyi tälle alueelle ja nykyisin manipulaatiohoitoja opetetaan lääketieteen perusopetuksessa lähinnä sijoiltaan mennen nivelen tai murtuman paikalleen laittamisen yhteydessä. Lääkärit ovat suhtautuneet selkäpotilaiden manipulaatiohoitoon vieroksuvasti ja menetelmien tehoa on pidetty lähinnä lumehoitona.[8] Hoitojen kiistanalaisuuteen on vaikuttanut niihin liittyneet epämääräisyydet ja hoitavien tahojen kirjava joukko.[7]

Kiropraktiikka, osteopatia ja naprapatia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Daniel David Palmer, kiropraktiikan kehittäjä

Kiropraktiikka ja osteopatia syntyivät 1800-luvulla yksityisten henkilöiden ajattelun tuloksena. Kiropraktiikassa uskotaan, että selkärangan nivelten virheasennot aiheuttavat "subluksaatioita" eli jonkinlaisia sijaltaanmenoja, jotka aiheuttavat selkäkipuja ja muita vaivoja. Tämä teoria on nykyisen lääketieteellisen tiedon valossa pääosin epätieteellinen. Osteopatian periaatteet ovat sinänsä lääketieteellisiä, mutta reumatologian dosentin Jukka Martion mukaan näistä periaatteista ei voida suoraan ymmärtää miksi hoitoa pitäisi toteuttaa juuri osteopaatin suorittamalla käsittelyllä. Osteopatiassa katsotaan kuitenkin, että elimistön toimintoja voidaan säädellä käsittelemällä niveliä ja selkärankaa. Naprapatia on hyvin lähellä kiropraktiikkaa, mutta siinä hyväksytään normaalien lääketieteellisten periaatteiden noudattaminen.[1]

Kansanparannus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kansanparannus

Kansanparannuksessa hoitoja ei tavallisesti pyritä selittämään tieteellisesti ja niiden pohjana on kansanomainen jänteiden, nikamien ja nivelten käsittely. Nykyisin työtavat eivät merkittävästi eroa osteopatiasta, mutta kansanparannuksessa Martion mukaan harvemmin esitetään katteettomia lupauksia kaikkien vaivojen hoitamisesta. Aikaisemmin kansanparannukseen liittyi myös maagis-uskonnollisia piirteitä, jotka ovat nykyisin pääosin poistuneet.[1]

Vaikuttavuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen osteopatiayhdistyksen ja kiropraktikkoliiton mukaan manipulaatiohoidoilla voidaan hoitaa tehokkaasti muun muassa selkä- ja niskakipua, huimausta ja migreeniä.[12][13] Osteopatiayhdistyksen mukaan myös astman hoidossa on saatu hyviä tuloksia muun hoidon tukena.[14]

Selkärangan manipulaatiohoidoista on tehty useita tutkimuksia, mutta ne ovat olleet usein laadullisesti huonoja ja vain muutamat niistä ovat esimerkiksi satunnaistettuja.[15][4] Hoidon tutkiminen lääketieteen standardien mukaan on vaikeaa, koska vertailuryhmälle on vaikea kehittää vaikutuksetonta lumehoitoa. Oikeanlaisesta lumemanipulaatiosta on tutkijoiden keskuudessa suurta erimielisyyttä, koska manipulaatiohoidon vaikutusmekanismi ei ole selvillä.[16]

Kiropraktisen manipulaatiohoidon kustannustehokkuus on todettu hyväksi joissain tutkimuksissa.[17][18] Vuonna 2008 julkaistun katsauksen mukaan lukuun ottamatta mahdollisesti selkäkipua, selkärangan manipulaatiolla ei ole osoitettu olevan tehoa mihinkään sairauteen. Manipulaatioon liittyi myös yleisesti lieviä haittavaikutuksia ja vakavien komplikaatioiden yleisyyttä ei tunnettu. Kirjoittajan mukaan hoidon kustannustehokkuutta eikä terapeuttista arvoa ei ollut voitu osoittaa vakuuttavasti.[19] Toisen katsauksen mukaan edellisen artikkelin lähestymistavassa oli pahoja virheitä ja katsoi, että selkärangan manipulaatio oli kroonisen alaselän kivussa vähintään yhtä tehokas kuin perinteisesti käytetyt hoidot.[20] Suomen käypähoitosuosituksen mukaan hieronnan vaikutuksesta akuutin selkäkivun hoidossa ei ole näyttöä[21], mutta manipulaatiolla on "hieman vaikuttavuutta, joka on sama kuin yleislääkärin tavanomaisen hoidon, kipulääkkeiden, fysioterapian, harjoittelun tai selkäkoulun vaikuttavuus".[4]

