Mandelbrotin joukko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuvassa vaaka-akselilla on c:n reaaliosa ja pystyakselilla imaginääriosa.
Animaatio kuvaajan laskennan 20 ensimmäisestä iteraatiosta.

Mandelbrotin joukko eli Mandelbrotin fraktaali on eräs tunnetuimmista fraktaaleista. Joukko on nimetty puolalais-ranskalaisen matemaatikon Benoît Mandelbrotin mukaan, ja se perustuu kompleksilukufunktioon xn+1 = xn2 + c, jossa x ja c ovat kompleksilukuja.

C on vakio ja x:lle annetaan alkuarvoksi x0 = (0,0), tällöin yhtälöstä saadaan x1 = c ja edelleen x2 = x1 2 + c. Iterointia jatketaan kunnes x:n itseisarvo ylittää arvon 2. Jos c:n itseisarvo on lähellä nollaa, niin x ei milloinkaan saavuta arvoa 2. Tätä vastaa fraktaalin kuvaajan keskellä oleva musta alue. Jos c:n itseisarvo on suuri, esim 2, niin heti ensimmäinen iteraatio saa x:n ylittämän arvon 2. Tätä vastaa kuvan reunoilla olevat tummimmat alueet. Tällä välillä on epämääräisen muotoinen alue, jossa tarvittavien iteraatiokierrosten määrä on vaikeasti ennustettavissa.

Kuvassa kukin piste vastaa yhtä c:n arvoa ja kyseisen pisteen väri kertoo tarvittujen iterointikierrosten lukumäärän kyseisellä C:n arvolla. Kaikki pisteet, joiden väri on sama, ovat tarvinneet saman määrän iterointeja. Iterointien lukumäärän kasvun myötä väri muuttuu tumman sinisestä sinisen ja vihreän kautta keltaiseen ja edelleen muihin väreihin. Kuvaan muodostuu selvä reuna-alue, jossa värit vaihtuvat nopeasti. Tällä alueella on tyypillistä, että aivan mitättömän pieni c:n muutos vaikuttaa voimakkaasti ja arvaamattomasti tarvittavien iterointien määrän ja sitä kautta pisteen väriin.

Sana fraktaali kuvaa sitä, että jos otamme pienen alueen jostain reunasta ja suurennamme sitä, niin kuva saa aina uusia yksityiskohtia rajattomasti. Nimenomaan tämä ilmiö tekee fraktaaleista mielenkiintoisia ja myös näyttäviä.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]