make
make on etenkin Unix-järjestelmissä yleisesti käytetty työkalu erilaisten tiedostojen käsittelyn automatisointiin. Yleisimmin makea käytetään ohjelmoinnissa, kun lopullinen ohjelma kootaan useista lähdekoodeista käännettävistä objektitiedostoista.[1]
Toimiakseen make tarvitsee sääntötiedoston, jossa kuvataan halutut tiedostot sekä niiden riippuvuudet muista tiedostoista ja kerrotaan, miten mikäkin tiedosto kuuluu käsitellä.[2] Oletuksena make etsii näitä sääntöjä Makefile-nimisestä tiedostosta. Makefile-tiedoston rakenteelle on POSIX-määrittely, mutta historiallisesti on ollut eri versioita sekä uudelleensuunniteltuja vaihtoehtoja samasta konseptista.[3]
Ohjelman kehitti Stuart Feldman työskennellessään Bell Labsilla.[4][5][6]
Ohjelmasta on tehty avoimen lähdekoodin toteutuksia kuten GNU-projektin GNU Make.[5] Ohjelmaa voidaan käyttää eri ohjelmointikielien kanssa.[5]
Vastaavankaltaisia ohjelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muita vastaavankaltaisia ohjelmia eri alustoille ja tarkoituksiin:
- CMake
- nmake, Visual Studion mukana tuleva
- Apache Ant, Java-ympäristöön suunniteltu
- qmake, QT-ympäristöön suunniteltu
- Rake
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Managing Projects with Make, 1991, ISBN 0-937175-90-0
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ make(1) - Linux man page linux.die.net. Viitattu 3.3.2019.
- ↑ https://www.gnu.org/software/make/manual/make.html gnu.org. Viitattu 3.3.2019.
- ↑ make The Open Group. Viitattu 30.4.2019. (englanniksi)
- ↑ Distinguished Lecturer: Stuart Feldman, Google – “Computing at Extreme Scale – The Romance of Big Data” Johns Hopkins. Arkistoitu 21.4.2019. Viitattu 21.4.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c make: Automating Your Recipes catb.org. Viitattu 21.4.2019. (englanniksi)
- ↑ M. Douglas McIlroy: A Research UNIX Reader: Annotated Excerpts from the Programmer’s Manual, 1971-1986 (PDF) cs.dartmouth.edu. Viitattu 6.9.2019. (englanniksi)