Selkärangan manipulaatiohoitojen vaikuttavuutta on tutkittu muun muassa seuraaviin sairauksiin:

  • alaselän kipu: Vuonna 2008 julkaistun katsauksen mukaan selkärangan manipulaatio on kroonisen alaselän kivussa vähintään yhtä tehokas kuin perinteisesti käytetyt hoidot.[20] Vuonna 2004 julkaistun Cochrane-katsauksen mukaan selkärangan manipulaatio ei teholtaan eronnut perinteisestä lääkehoidosta, fysikaalisesta terapiasta tai liikunnasta.[5] Vuonna 2004 Isossa-Britanniassa julkaistun laajan tutkimuksen mukaan manipulaatiohoito on hieman (mutta tilastollisesti merkitsevästi) tehokkaampaa kuin yleislääkärin antama hoito ja harjoitteluhoito. Vaikuttavuus parani kun kaikki eri hoitomuodot yhdistettiin.[7]
  • niskan retkahdusvamma tai muu niskakipu: manipulaatiohoitojen tehokkuudesta niskakipuihin ei ole yksimielisyyttä. Vuosien 2000-2005 välisenä aikana julkaistuista kolmesta tutkimuskatsauksesta yhdessä havaittiin manipulaatiohoidoilla hoidollista vaikutusta.[6] Suomen käypähoitosuosituksen mukaan manipulaation vaikutusta kroonisessa niskakivussa ei ole voitu osoittaa korkeatasoisissa tutkimuksissa.[22]
  • päänsärky: vuosien 2000-2005 välisenä aikana julkaistuista kolmesta tutkimuskatsauksesta yhdessä havaittiin manipulaatiohoidon olevan yhtä tehokasta kuin muut hoidot, muissa tutkimuksissa ei havaittu selkärangan manipulaatiolla minkäänlaista hoidollista tehoa.[6]
  • muut sairaudet: Ernstin ja Canterin kirjoittaman tutkimuskatsauksen mukaan selkärangan manipulaatiolla ei tutkimuksissa oltu havaittu hoidollista vaikutusta muihin kuin selkärankaperäisiin kipuihin. Vaikutusta ei katsausten mukaan oltu havaittu myöskään dysmenorreaan, koliikkiin, allergiaan tai astmaan.[6]

Hoitosuositukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälisiin selkähoitosuosituksiin selkärangan manipulaatiohoidot nousivat 1990-luvun aikana. Vuonna 1995 yhdysvaltalaisessa hoitosuosituksessa todettiin, että manipulaatiohoidoilla oli selvästi vaikuttavuutta akuutin selkäkivun hoidossa ja sama todettiin vuonna 1996 brittiläisessä hoitosuosituksessa. Muut eurooppalaiset ja myös suomalaiset hoitosuositukset ovat sittemmin myötäilleet tätä linjaa. Vuonna 2004 julkaistussa EU:n hoitosuosituksessa katsottiin, että manipulaatio on käypää hoitoa myös kroonisissa selkävaivoissa.[23][7][24] Brittiläisessä selvityksessä selkäkipupotilaille suositellaan ensin mm. kiropraktiikan ja osteopatian käyttöä ennen potilaan lähettämistä erikoislääkärille.[25]

Selkärangan manipulaatiohoitoja ei tulisi antaa tapauksissa, joissa diagnoosi on epäselvä tai potilaalla on todettu[7]:

Haitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selkärangan manipulaatiohoidon haittoja ei ole tutkittu systemaattisesti, mutta tapaustutkimusten perusteella on arvioitu, että komplikaatioriski olisi alle yksi miljoonasta toimenpiteestä. Haittavaikutuksia voivat olla kivun paheneminen, välilevypullistuma tai cauda equina-oireyhtymä. Vuonna 2004 Suomessa raportoitiin 20 vahinkoa, jotka liittyivät manipulaatiohoitoihin. Syynä näihin oli pääasiassa hoidon antajan puutteellinen koulutus tai vajavainen lääketieteellinen alkutilanteen kartoitus, ja haitat olisivat olleet siten periaatteessa vältettävissä.[26]

