Makea vesi
Makea vesi tarkoittaa vettä, johon ei ole liuennut suolaa ja joka on periaatteessa juomakelpoista. Termiä käytetään erottamaan järvi-, joki-, sade- ja pohjavesi sekä jäätiköihin sitoutunut vesi merivedestä, jota maapallon vedestä on selkeästi suurin osa, noin 97 prosenttia.
Fysikaaliset ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Veden lämpötilan vaihdellessa myös sen ominaispaino vaihtelee. Makea vesi on painavinta +4-asteisena. Esimerkiksi kalat ja muut eliöt hyötyvät talvella tästä siten, että vedet eivät jäädy pohjaan asti.
Ekologinen ja sosiaalinen merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Makea vesi on monin paikoin erittäin niukka luonnonvara. Yhdistyneet kansakunnat arvioi, että makean veden kulutus kuusinkertaistui 1900-luvun aikana, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin väestön kasvu kyseisenä ajanjaksona. Noin 18 prosentilla maailman väestöstä eli 1,2 miljardilla ihmisellä ei ole käytössään puhdasta juomavettä.[1] Lisäksi on arveltu, että ilmastonmuutoksen myötä kuivat alueet ja kuivuuskaudet lisääntyvät. Tämä saattaa pahimmillaan johtaa konflikteihin. Jo tähän mennessä kiistely makean veden varannoista on vakavoittanut esimerkiksi arabien–Israelin konfliktia.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kofi Annan: Theme of world water day ‘water and culture’, Secretary-General says in message for international day (Kofi Annanin teksti 22.3.2006 vietettyä World Water Daytä varten) un.org. 17.3.2006. Viitattu 7.9.2008. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Makea vesi Wikimedia Commonsissa
