Major League Baseball Postseason 2009

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

MLB:n postseason 2009 käynnistyi 7.10.2009 ja päättyi 4.11.2009. MLB:n historiassa aiemmin vain kerran postseason on venynyt marraskuulle. Tämä tapahtui kaudella 2001, jolloin kauteen tuli katkos, syynä olivat 11.9. terroristi-iskut.

MLB:n postseasoniin selviää kahdeksan joukkuetta, neljä molemmista liigoista: kunkin divisioonan voittaja sekä molempien liigojen paras toiseksi sijoittunut, joka saa postseasoniin ns. villi kortti -paikan. Postseason pelataan kolmivaiheisena. Ensimmäinen kierros on League Division Series (ADLS, NDLS) jossa MLB:n sääntöjen mukaisesti parhaan tuloksen tehnyt joukkue kohtaa villi kortti -joukkueen ja toiseen pariin tulee kaksi muuta divisioonavoittajaa ellei parhaan tuloksen tehnyt joukkue ja villi kortti -joukkue kuulu samaan divisioonaan. Jälkimmäinen ehto toteutui tällä kertaa molemmissa liigoissa joten ALDS:ssä New York Yankees kohtasi Minnesota Twinsin, toisen parin ollessa Los Angeles Angels of Anaheim – Boston Sox, NLDS-parit olivat Los Angeles Dodgers – St. Louis Cardinals ja Philadelphia Phillies – Colorado Rockies. LDS-sarjat pelataan "paras viidestä" -menetelmällä.

MLB:n postseasonin toinen kierros on League Championship Series, jossa LDS-sarjojen voittajat kohtaavat toisensa "paras seitsemästä" -menetelmällä. Sarjojen voittajat voittavat liigansa "pennant":in ja kohtaavat toisensa MLB:n postseasonin kolmannella kierroksella, World Series:ssä joka niin ikään pelataan "paras seitsemästä" -menetelmällä.

League Division Series[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

American League[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New York Yankees – Minnesota Twins 3-0[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ottelu 1[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

7.10.2009 Yankee Stadium

joukkue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 R H E
Twins 0 0 2 0 0 0 0 0 0 2 10 1
Yankees 0 0 2 1 3 0 1 0 X 7 9 0
Ottelu 2[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

9.10.2009 Yankee Stadium

joukkue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 R H E
Twins 0 0 0 0 0 1 0 2 0 0 0 3 12 1
Yankees 0 0 0 0 0 1 0 0 2 0 1 4 7 0
Ottelu 3[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

11.10.2009 HHH Metrodome

joukkue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 R H E
Yankees 0 0 0 0 0 0 2 0 2 4 7 0
Twins 0 0 0 0 0 1 0 0 0 1 7 0

Los Angeles Angels of Anaheim – Boston Red Sox 3-0[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ottelu 1[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

8.10.2009 Angel Stadium

joukkue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 R H E
Red Sox 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 3
Angels 0 0 0 0 3 0 2 0 X 5 7 1
Ottelu 2[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

9.10.2009 Angel Stadium

joukkue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 R H E
Red Sox 0 0 0 1 0 0 0 0 0 1 4 0
Angels 0 0 0 1 0 0 3 0 X 4 6 0
Ottelu 3[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

11.10.2009 Fenwey Park

joukkue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 R H E
Angels 0 0 0 1 0 1 0 2 3 7 11 0
Red Sox 0 0 3 2 0 0 0 1 0 6 7 1

