Maltan muinaiskulttuuri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Maltan muinaiskulttuuri on Maltalle Välimeren muista kulttuureista vuosisatojen aikana levinnyt muinainen kulttuuri. Maltalla on ajanjaksolla 40002500 eaa. rakennettuja rakennelmia. Näin vanhoista kulttuureista ei ole säilynyt mitään kirjoituksia, joten päätelmät Maltan kivikautisesta kulttuurista perustuvat puhtaasti arkeologisiin löytöihin.

On väitettykenen mukaan?, että Maltan poikkeuksellisen runsaat löydöt perustuvat anteliaaseen maaperään, josta on voitu nostaa rakennukseen sopivaa hiekkakiveä mielin määrin hyödyntämättä muinaismuistoja, ja sen vuoksi kivikautiset temppelit ovat säilyneet häiritsemättä. Niin tai näin, Maltan kivikautisen kulttuurin saavutuksille ei tunneta vastinetta muualta maailmastalähde?.

Merkittävimmät ja parhaiten säilyneetkenen mukaan? muinaistemppelit ovat Tarxien Vallettan lähistöllä ja Haqar Quim (arabiaa, suom. seisovat kivet) saaren lounaisrannikolla sekä maanalainen luolasto Hal Saflienin hypogeum lähellä satamaa. Muita merkittäviä muinaismuistoja ovat Mnadrjan, Kordin, Ta' Hagratin, Skorban ja Borg In-Nadurin temppelit Maltan pääsaarella ja Ġgantijan rauniot Gozon saarella. Maltan kivikautiset temppelit on yleensä rakennettu kolmi- tai viisilehtisen apilan muotoon, Tarxienin ja Hagar Quimin suurissa temppeleissä on jopa kuudesta seitsemään osiota. Samanmuotoisia rakennelmia ei ole tavattu muualta maailmasta.lähde?

Maltan temppeleitä väitetäänkenen mukaan? maailman vanhimmiksi vapaasti seisoviksi kivirakennelmiksi. Niistä aikaisimmat ovat melko yksinkertaisia kuoppahautoja, joista vanhimmat ovat noin kahdeksan tuhatta vuotta vanhoja. Kivikautisen kulttuurin kukoistuskautena noin 30002500 eaa. rakennetuille suurimmille temppeleille ei tunneta vastineita muualta maailmastalähde?. Näyttää siltä, että kivikautinen kukoistus on päättynyt äkillisesti noin 2500 eaa. ja Malta olisi ollut tyystin asumaton 2500–1000 eaa. ennen kuin se on pronssikaudella asutettu uudelleen Apenniinien niemimaalta, Sisiliasta ja kauempaa aina Foinikiasta asti.

Maltan muinaiskulttuuriin liittyy myös muita erikoisia piirteitä. Lähes kaikki säilyneet veistokset kuvaavat nykykatsannon mukaan ylettömän lihavia naisia. Hypogeumiin haudatuista useista tuhansista vainajista vain yksi on kyetty tunnistamaan mieheksi. Lisäksi kivikautiselta ajalta ei ole säilynyt jänistä suuremman eläimen tappamiseen sopivia aseita.

Edellä mainittujen seikkojen vuoksi Malta on saavuttanut kulttimainetta jonkinlaisen alkuperäisen matriarkaalisen ja rauhanomaisen kulttuurin alkukotina. Onkin kiistämätöntä, että esimerkiksi Mnadrjan temppeli on rakennettu pikemminkin kaunista näköalaa kuin helppoa puolustettavuutta ajatellen. Näin vanhoista ajoista puheen ollen on kuitenkin vaikea tietää, onko Malta ollut vain eristetty rauhanomainen saareke keskellä sotaista merta vai onko se itse asiassa vain ainoa olosuhteiden oikusta säilynyt esimerkki siitä minkälaista elämä on 6 000 vuotta sitten ollut laajemmallakin alueella.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Zammit, Themistocles: The Prehistoric Temples of Malta and Gozo. S. Masterson, Malta, 1997.
  • Trump, D. H.: Malta, an Archaeological Guide. Progress Press Co., Valletta, Malta, 2000.