Maltankoira

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maltankoira
Avaintiedot
Alkuperämaa Keskisen Välimeren alue
( Malta/ Italia)
Määrä Suomessa rekisteröity 3 407[1]
Alkuperäinen käyttö satamien rottakoira
Nykyinen käyttö seurakoira
Elinikä 12–15 vuotta[2]
Muita nimityksiä bichon maltais, Maltese, Malteser, malta bichon
FCI-luokitus ryhmä 9 Seura- ja kääpiökoirat
alaryhmä 1.1 Bichonit
#65
Ulkonäkö
Paino 3–4 kg
Säkäkorkeus uros 21–25
narttu 20–23 cm
Väritys valkoinen

Maltankoira (ital. maltese) on kääpiökokoinen seurakoirarotu, joka on kotoisin keskisen Välimeren alueelta. Se kuuluu FCI:n ryhmään 9 ja on Suomessa toistaiseksi melko harvinainen, mutta rodun suosio on viime vuosina kasvanut. Tieteelliseksi nimeksi on aikoinaan esitetty Canis melitaeus[3].

Maltankoiran pennun keskihinta oli 2690 euroa vuonna 2023.[4]

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koira on pienikokoinen ja pitkärunkoinen, ja sillä on pitkä, runsas, valkoinen karvapeite, jossa ei ole aluskarvaa. Karvapeite on silkkistä ja suoraa, eikä siinä yleensä ole ainakaan erityisen huomattavia kiharoita. Joissakin kohdin turkissa saattaa kuitenkin olla kevyesti lainehtivaa karvaa. Säkäkorkeus on uroksilla 21–25 cm, nartuilla 20–23 cm. Painoa on 3–4 kg.

Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 terveyskyselyyn ilmoitettiin 41 Suomen noin 500 maltankoirasta, Omistajien vastausten perusteella koirista noin 90 % on leikkisiä tai ystävällisiä. 70 % rohkeita tai vilkkaita, 30 % rauhallisia, 25 % varautuneita, vajaa 20 % hallitsevia tai eroahdistuneita, vajaa 10 % alistuvia tai aggressiivisia muita koiria kohtaan, noin 5 % arkoja tai paukkuarkoja ja muutama prosentti on aggressiivisia ihmisille[5].

Maltankoirat ovat miellyttämishaluisia ja oppivaisia, joten useimmiten ne on helppo kouluttaa. Maltankoira seuraa uskollisesti omistajaansa, eikä se viihdy yksin pitkiä aikoja. Pienen kokonsa vuoksi maltankoira ei yleensä sovi taaperoikäisten lasten lemmikiksi. Maltankoira on peloton, joten se tervehtii yleensä kaikkia ystävinään.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rodun esivanhemmat asuivat Välimeren satamissa, missä ne saalistivat rottia ja muita haittaeläimiä. Renessanssin aikaan ne olivat jo ylenneet salonkeihin, ja monet taiteilijat kuvasivat niitä maalauksissaan. Ajan myötä maltankoira jalostui seurakoiraksi. Rodun tarkka kotimaa on epäselvä, mutta Italian kennelliitto ENCI listaa sen italialaiseksi roduksi[6], ja myös FCI luokittelee sen vastuumaaksi Italian[7].

Etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rodun nimi ei viittaa siihen, että rotu olisi kotoisin Maltan saarelta, vaan adjektiivi "maltalainen" juontaa juurensa turvapaikkaa tai satamaa tarkoittavasta seemiläisestä kantasanasta malat. Sana esiintyy monessa keskisen Välimeren paikannimessä kuten Mélédan (kroatiaksi Mljet, lat. Melita) saari Adrianmerellä, Melitan kaupunki Sisiliassa ja Maltan saari. Varsinkin kroatialaiset väittävät, että rotu olisi todistetusti kotoisin Mélédanin saarelta, minkä vuoksi he kutsuvatkin rotua usein nimellä mljetski pas tai mljetski psić - vapaasti käännettynä mljetin- eli mélédaninkoira.[8]

Ammattilaisen harjaama maltankoira.

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maltankoira on perusterve rotu, joka kuuluu perinnöllisten vikojen ja sairauksien seurantaohjelma Pevisaan.[9] Maltankoirat ry tekee säännöllisesti kolmen vuoden välein terveyskyselyitä, joilla seurataan koirien terveydentilaa ja kerätään tietoa rodussa esiintyvistä sairauksista.[10]


Noin puolet Suomen maltankoiranartuista kykenee synnyttämään normaalisti, puolessa synnytyksistä tehdään keisarileikkaus joko ennakolta tai synnytyksen kestäessä. Syinä leikkauksiin ovat olleet nartun pienikokoisuus suhteessa pentujen kokoon, polttoheikkous, polttojen loppuminen kesken, synnytyskanavan aukeamattomuus ja pennun jääminen synnytyskanavaan jumiin.[5]


Terveyskyselyn 2012 mukaan, jossa oli mukana noin 10 % Suomen maltankoirista, erilaisia tulehduksia esiintyi seuraavasti: ientulehdusta 27 %:lla, korvatulehduksia 22 %:lla, silmätulehduksia 15 %:lla sekä virtsatie-, hiiva- tai suolistotulehduksia 5 %:lla. Esiintyi myös yksittäisiä tulehdussairauksia; hännänpään tulehdus (johti hännän amputoimiseen), esinahan tulehdus, anaalirauhastulehdus, aivokalvontulehdus (joka ei ollut perinnöllinen) ja korvapunkin aiheuttama korvatulehdus.[5]

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvin hoidettuna turkki ei takkuunnu, mutta jotkut pitävät karvan parin kolmen sentin mittaisena hoidon helpottamiseksi. Turkki tulee kammata päivittäin, koska se takkuuntuu ja likaantuu helposti. Aluskarvan puuttumisen vuoksi koirasta lähtee karvaa vain harjattaessa. Sanotaan, että sukulaistensa villakoiran ja bichon frisén tavoin rotu ei aiheuta allergiaa yhtä helposti kuin koirat yleensä. Koiralle syntyy helposti silmännurkkiin tummat läiskät, joita voi ehkäistä pitämällä kasvot puhtaina ja kuivina. Kannattaa myös suosia ruokaa, johon ei ole lisätty väriaineita.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto. Viitattu 4.9.2016)
  2. Maltese. American Kennel Club. Haettu 16.8.2021.
  3. Hamilton Smith, Charles. The Naturalist’s Library: Vol. XIX, Mammalia: Dogs, Vol. II, s. 200. Chatto & Windus: Piccadilly.
  4. Maltankoira pentuvälitys maltalaiset.fi. 6.5.2023. Viitattu 26.6.2023.
  5. a b c Maltankoira – Jalostuksen tavoiteohjelma 2014–2018 (s. 17: luonne, 21: terveyskysely, 23: synnytys, 26: hammaspuutos) JTO maltalaiset. 13.4.2013. Arkistoitu 2.1.2017. Viitattu 1.1.2017.
  6. Razze Italiane. Ente Nazionale Cinofilia Italiana. Viitattu 29.1.2020.
  7. Maltese. Federation Cynologique Internationale. Viitattu 29.1.2020.
  8. Hrvatski jezični portal – Izravna poveznica za pristup natuknici: maltézer. Viitattu 12.7.2014.
  9. Pevisa :: Maltalaiset maltalaiset.fi. 21.6.2023. Viitattu 26.6.2023.
  10. JTO 2024 - 2028 :: Maltalaiset Ry maltalaiset.fi. 18.4.2023. Viitattu 26.6.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]