National League[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Los Angeles Dodgers – St. Louis Cardinals 3-0[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjassa pelasi muutama aikamme huomattavimmista ja tunnetuimmista MLB-pelaajista kuten Cardinalsin ykkönen Albert Pujols, jota aivan yleisesti on viime vuosina pidetty parhaana baseball-pelaajana. Kaudella 2009 Pujols löi eniten kunnareita ja toi eniten juoksuja koko MLB:ssä sen lisäksi että hän jakoi kärkisijaa kahden muun pelaajan kanssa lyötyjen juoksujen tilastossa. Dodgersin tunnetuin pelaaja oli persoonallinen vasen takakenttämies Manny Ramirez, jonka taidot etenkin sisäpelissä voimalyöjänä on yleisesti tunnustettu. Runkosarjan aikana Ramirez joutui kärsimään 50 ottelun pelikiellon annettuaan positiivisen näytteen. Cardinalsilla oli myös ahkerasti kunnareita lyövä vasen takakenttämies Matt Holliday, kun taas Dodgersilla vaarallista tulivoimaa Ramirezin ohella voitiin odottaa kahdelta muulta takakenttäpelaajalta, Matt Kempiltä ja Andre Ethieriltä. Syöttäjissä edun laskettiin olevan Cardinalsilla sillä joukkueen aloitussyöttäjistä sekä Chris Carpenterilla että Adam Wainwrightillä laskettiin olevan hyviä mahdollisuuksia saada kauden 2009 NL:n Cy Young -palkinto, heidän lisäkseen Joel Pineiro oli pelannut vakuuttavan hyvän kauden. Dodgersin parhaana syöttäjänä pidetty Chad Billingsley oli toipumassa loukkaantumisesta eikä hänen terveydentilastaan ollut täysiä takeita joten päävalmentaja Joe Torre aikoi ottaa Billingsley peliin aikaisintaan sarjan mahdollisessa neljännessä ottelussa. Torre päättikin laittaa avauspeliin uransa parhaan kauden pelanneen veteraanisyöttäjä Randy Wolfin. Syöttäjäasetelmia toki kompensoi se että Dodgersin vaihtosyöttäjiä ja etenkin kolmikkoa Hong-Chih Kuo, George Sherrill, Jonathan Broxton pidettiin ehkä koko MLB:n parhaana vaihtosyöttäjäkolmikkona.

Ottelu 1[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

7.10.2009 Dodger Stadium

Matt Kemp, Dodgers
joukkue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 R H E
Cardinals 1 0 0 1 0 0 0 0 1 3 11 0
Dodgers 2 0 1 0 1 1 0 0 X 5 12 0

Aloitussyöttäjinä Dodgers Randy Wolf, Cardinals Chris Carpenter Dodgers-aloittaja Randy Wolfin ilta ei alkanut parhaalla mahdollisella tavalla sillä kolmen Cardinals-lyöjän jälkeen hänellä oli ympärillään paloton ajolähtö ja lyömässä Matt Holliday. Albert Pujolsin Wolf oli joutunut tarkoituksella kävelyttämään ykköselle takapesien tultua täyteen Brendan Ryanin vasemmalle lyömällä maalyönnillä. Hollidayn Wolf selvitti strikeoutiin ja sai Yadier Molinan lyömään tarvitsemansa tuplapalot, mutta välissä Ryan Ludwick ehti iskeä Cardinalsille johtojuoksun nostollaan kakkospesän taakse, jota vahti Ronnie Belliard ei saanut kopattua. Tasoittavalla Rafael Furcal avasi singlellä ja Matt Kemp pamautti isännät vuorostaan johtoon homerilla. Wolf joutui vaihtoon jo 3,2 vuoron jälkeen (2 juoksua, 6 H, 5 v, 2 K), tässä vaiheessa Dodgers johti 3-1 Casey Blaken kotiutettua kolmannessa Andre Ethierin kovalla maalyönnillä, jonka Mark DeRosa sai vaivoin katkaistua, mutta palojen teko jäi haaveeksi. Vieraiden ässäsyöttäjä Chris Carpenter ei ollut parhaimmillaan ja Dodgers-miehiä vilisi pesillä kaikkiaan 13 hänen viidessä vuorossaan. Viidennessä loistavasti pelannut kärki Furcal taisteli 11 syötön lyöntivuoron, viimeisellä niistä hän iski uhrauskopin kotiuttaen Belliardin, lukemiksi 4-2. Kuudennessa Dodgers lisäsi juoksutiliään Carpenterin tilalle tulleen Kyle McClellanin osuttua ajotilanteessa syötöllään Russel Martiniin. Dodgersin bullpen hoiti 5,1 vuoron urakkansa lähes kolhuitta, vasta viimeisessä kahdella palolla Mark DeRosa kotiutti tuplalla Ludwickin lopettaja Jonathan Broxtonia vastaan.

