Rinnat

Wikipedia
Ohjattu sivulta Maitotiehyt
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”Tissi” ohjaa tänne. Tissi on myös kunta Sardiniassa.
Naisen rinnat.

Rinnat ovat ihmisen ruumiinosa, joka vastaa utaretta. Rinnat sijaitsevat rintakehän päällä. Rinnoista puhuttaessa tarkoitetaankin yleensä naisen rintoja. Yksikkömuodossa sana "rinta" tarkoittaa suomen kielessä yksittäisen rinnan lisäksi myös rintakehää. Rinnoilla on imetyksen lisäksi merkitystä myös seksuaalisuudessa.

Naisen rinnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisella rinnat kehittyvät murrosiässä. Rintojen kasvu alkaa yksilöstä riippuen 8–13-vuotiaana[1], mutta ääritapauksissa rintojen kasvu voi alkaa jo kahdeksanvuotiaana tai vasta 14-vuotiaana. Keskimäärin rintojen kasvu alkaa noin 11-12 vuotiaana. Rintojen kehitys etenee kaikilla samantapaisesti, vaikka lopputulos onkin aina erilainen. Aluksi nännien alle ilmaantuvat kovat hernemäiset kyhmyt, jotka alkavat turvota rinnoiksi, kun rintarauhaskudos lisääntyy. Samalla nännit tummenevat ja kasvavat. Seuraavaksi kehittyvät nännit nousevat aluksi omaksi kumpareekseen rintakummun päälle. Rintojen kehityksen loppuessa ne kuitenkin laskevat takaisin samalle tasolle rinnan kanssa yhtenäisiksi rinnoiksi. Rintojen murrosiän kasvuprosessi kestää kokanaisuudessaan noin 4-5 vuotta.[2] Rinnat muuttuvat myöhemmin lisää mahdollisten raskauksien ja vanhenemisen myötä.

Miehen rinnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehen rinnat

Miehellä on samanlaista rintarauhaskudosta kuin naisella, mutta sitä on paljon vähemmän. Miehelle ei normaalisti kehity samanlaisia ulkonevia pyöreitä rintoja kuin naiselle. Hormonitoiminnan häiriöt ja esimerkiksi jotkin dopingaineet voivat aiheuttaa miehille rintojen kasvua, josta käytetään termiä gynekomastia. Hyvin lihavilla miehillä rintoihin saattaa kertyä runsaasti rasvakudosta.

Anatomiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Läpileikkauskuva naisen rinnasta
1. Rasvakudosta.
2.-3. Maitorauhasia.
4. Sidekudosta.
5.-6. Maitotiehyet

Rinnat sijaitsevat rintakehän päällä. Rinnat ovat ihon peittämät, pehmeät, rasvakudoksen[3] täyttämät elimet, joiden muoto on pohjasta pyöreä ja ulospäin suippeneva. Niiden kärkiosassa on väriltään tummempi, pyöreä nännipiha, jonka keskellä nänni sijaitsee. Nänni on pyöreä ja ulkoneva rinnan osa, jonka päähän rinnan sisällä olevista maitorauhasista lähtevät maitotiehyet avautuvat.

Naisen kehittyneissä rinnoissa on enemmän rasvakudosta kuin miehen tai lasten rinnoissa, jolloin ne ulottuvat selvemmin muun elimistön ulkopuolelle.

Koko ja muoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rintojen koko ja ulkonäkö vaihtelee yksilöittäin erittäin paljon. Joillakin naisilla rinnat ovat huomaamattoman pienet, jollakin ne voivat olla niin suuret, että niistä aiheutuu vakavia terveydellisiä haittoja muun muassa niskan ja hartian seudulle. Rintojen suurennusleikkaukset ovat suhteellisen yleisiä, mutta nykyään esillä ovat olleet myös rintojen pienennysleikkaukset.

Rintojen muodossa on huomattavaa yksilöllistä ja ikään liittyvää vaihtelua. Iän myötä on tavallista, että rinnat alkavat roikkua kudosten löystymisen myötä. On tavallista, että rinnat ovat keskenään hieman erinäköisiä ja kokoisia. Naisten rintaliivien koko eli kuppikoko määritellään kahdella komponentilla, rintojen alapuolisen ympärysmitan mukaan ja rintojen alapuolisen ympärysmitan ja rintojen ympäryksen erotuksen mukaan. Rintojen alapuolisen ympärysmitan koko voi vaihdella suuresti noin välillä 55–100 ja erotus ilmoitetaan kirjaimilla, missä aakkosten alkupäästä loppua kohti suuruus kasvaa. A-kuppia pienemmät koot ilmoitetaan AA tai AAA.

Estrogeeni ja keltarauhashormoni vaikuttavat sukukypsän naisen rintoihin. Kuukautiskierron alussa munasarjoista erittyvä estrogeeni kasvattaa rintojen maitotiehyitä. Kuukautiskierron loppupuolella keltarauhashormoni aiheuttaa rintojen kasvun. Mikäli nainen ei tule raskaaksi, rinnat palautuvat alkuperäiseen kokoonsa.[3] Rintojen koon ja muodon ratkaisevat ensisijaisesti kehon rasvaprosentti ja lisäksi perintötekijät.[4]

Imetys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raskaana olevan naisen rinnat.

