Makan

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Makan oli eräs vanhan ajan Irakissa sijainneen Sumerin kauppakumppani, jonka kanssa kauppaa käytiin meritse laivoilla. Luultavasti Pohjois-Omanissa lähellä Hormuzinsalmea sijainneesta Makanista käytettiin myös nimiä Maga ja Makkan. Osa Makania on saattanut olla Omania vastapäätä vanhassa Persian provinssissa Maka. Makan tuotti kuparia ja dioriittia, mustaa kiveä. Orjat louhivat kaivoksissa tuottaen alueen ylimystölle kauppatavaraa.

Makan mainitaan noin 2300 eaa. Sumerin alueen akkadilaisissa teksteissä[1]. Lagashin alueen kuningas Gudea hanki Makanista dioriittia. Makan kävi kauppaa myös uussumerilaisen Urin kolmannen dynastian kanssa. Luultavasti kauppa jatkui ainakin vuoteen 1300 eaa., mutta heikenneenä 1800 eaa. tapahtuneen Induskulttuurin romahduksen jälkeen.

Yleensä Makanina pidetään Omanin pohjoisosassa ja Arabiemiirikuntien liiton itäosissa lähellä Hormuzinsalmea olevaa aluetta, jolta on löydetty muinaisia raunioita. Makaniin saattoi kuulua myös Iranin rannikolla olevat vastapäiset ja lähiosat. Toiset tutkijat ovat ajatelleen Makanin olleen Afrikassa Nubiaan ja Sudaniin sekä Iraniin ja Pakistanin. Joka tapauksessa Omanin pohjoisosan rannikolla Ras al Haddin niemestä Dubaihin Jabal al Akhdarin vuorten pohjoispuolella ja rinteillä oli muinaisia asutuksia, joihin liittyi kuparikaivostoimintaa, jossa orjat louhivat metallia ylimystön rikastuttamiseksi. Eräs vuori on louhittu pois, pelkkä suuaukko jäänyt jäljelle. Noin 2450 eaa. Lagashin Ur-nanshe mainitsee Makanin kuparin.

Noin 2269–2255 Mesopotamian Akkadin hallitsija Manishtusu lähetti Makaniin joukkuja, samoin Naram-Sin 2254–2218 luultavasti turvatakseen kuparikaupan. Kauppateiden turvaaminen oli luultavasti tärkein Akkadin laajenemissotien syy. Lagashin Gudea haetutti kuparia ja dioriittia Makanista.

Umm-an-Narin kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virallisesti Makan on Umm-an-narin kulttuuri 2700–2000 eaa. itäisessä Arabiemiirikuntien liitossa ja Pohjois-Omanissa Batinahin alueella Omanin rannikolla. Omanista on löydetty muun muassa kivinen minizikkurrat, pieni porraspyramidi, jollaiset ovat Mesopotamialle tyypillisiä.[2] Makanin kulttuuria on tutkinut muun muassa arkeologi Geoffrey Bibby. Alueella on ollut toimintaa ainakin 6000 eaa. päätellen leiritulien jäänteistä. Maskatin läheltä löydetty kalastajakylä oli Ras al Hamra oli perustettu 5000 eaa. 4500 eaa. Pohjois-Omanissa alettiin tuottaa omaa keramiikkaa.

Keskisellä ja/tai myöhäisellä Ubaid-kaudella alueella kävi mesopotamialaisia. Noin 2500–2000 eaa. on löydetty mm keramiikkaa ja silloin oli laajaa kuparilouhintaa esimerkiksi sisämaan Maysarin keidaskylän lähellä. 2500–1500/1300 eaa. käytettiin Shisurin linnoitusta Dhofarin alueella. Rannikon Ras-al-Jinziä asuttiin 2300–1210 eaa. Indus-sinetti on löydetty Ras al-Junayzista. Koko Omanin alueen kuparituottotoiminta oli huipussaan noin 2200–1900 eaa., jolloin tuotettiin 2000–4000 tonnia kuparia. Yksi laiva kykeni kuljettamaan 20 tonnia. Kuparikauppa heikkeni Induskulttuurin romahdettua. Wadi Suqin varhainen 2000–1600 ja myöhäinen kausi 1600–1300 merkitsivät siirtymäkautta 1300–300 eaa. rautakauteen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Thor Heyerdahl: Tigris

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Thor Heyerdahl, Tigris - matka kulttuurimme lähteille, Tammi 1979, ISBN 951-30-4826-8lähde tarkemmin?
  2. Thor Heyerdahl, Tigris - matka kulttuurimme lähteille, Tammi 1979, ISBN 951-30-4826-8

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]