Ottelu 2[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

8.10.2009 Dodger Stadium

Cardinalsin Albert Pujols ja Matt Holliday
joukkue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 R H E
Cardinals 0 1 0 0 0 0 1 0 0 2 10 1
Dodgers 0 0 0 1 0 0 0 0 2 3 5 0

Aloitussyöttäjinä Dodgers Clayton Kershaw, Cardinals Adam Wainwright Jep jep. Adam Wainwright syötti kahdeksan vuoroa (3 hittiä, 1 vapaa, 7 K) ja antoi vain yhden juoksun, kunnarin Dodgersin kolmoselle Andre Ethierille neljännessä. Matt Hollidayn toisen vuoron kunnari ja Colby Rasmusin seitsemännessä keskelle takaseinään lyömä, Mark DeRosan kotiuttanut tupla olivat isäntien aloittajan Clayton Kershaw'n (6,2 vp, 2 j, 9 H, 1 v, 4 K) miinukset. Dodgers-ulkokenttä pelasi hienosti yhteen tuossa jälkimmäisessä tilanteessa polttaen kolmoselle heitolla yrittäneen Rasmusin ja estäen siten lisävahingot. Siispä viimeiseen vuoroon lähdettiin Cardinals-johdoin 2-1. Dodgers-päävalmentaja Joe Torre pelasi rohkeasti ja käytti onnistuneesti lopettajansa Jonathan Broxtonin jo kahdeksannessa Cardsin teholyöjiä Pujols ja Holliday vastaan. Joukkue näytti kuitenkin menettävän pelin, kun St. Louisin lopettaja Franklin hankki palot viimeisen tasoittavan aloittaneesta Ethieristä ja Manny Ramirezista. Myös seuraavana lyöneen James Loneyn isku kantoi kevyesti vasemmalle Hollidaylle kopiksi, mutta tapahtui jotain käsittämätöntä. Holliday ilmeisesti hukkasi pallon hetkeksi, eikä oikein osannut päättää kummin päin räpylänsä laittaisi ja ottelun päättävän palon koppaisi, niinpä peliväline lopulta leijaili hänen syliinsä pudoten kenttään. Loney kipitti kakkoselle ja tilalle Torre vaihtoi juoksijaksi Juan Pierren.

Tasoissa olevan sarjan ja St. Louisiin siirtymisen sijasta Dodgers sai uuden mahdollisuuden niin lahjoitettuna kuin olla ja voi. Seuraavaksi Casey Blake selvitti itsensä vapaalla ykköselle jäätyään ensin laskussa taakse 1-2, sitten Ronnie Belliard vetäisi keskelle väliin ja tasoitti ottelun. Etupesien ollessa täynnä lyömään sieppari Russell Martin. Hänen lyöntivuorollaan Cardinals-virkaveli Yadier Molinalle sattui virhe, eli syöttö karkasi ja takapesät sillä täyteen. Martinille vapaa, ja ajolähdöt numerolle yhdeksän eli syöttäjä Sherrillille. Tietysti tilalle vaihtolyöjä, Mark Loretta, joka oli urallaan 0/15 Franklinia vastaan. Mies oli tietoinen tilastostaan, mutta onnistui polttolinjan ylityksessä ja keskelle kenttää pudonnut lyönti voitti pelin Dodgerseille. Joukkue on kohdannut St. Louisin kaksi parasta aloittajaa (Carpenterin sekä Wainwrightin) ja johtaa sarjaa 2-0, eli sillä on kolme katkopalloa viimeisestä 12 ottelusta kymmenen hävinnyttä Cardinalsia vastaan.

