Malakias Costiander
| Malakias Costiander | |
|---|---|
 Malakias Costianderin muistokivi Hämeenkyrön Kostulassa. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 11. joulukuuta 1815 Kostula, Hämeenkyrö, Suomen suuriruhtinaskunta |
| Kuollut | 1. marraskuuta 1870 (54 vuotta) Järvenpää, Suomen suuriruhtinaskunta |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | koulumestari, suomentaja |
| Muut tiedot | |
| Lempinimet | Nokatoin[1] |
Malakias Costiander (11. joulukuuta 1815 Kostula, Hämeenkyrö, Suomen suuriruhtinaskunta – 1. marraskuuta 1870 Järvenpää, Suomen suuriruhtinaskunta) oli suomalainen koulumestari, joka toimi Aleksis Kiven ensimmäisenä opettajana. Costianderia on pidetty Seitsemän veljeksen lukkarin esikuvana. Costiander käänsi myös runoja ja kertomuksia suomeksi, muun muassa Runebergin runoelman Hirvenhiihtäjät.[1][2]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Costianderin vanhemmat olivat talon Hämeenkyrön Kostulassa omistanut lautamies Juhana Paasto ja Anni Paasto.[1] Aikalaistavan mukaan lapsen nimi muutettiin kotikylän nimeä mukaillen latinalaisittain[1] Costianderiksi.[2]
Costiander kävi Porin triviaalikoulua ja Turun kymnaasia ja pääsi ylioppilaaksi vuonna 1839. Costiander joutui hylkäämään haaveet pappisurasta nenävammasta aiheutuneen puhevian vuoksi. Vamman aiheuttajana saattoi olla syöpä.[1][2]
Costiander haki koulumestarin virkaa ystävänsä pastori August Tolpon kehotuksesta. Vuodesta 1839 lähtien hän toimikin Nurmijärven koulumestarina. Costiander oli myös Nurmijärven lainajyvästön hoitaja ja suunnitteli vuonna 1846 pitäjään rakennetun uuden viljamakasiinin.[1][2] Hän toimi myös palovakuutusasiamiehenä, huutokauppakirjurina ja kirkon arkiston muistiinpanojen laatijana.[1] Ankarana opettajana tunnettu Costiander ehti opettaa lähes 7 000 nurmijärveläistä, joiden joukossa oli myös tuleva kirjailija Aleksis Kivi. Costiander vaikutti vahvasti siihen, että Kivi pääsi jatkamaan koulunkäyntiä Helsingissä. Hänen kerrotaan huomanneen Kiven kirjalliset lahjat jo varhain ja kannustaneen tätä koulunkäyntiin.[1][2] He pitivät yhteyttä vielä Kiven Helsingin koulu- ja opiskeluaikana tämän vieraillessa Nurmijärvellä.[2] Costiander oli naimisissa Edla Agata Ikalinin kanssa vuodesta 1845 kuolemaansa saakka.[3]
Costiander kirjoitti runoja ja kertomuksia sekä käänsi muun muassa suomen kielelle vuonna 1855 J. L. Runebergin runoelman Hirvenhiihtäjät (nimellä Hirvenampujat yhdeksässä runouksessa) ja vuonna 1858 Vergiliuksen Aeneis-eepoksen ensimmäisen laulun (nimellä Virgilion Aineiaan ensimäinen runomus).[2] Hän avusti Elias Lönnrotia suomalais-ruotsalaisen sanakirjan aakkostuksessa sekä Suomen kasviston, Flora Fennican, kääntämisessä suomen kielelle.[2]
Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Costiander oli matkalla Järvenpään rautatieasemalta Helsinkiin vuonna 1870, kun 16-vuotias poika ryösti ja surmasi hänet. Hän oli luullut Costianderin jo palanneen Helsingistä mukanaan joko palovakuutusrahat tai kunnalle haetut lainarahat. Nurmijärven seurakunta oli ennen Costianderin kuolemaa tehnyt Uudenmaan lääninhallitukselle esityksen, jossa ehdotettiin hänen palkitsemistaan pitkästä urasta lainajyvästön hoitajana.[1]
Costianderin kuoleman jälkeen sattui tapaus, jossa jyvästön tilintarkastuksessa luultiin löydetyn kavallus. Tästä seurasi Costianderin lesken Edla Agatan häätäminen talostaan siihen asti, että korvaukset saataisiin. Myöhemmin kuitenkin todettiin, että lainajyvästön varat osoittivatkin ylijäämää. Leskelle eläkkeen muodossa maksetut korvaukset eivät riittäneet korvaamaan talon ja maineen menetystä.[1]
Muistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Costianderille kuuluneita esineitä, kuten kirjoituspöytä, rihvelitaulu, kirja ja kirjoitusvälineet, on esillä Nurmijärven museossa. Myös Costianderin entinen asuintalo on säilynyt yhä Nurmijärven kirkonkylässä. Erkki Torkkolan suunnittelema Malakias Costianderin muistokivi sijaitsee hänen syntymäkylässään Hämeenkyrön Kostulassa.[4][5] Se on paljastettu vuonna 1976 ja sen muistolaatassa lukee seuraava teksti:[5]
»KOULUMESTARI MALAKIAS COSTIANDER SYNTYI LÄHEISESSÄ PAASTON TALOSSA VUONNA 1815 JA VIETTI NUORUUSVUOTENSA NÄILLÄ KOTISEUDUN TANHUVILLA. COSTIANDERIN OPPILAANA ON OLLUT KANSALLISKIRJAILIJAMME ALEKSIS KIVI.»
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hirvenampujat yhdeksässä runouksessa, 1855[1]
- Virgilion Aineiaan ensimäinen runomus, 1858[1]
- Juoseppi lumessa eli onnettomuus vaihtelehtaa onneksi, 1863[1]
- Sivistyttäviä kertomuksia yhteiselle kansalle ja lapsille, 1866[1]
- Vaellus-virret tiellä taivaalliseen Sioniin, 1869[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Hannes Sihvo: Costiander, Malakias (1815 - 1870) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 4.7.2021.
- ↑ a b c d e f g h Koulumestari Malakias Costiander (1815-1870) Nurmijärvi. Viitattu 4.7.2021.
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Malakias Costiander. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Viitattu 25.10.2021.
- ↑ MUISTOMERKKEJÄ - Maisematie maisematie.fi. Viitattu 4.7.2021.
- ↑ a b Pirkanmaan patsaat | Malakias Costianderin muistomerkki Hämeenkyrö pirkanmaanpatsaat.fi. Arkistoitu 16.6.2021. Viitattu 4.7.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||
