Maksuhäiriömerkintä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Maksuhäiriömerkintä voidaan rekisteröidä kuluttajan asemassa olevan yksityishenkilön luottotietoihin pitkittyneen maksulaiminlyönnin seurauksena usealla eri tavalla. Yksittäinen maksuhäiriömerkintä säilyy luottotietorekisterissä sen lajista riippuen kahdesta viiteen vuotta. Suomessa luottotietorekisteriä pitävät Soliditet Finland ja Suomen Asiakastieto Oy. Luottotietorekisterin tarkoituksena on auttaa luotonantajia välttämään luottotappioita. Perusteet maksuhäiriömerkinnän syntymiselle on määritelty luottotietolaissa.[1]

Vuoden 2010 alussa säädetyn lain nojalla luotonantaja voi keskeyttää asiakkaan mahdollisuuden jatkuvaan luottoon, mikäli riski maksukyvyttömyydestä on kasvanut. Käytännössä tämä tarkoittaa, että luottokortti voidaan peruuttaa, mikäli asiakas on saanut maksuhäiriömerkinnän minkä tahansa muunkin velan laiminlyönnin seurauksena. [2]

Haittoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maksuhäiriömerkinnät voivat hankaloittaa elämää monin eri tavoin. Muun muassa pankkilainan saanti ilman takausta tai takaajaa voi olla vaikeaa, luottokorttien saaminen on lähes mahdotonta ja asunnon vuokraaminenkin voi vaikeutua huomattavasti. Maksuhäiriömerkintä voi estää myös vakuutuksien ottamisen ja vaikeuttaa jopa työpaikan saantia joillakin aloilla, koska osa työnantajista tarkistaa työnhakijan luottotiedot. Tällaisia ovat erityisesti työtehtävät joihin liittyy taloudellista vastuuta. Osamaksusopimuksien tekeminen ei enää onnistu. Puhelinliittymän tai vakuutussopimuksen tekemisessä vaaditaan vakuutta tai ennakkomaksuja.[3] Maksuhäiriömerkintä voi myös vaikeuttaa vakuutuskorvauksien saamista. Vakuutustutkijan mielenkiinto herää, jos korvaushakemus on suuri ja sen taustalta paljastuu maksuhäiriö. Näin vakuutuskorvauksen saamiseksi voi joutua näkemään lisää vaivaa.[4]

Yleisimmät tapaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

YVK- maksuhäiriökoodi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Velkoja hakee riidatonta saatavaansa käräjäoikeudessa, joka antaa asiassa yksipuolisen velkomustuomion. Maksuhäiriömerkintä syntyy vasta asian edetessä yksipuoliseksi tuomioksi asti. Velallisella on siis mahdollisuus maksaa velka oikeudenkäynnin aikana, jolloin oikeudenkäynti peruutetaan, eikä maksuhäiriömerkintää synny. Erikseen on mainittava, että esimerkiksi riitaoikeudenkäynnin tuomio ei aiheuta maksuhäiriömerkintää hävinneelle osapuolelle.

UMV- ja UMS-maksuhäiriökoodit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Saatavasta on annettu käräjäoikeudessa velkomustuomio ja velkoja on siirtänyt tuomion mukaisen saatavansa ulosottoon. Mikäli ulosottoviranomainen ei saa saatavaa perittyä, merkitään saatavan ulosotto keskeytyneeksi velallisen varattomuuden tai muun ulosottoesteen vuoksi, mistä aiheutuu maksuhäiriömerkintä.

Pelkkä saatavan siirtyminen ulosottoon ei siis aiheuta maksuhäiriömerkintää, vaan merkintä syntyy vasta ulosottoperinnän epäonnistuessa. Maksuhäiriömerkintä on kuitenkin tällöin useimmiten jo tullut ulosottoa edeltävän tuomioistuinkäsittelyn päättymisestä yksipuoliseen tuomioon.

  • Saatava on laissa määritelty suoraan ulosottokelpoiseksi (esimerkiksi verot, sakot, elatusavut, terveyskeskusmaksut ja liikennevakuutusmaksut), jolloin velkojan ei tarvitse hakea saatavansa vahvistukseksi tuomioistuimessa tuomiota, vaan voi siirtää saatavan halutessaan jo yhden maksuhuomautuksen jälkeen suoraan ulosottoon. Mikäli ulosottoviranomainen ei saa saatavaa perittyä, merkitään saatavan ulosotto keskeytyneeksi velallisen varattomuuden tai muun ulosottoesteen vuoksi, mistä aiheutuu maksuhäiriömerkintä.

Pelkkä suoraan ulosottokelpoisen saatavan siirtyminen ulosottoon ei siis vielä aiheuta maksuhäiriömerkintää, vaan merkintä syntyy vasta ulosottoperinnän epäonnistuessa. Koska ulosottoa edeltävää tuomioistuinkäsittelyä ei suoraan ulosottokelpoisissa saatavissa ole, on käytännössä mahdollista että henkilöllä on mittaviakin ulosottovelkoja ilman luottotiedoissa näkyviä maksuhäiriöitä.

OSP- ja LKP-maksuhäiriökoodit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulutus-, osamaksu-, tili- tai luottokorttiluotto on ollut erääntyneenä yli 60 päivää ja velkoja on tehnyt Soliditet Finlandin tai Suomen Asiakastieto Oy:n kanssa sopimuksen siitä, että voi ilmoittaa viivästyksen suoraan luottotietorekisteriin merkittäväksi ilman, että asiaa käsitellään tuomioistuimessa. Tämä mahdollisuus on käytössä lähinnä pankeilla, rahoitusyhtiöillä ja pikavippiyhtiöillä.

Yksityiset perintätoimistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joissain tapauksissa saatavan periminen siirretään yksityiselle perintätoimistolle ennen tuomioistuin- tai ulosottoperintää. Perintätoimiston kanssa voi yrittää tehdä maksusuunnitelman velan maksamisesta, jolloin maksuhäiriömerkintää ei synny, mikäli suunnitelmaa noudatetaan. Pelkkä saatavan siirtyminen perintätoimiston perittäväksi ei vielä aiheuta maksuhäiriömerkintää.

Maksuhäiriömerkinnän kesto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maksuhäiriömerkintöjä talletetaan rekisterissä pääsääntöisesti 2–3 vuotta. Uusi häiriömerkintä aloittaa merkinnän poiston laskennan alusta. Velan maksaminen talletusaikana lyhentää aikaa kahteen vuoteen. Velallisella on oikeus saada pyynnöstä maksamistieto sekä rekisteriin tieto maksuhäiriöön johtaneesta erityisestä syystä (esim. takausvastuusta). Velallinen saa maksutta pyytää kerran vuodessa luottotietorekisteriotteen luottotietoyhtiöltä. Tästä otteesta selviää mitä tietoja on velallisen nimellä talletettu ja kuinka pitkään merkintöjä säilytetään rekisterissä.[3]

Samasta jo kertaalleen maksuhäiriöksi rekisteröidystä velasta voi tulla uusi maksuhäiriömerkintä uuden tuloksettoman ulosottoyrityksen seurauksena, jolloin uuden maksuhäiriömerkinnän (UMV tai UMS) rekisteröintiajan kuluminen alkaa taas alusta. Yksittäisestä maksamatta jätetystä velasta voi siis olla maksuhäiriömerkintä voimassa jopa 15-20 vuotta, mikäli velkaa ei koskaan makseta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]