Ottelu 3[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

10.10.2009 Busch Stadium

Manny Ramirez, Dodgers
joukkue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 R H E
Dodgers 1 0 2 1 0 0 1 0 0 5 12 0
Cardinals 0 0 0 0 0 0 0 1 0 1 6 1

Aloitussyöttäjinä Cardinals Joel Pineiro, Dodgers Vicente Padilla Sarjan kolmannessakin ottelussa Cardinalsilla piti olla etua aloitussyöttäjästä, mutta vielä elokuussa ilman seuraa ollut Vincente Padilla piti Cardsin juoksuitta seitsemän vuoroparin ajan. Dodgers sai avausjuoskun Manny Ramirezin tuplalla ensimmäisessä, Matt Kempin tuodessa juoksun. Kolmannessa vuoroparissa tuli kaksi juoksua lisää Andre Ethierin lyödessä kaksi juoksua tuoneen kunnarin ja neljännessä Rafael Furcal juoksuttaessa Ronnie Belliardin kotipesään singellä. Seitsemännessä vuorossa tilanne muuttui jo lukemiin 0-5 Manny Ramirezin lyödessä ottelun toisen juoksunsa. Kun Dodgers otti Padillan pois, Cards sai kavennettua juoksulla Albert Pujolsin singlellä kahdeksannessa mutta tämä jäi ottelun päätöslukemiksi.

Sarjaan jopa suosikkeina lähteneen Cardinalsin pudotuspelit jäivät lyhyiksi, otteet eivät olleet jatkopelitasolla. Aloittajista Wainwright hoiti toisen pelin hyvin, mutta sen joukkue möhli yhdeksännen tasoittavalla, kahdessa muussa pelissä Dodgers pääsi juhlimaan sisällä. Kun kalifornialaisten syöttäjäosasto sai runkosarjan lopussa otteensa hukanneet Cardinalsin moukaroijat pidettyä pihdeissään, ei enempää tarvittukaan.

Philadelphia Phillies – Colorado Rockies 3-1[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Phillies ja Rockies kohtasivat NLDS:ssä kaudella 2007 jolloin Rockies voitti sarjan 3-0. Tuolloin joukkueet tekivät yhteensä 24 juoksua kolmessa ottelussa, mutta nyt ennakoitiin että juoksuja ei nähtäisi niin paljon johtuen joukkueiden vahvoista syöttäjistä. Philliesin rotaatioon kuului ensiksikin viime kauden postseason-sankari, sekä NLCS:n että World Seriesin MVP-palkinnot saanut Cole Hamels. Tämän lisäksi, Phillies hankki kesken kauden 2009 joukkueeseen kaksi Cy Young -palkinnon voittanutta aloitussyöttäjää, Cliff Leen sekä Pedro Martinezin. Rockies puolestaan oli MLB:n ainoa joukkue jolla oli viisi aloitussyöttäjää jotka onnistui kauden 2009 runkosarjassa kirjauttamaan tililleen vähintään kymmenen voittoa. Joukkueiden vaihtosyöttäjiä vertailtaessa katsottii että etu olisi Rockiesin sillä sen lopettaja Huston Street oli onnistunut kauden aikana saamaan 35 talletusta 37:ssä yrityksessään. Philliesin lopettajan Brad Lidgen kausi oli sujunut vaisusti sillä hän oli 11 kertaa epäonnistunut talletuksessa runkosarjan aikana. Sisäpelejä vertailtaessa voitiin todeta molempien joukkueiden olevan tulivoimaisia: Phillies teki runkosarjassa 820 juoksua ja 224 kunnaria ollen molemmissa tilastoissa NL:n paras, Rockiesilla vastaavat lukemat oli 804 juoksua, 190 kunnaria: molemmissa kategorioissa Rockies oli NL:n toiseksi paras.

Ottelu 1[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

7.10.2009 Citizens Bank Park

joukkue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 R H E
Rockies 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 6 1
Phillies 0 0 0 0 2 3 0 0 X 5 12 0
Ottelu 2[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

8.10.2009 Citizens Bank Park

joukkue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 R H E
Rockies 1 0 0 2 1 0 1 0 0 5 9 1
Phillies 0 0 0 0 0 3 0 1 0 4 11 0
Ottelu 3[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

11.10.2009 Coors Field

joukkue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 R H E
Phillies 1 0 0 3 0 1 0 0 1 6 0 0
Rockies 2 0 1 1 0 0 1 0 0 5 0 0
Ottelu 4[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

12.10.2009 Coors Field

joukkue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 R H E
Phillies 1 0 0 0 0 1 0 0 3 5 9 2
Rockies 0 0 0 0 0 1 0 3 0 4 9 0