Niskan alueen manipulaation vakavin mahdollinen haitta on niskavaltimoiden vauriot, jotka aiheuttavat verenkiertohäiriöitä, tajunnan menetyksiä, halvauksia ja jopa kuoleman. Näitä haittoja on raportoitu useita myös Suomessa viime vuosina. Tämän vuoksi manipulaatiohoitoja ei suositella niskapotilaille.[26]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Jukka Martio: Käsittelyterapiat 27.11.2007. Duodecim. Viitattu 17.4. 2009.
  2. Nienstedt, Rautiainen, Pernaa, Salmi. Lääketieteen termit. Duodecim, Helsinki 1999.
  3. a b Olavi Airaksinen: Manipulaatiohoito lääkärin työvälineenä (Lääkäripäivät 2005) 11.01.2005. Viitattu 17.4.2009.
  4. a b c Timo Pohjolainen ja Antti Malmivaara: Manipulaation vaikuttavuus selkäkivun hoidossa 14.5.2008. Kustannus Oy Duodecim.
  5. a b Assendelft WJJ, Morton SC, Yu EI, Suttorp MJ, Shekelle PG.: Spinal manipulative therapy for low-back pain.. Cochrane Database of Systematic Reviews, {{{Vuosi}}}. DOI: 10.1002/14651858.CD000447.pub2.. Artikkelin verkkoversio Viitattu 19.4.2009. (englanniksi)
  6. a b c d E Ernst, P H Canter: A systematic review of systematic reviews of spinal manipulation. Journal of the Royal Society of Medicine, 2006, nro 99, s. 192-196. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  7. a b c d e f Fysikaaliset hoidot Therapica Fennica. Kandidaattikustannus Oy. Viitattu 20.4. 2009.
  8. a b Valtakunnalliset lääkäripäivät/YLE Terveys: Manipulaatiohoito on nikamakäsittelyä 12.1.2005. YLE. Viitattu 20.4.2009.
  9. Jäsenkorjaus Luonnonlääketieteen Keskusliitto. Viitattu 22.5.2011.
  10. Kangasniemi, Paula: Lisää liikkuvuutta OMT-terapialla Turun Sanomat. 2.11.2004. Viitattu 22.5.2011.
  11. Vyöhyketerapia/reflexologia Luonnonlääketieteen Keskusliitto. Viitattu 22.5.2011.
  12. Millaisia potilaita kiropraktikko hoitaa? Suomen kiropraktikkoliitto. Viitattu 22.4.2009.
  13. Tapauskertomuksia Suomen kiropraktikkoliitto. Viitattu 22.4.2009.
  14. Hoito 18.04.2009. Suomen Osteopatiayhdistys. Viitattu 22.4. 2009.
  15. Fernández-de-las-Peñas C, Alonso-Blanco C, San-Roman J, Miangolarra-Page JC.: Methodological quality of randomized controlled trials of spinal manipulation and mobilization in tension-type headache, migraine, and cervicogenic headache.. J Orthop Sports Phys Ther., 2006, nro 36(3), s. 160-9. tiivistelmä Viitattu 19.4.2009. (englanniksi)
  16. Mark J. Hancock, Christopher G. Maher ym.: Selecting an appropriate placebo for a trial of spinal manipulative therapy. Australian Journal of Physiotherapy, 2006, nro 52, s. 135-138. Artikkelin verkkoversio Viitattu 19.4.2009. (englanniksi)
  17. British Medical Journal, 11.12.2004, nro 329 (7479), s. 1381. (englanniksi)
  18. Archives of Internal Medicine, 11.10.2004, nro 164 (18). (englanniksi)
  19. Edzard Ernst: Chiropractic: A Critical Evaluation. Journal of Pain and Symptom Management, 2008, nro Volume 35, Issue 5, s. 544-562. tiivistelmä Viitattu 19.4.2009. (englanniksi)
  20. a b Gert Bronfort, Mitch Haas, Roni Evans ym.: Evidence-informed management of chronic low back pain with spinal manipulation and mobilization. The Spine Journal, 2008, nro Volume 8, Issue 1, s. 213-225. tiivistelmä.
  21. Tiina Kuukkanen: Hieronnan vaikuttavuus alaselkäkivussa 14.5.2008. Kustannus Oy Duodecim.
  22. Työryhmä: Manipulaatio ja mobilisaatio äkillisen ja kroonisen niskakivun hoidossa 2006. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 19.4. 2009.
  23. Backpain Europe: Aims, goals, structures European Comission Research Directorate General. Viitattu 22.5.2011.
  24. Terveysportti: Käypä hoito luettu 18.3.2009
  25. Mäkinen, Eeva: Kroonisen alaselkäkivun akupunktiohoito: pidemmän aikavälin kliiniset ja taloudelliset hyödyt Ohtanen: Arviointiraporttien tiivistelmätietokanta. 14.2.2007. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 17.4.2009.
  26. a b Olavi Airaksinen: Onko manipulaatiohoito vaikuttavaa?. (Pääkirjoitus) Duodecim, 2005, nro 121, s. 1707–8. Artikkelin verkkoversio Viitattu 21.4.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]