Synnytyksen jälkeen maitorauhaset alkavat prolaktiini-hormonin erittymisen myötä tuottaa maitoa, jota vauva käyttää ravinnokseen. Rintaan varastoitunut maito vapautuu vauvan imiessä nänniä, rintapumpulla maitoa voidaan myös imeä talteen myöhempää käyttöä varten. Maito sisältää vauvan kehitykselle tärkeitä aineita, kuten rasvoja, vitamiineja, hivenaineita ja vasta-aineita taudinaiheuttajia vastaan. Imetykseen käytetty aika vaihtelee kulttuurien ja yksilöiden kohdalla, maidon tuotanto jatkuu niin kauan kuin rintoja imetään. Joissakin intiaaniheimoissa lapsia on imetetty jopa yhdeksänvuotiaiksi asti.lähde?

Merkitys seksuaalisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisen rintojen näkyminen voidaan kokea länsimaisessa kulttuurissalähde tarkemmin? kiihottavana, ja niitä yritetään joskus tuoda esille muun muassa muotoilevin rintaliivein, läpinäkyvin tai paljastavin vaattein. Nännipiha ja nänni ovat joillekinselvennä erogeenisia alueita, ja niiden hyväileminen tuottaa mielihyvää.[5] Nännit kovettuvat kiihottumisen yhteydessä.

Rintoihin liittyviä sairauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rintasyöpä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rintasyöpä on yksi yleisimmistä syöpämuodoista. Sitä esiintyy lähes yksinomaan naisilla. Rintasyöpä on säännöllisesti tunnustelemalla sekä mammografiassa käymällä todettavissa yleensä varhaisessa vaiheessa, jolloin ennuste sairauden suhteen on hyvä. Lisäksi nykyään tehdään säästäviä rintaleikkauksia, jos se syövän levinneisyys huomioon ottaen on mahdollista, jolloin leikkauksesta ei jää yhtä suuria jälkiä kuin aiemmin. Mikäli rinta jouduttaisiin poistamaankin, plastiikkakirurgisin keinoin voidaan rekonstruoida varsin aidon näköinen rinta menetetyn tilalle.

Rintasyövän ennuste on parantunut varhaisemman syövän toteamisen ja hoitomenetelmien kehittymisen ansiosta. Tällä hetkellä noin 80 % potilaista on elossa viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta. Taudin varhaisen toteamisen mammografiaseulontojen avulla - on useissa tutkimuksissa havaittu vähentävän erityisesti yli 50-vuotiaiden naisten rintasyöpäkuolleisuutta. Nuoremmilla naisilla ei vastaavaa vaikutusta ole varmuudella voitu osoittaa.

Rintatulehdus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulehtunut rinta on arka, punoittava ja kuumoittava. Rintatulehdus on yleensä vain toisessa rinnassa kerrallaan. Rintatulehdukseen liittyy usein korkeaa kuumetta ja flunssaista oloa. Rintatulehdus paranee yleensä itsestään mutta joskus se saattaa pitkittyä.[6]

Tiehyttukos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiehyttukos liittyy imettämiseen. Sille voi altistaa muun muassa kireät rintaliivit sekä pitkä imetysväli. Tiehyttukoksessa rinnassa on tunnettavissa aristava muhkura, jota saattaa kuumoittaa. Tiehyttukokseen ei liity yleisoireita, kuten kuumetta.

Hyperprolaktinemia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyperprolaktinemiassa prolaktiini-hormoni on koholla, jolloin rinnoista erittyy maitoa, vaikka ei imetetä. Hyperprolaktinemia voi johtua useista syistä. Eräät lääkehoidot voivat vaikuttaa tähän hormoniin ja aiheuttaa maidon erittymistä ja rintojen turpoamista, jopa miehilläkin. Tällaisia lääkkeitä ovat neuroleptit, kuten risperidoni, joita käytetään muun muassa psykoosien hoidossa. Hyperprolaktinemiaa voidaan hoitaa muun muassa dopamiiniagonisteilla, esimerkiksi bromokriptiinillä. Jos hyperprolaktinemia on seurausta antipsykoosilääkityksestä, sen hoitamista dopaminergisillä lääkkeillä tulisi harkita.

Gynekomastia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikea gynekomastia miehellä.

Gynekomastia on miehillä esiintyvä sairaus, jossa rintarauhanen kasvaa, varsinkin murrosiän yhteydessä niin paljon, että se alkaa näyttää naiselliselta. Nykyisin tämä sairaus tunnetaan melko hyvin, ja plastiikkakirurgisin keinoin tämä voidaan korjata. Liikalihavuuteen liittyvää rasvan kertymistä rintaan ei lasketa gynekomastiaksi. Gynekomastia voi olla seurausta myös muusta sairaudesta tai lääkityksestä.

Rinnat eläimillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eliölajeista vain nisäkkäät imettävät poikasiaan. Lähes kaikilla nisäkäslajeilla on tähän tarkoitukseen nisät eli nännit. Kaikilla nisäkkäillä ei kuitenkaan ole ulkonevia rintoja. Nisiä on monilla lajeilla enemmän kuin ihmisellä, yleensä parillinen määrä.

Eräillä alkukantaisemmilla nisäkkäillä, kuten eräillä pussieläimillä ja nokkaeläimillä, ei ole edes varsinaista nisää, vaan ne imettävät erittämällä maitoa ihon läpi.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaarnalehto, Annika: Rinnat: Kaikki mitä niistä tulee tietää. Helsinki: Minerva, 2014. ISBN 978-952-492-849-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikisanakirja
Wikisanakirjassa on tähän liittyvä sananselitys: rinnat.