League Championship Series[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

American League[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New York Yankees – Los Angeles Angels of Anaheim 4-2[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ottelu 1[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

16.10.2009 Yankee Stadium

joukkue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 R H E
Angels 0 0 0 1 0 0 0 0 0 1 4 3
Yankees 2 0 0 0 1 1 0 0 0 4 10 0
Ottelu 2[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

17.10.2009 Yankee Stadium

joukkue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 R H E
Angels 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 1 0 0 3 8 2
Yankees 0 1 1 0 0 0 0 0 0 0 1 0 1 4 13 3
Ottelu 3[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

19.10.2009 Angel Stadium

joukkue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 R H E
Yankees 1 0 0 1 1 0 0 1 0 0 0 4 8 0
Angels 0 0 0 0 1 2 1 0 0 0 1 5 13 0
Ottelu 4[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

20.10.2009 Angel Stadium

joukkue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 R H E
Yankees 0 0 0 3 2 0 0 2 3 10 13 0
Angels 0 0 0 0 1 0 0 0 0 1 5 1
Ottelu 5[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

22.10.2009 Angel Stadium

joukkue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 R H E
Yankees 0 0 0 0 0 0 6 0 0 6 9 0
Angels 4 0 0 0 0 0 3 0 0 7 12 0
Ottelu 6[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

25.10.2009 Yankee Stadium

joukkue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 R H E
Angels 0 0 1 0 0 0 0 1 0 2 9 2
Yankees 0 0 0 3 0 0 0 2 X 5 9 0

National League[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Los Angeles Dodgers – Philadelphia Phillies 1-4[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ottelu 1[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

15.10.2009 Dodger Stadium

joukkue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 R H E
Phillies 0 0 0 0 5 0 0 3 0 8 8 1
Dodgers 0 1 0 0 3 0 0 2 0 6 14 0
Ottelu 2[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

16.10.2009 Dodger Stadium

joukkue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 R H E
Phillies 0 0 0 1 0 0 0 0 0 1 4 1
Dodgers 0 0 0 0 0 0 0 2 0 2 5 0
Ottelu 3[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

18.10.2009 Citizens Bank Park

joukkue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 R H E
Dodgers 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 0
Phillies 4 2 0 0 2 0 0 3 0 11 10 0
Ottelu 4[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

19.10.2009 Citizens Bank Park

joukkue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 R H E
Dodgers 0 0 0 2 1 1 0 0 0 4 8 0
Phillies 2 0 0 0 0 1 0 0 2 5 5 1
Ottelu 5[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

21.10.2009 Citizens Bank Park

joukkue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 R H E
Dodgers 1 1 0 0 1 0 0 1 0 4 8 0
Phillies 3 1 0 2 0 2 1 1 X 10 8 0

World Series[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New York Yankees – Philadelphia Phillies 4-2[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ottelu 1[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

28.10.2009 Yankee Stadium

joukkue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 R H E
Phillies 0 0 1 0 0 1 0 2 2 6 9 1
Yankees 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 6 0
Ottelu 2[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

29.10.2009 Yankee Stadium

joukkue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 R H E
Phillies 0 1 0 0 0 0 0 0 0 1 6 0
Yankees 0 0 0 1 0 1 1 0 0 3 8 0
Ottelu 3[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

31.10.2009 Citizens Bank Park

joukkue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 R H E
Yankees 0 0 0 2 3 1 1 1 0 8 8 1
Phillies 0 3 0 0 0 1 0 0 1 5 6 0
Ottelu 4[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1.11.2009 Citizens Bank Park

joukkue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 R H E
Yankees 2 0 0 0 2 0 0 0 3 7 9 1
Phillies 1 0 0 1 0 0 1 1 0 4 8 1
Ottelu 5[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2.11.2009 Citizens Bank Park

joukkue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 R H E
Yankees 1 0 0 0 1 0 0 3 1 6 10 0
Phillies 3 0 3 0 0 0 2 0 X 8 9 0
Ottelu 6[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

4.11.2009 Yankee Stadium

joukkue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 R H E
Phillies 0 0 1 0 0 2 0 0 0 3 6 0
Yankees 0 2 2 0 3 0 0 0 X 7 8 0

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]