Kiinan maitojauheskandaali
Kiinan maitojauheskandaali sai alkunsa syyskuussa 2008, kun julkisuuteen vuoti tieto myrkyllisen melamiinin käytöstä meijerituotteissa. Vaarallista melamiinia löytyi joka viidennen kiinalaisen meijerin tuotteista. Kiinan elintarvikkeiden turvallisuudesta vastaava laadunvalvontaviraston johtaja Li Changjiang erosi 22. syyskuuta 2008 myrkytystapausten vuoksi.[1] Pääsyyllisenä pidetty Sanlu-maitoyhtiön meijerin johtaja Tian Wenhua sai elinkautisen vankeustuomion tammikuussa 2009.[2]
Kolme kiinalaismeijeriä pyysi julkisesti anteeksi osuuttaan skandaalissa ja lupasi korvauksia sairastuneiden lasten perheille. Presidentti Hu Jintao syytti paikallisviranomaisia. Pääministeri Wen Jiabao myönsi, että myös hallituksen olisi pitänyt valvoa meijeriteollisuutta paremmin. YK moitti Kiinaa liian hitaasta reagoinnista skandaaliin.[3]
Heinäkuussa 2010 Kiinassa löydettiin jälleen myrkyllistä maitoa. Melamiinia oli siinä viisisataakertaisesti sallittuun nähden. Jauhe oli varastossa eikä siis vielä myynnissä. Osa kuului erään, joka oli jo 2008 määrätty tuhottavaksi.[4]
Laajuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Terveysministeriön mukaan 22. syyskuuta 2008 oli sairaalatutkimuksissa käytetty oireiden takia jo 53 000 lasta. 13 000 on jäänyt hoidettaviksi, ja 104 lapsen tila on vakava. Oireita saaneista ja sairastuneista 80 prosenttia on alle kaksivuotiaita. Manner-Kiinassa oli 22. syyskuuta 2008 kuollut kaikkiaan neljä vauvaa juotuaan saastuneesta jauheesta valmistettua maitoa.[1]
Ensimmäisten raporttien 16. syyskuuta 2008 mukaan myrkylliseen maitojauheeseen kuoli ainakin kolme lasta ja yli 6 200 sairastui. Syyskuussa 2008 terveysviranomaisten mukaan sairastuneiden määrä nousee yhä.[5] Hongkongin terveysviranomaisten mukaan kolmevuotias pikkutyttö kärsii munuaiskivistä juotuaan myrkyllisestä jauheesta tehtyä maitoa. Tyttö pääsi sairaalasta kotihoitoon 22. syyskuuta.[6]
Sairaalassa oli lokakuussa 2008 yhä yli 3 000 lasta. Kiina poltti lokakuussa 2008 yli 30 000 tonnia melamiinipitoista maitojauhetta ja äidinmaidonkorviketta neljässä sementtitehtaassa ja kahdessa rauta- ja terästehtaassa.[7] Melamiinin takia sairastui yhteensä 300 000 lasta,[8][9] sairaalahoitoa tarvitsi yli 50 000 lasta ja 6 lasta kuoli[10]. Arvioiden mukaan melamiinia sisältänyttä maitoa oli Pekingissä juonut joka neljäs lapsi.[11]
Tammikuussa 2010 Kiinan viranomaiset ilmoittivat Shanghai Pandan maidossa olevasta melamiinista. Tapaus tuli ilmi joulukuussa 2008. Shanghai Panda oli osallisena alkuperäisessä maitoskandaalissa mutta oli saanut jatkaa luvattuaan parantaa tuotteidensa turvallisuutta. Tapausta tutkittiin helmikuusta 2009 alkaen, mutta se paljastettiin vasta tammikuussa 2010, vaikka uudistetun lainsäädännön mukaan yleisölle tulee kertoa tiedot välittömästi.[12]
Koostumus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Melamiini
Terveysministeriön mukaan maitojauheessa oli myrkyllistä teollisuuskemikaalia, melamiinia.[5] Sitä käytetään muun muassa muovin pintakäsittelyssä. Kiina on maailman suurin melamiinin tuottaja. Melamiinia ei saa käyttää missään päin maailmaa elintarviketuotannossa. Sitä on lisätty maitojauheeseen proteiinipitoisuuden kasvattamiseksi.[1]
Melamiini ja proteiinitaso[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elimistön proteiineissa (aminohapoissa) on typpeä keskimäärin 16 %. Maidon yhtenä laatukriteerinä pidetään proteiinipitoisuutta, jota mitataan typpipitoisuutena. Lisäämällä maitoon vedellä jatkettua melamiinia (jossa typen massaosuus on huomattavat 69 %), saadaan maidon ”proteiinimäärää” kohotettua ja tuloja kasvatettua, kun maitotuotteiden tilavuutta voidaan huomattavasti kohottaa typpipitoisuuden alentumatta.[13] Melamiini vaurioittaa munuaisia[14]. Esimerkiksi kissoilla melamiini erittyy virtsaan ja saa aikaan polyuriaa (runsasta virtsaneritystä), proteinuriaa (virtsan mukana erittyy liikaa proteiinia), virtsakiteitä, virtsakiviä ja pahimmillaan munuaisten tubulusolujen nekroosin (solukuoleman) sekä uremian (munuaisten vajaatoiminta) ja jopa kuoleman.[13]
Meijerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viranomaiset tutkivat 109 meijeriä.[5] Melamiinia löytyi 22 meijerin tuotteista. Kiinassa on yli 1 600 maidontuottajaa. Tuotteita veti pois myynnistä myös maan suurin meijeri Mengniu ja Pekingin olympialaisia sponsoroinut Sisä-Mongolian Yili. Tuotteita oli viety myös Aasiaan ja Afrikkaan. Havaitut kolme kuolemantapausta liittyvät Sanlu-meijeriin Hebeissä, josta uusiseelantilainen Fonterra omistaa osan. Arla Foods tekee yhteistyötä suurimman meijerin Mengniun kanssa ja joutui keskeyttämään tuotantonsa skandaalin takia. Arlan Kiinassa valmistamat tuotteet myydään Kiinassa.[5]
Salailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uuden-Seelannin pääministeri Helen Clark mukaan paikallisviranomaiset viivyttelivät kriisin paljastamista viikkoja elokuussa Pekingin olympialaisten aikana. Hebein varakuvernööri Yang Chongyong myönsi 17. syyskuuta 2008 paikallisviranomaisten salailleen asiaa.[5]
Maidon kulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiinan maidonkulutus on nelinkertaistunut vuodesta 2000. Markkinoinnissa kerrotaan maidon tekevän lapsista viisaita ja pitkäikäisiä. Kaupungeissa rintaruokinnan vaihto maitojauheeseen on yhä yleisempää.[5] Kiinassa käytetään paljon maitojauhetta maidon sijasta, sillä jääkaapit eivät ole yleisiä.
1990-luvulla kiinalainen kaupunkilainen kulutti vuosittain viisi kiloa meijerituotteita, kun Yhdysvalloissa kulutus oli 100 kg/asukas. Vuonna 2002 Kiinan kulutus oli 16 kg/asukas. Kulutuksen ennustettiin kasvavan 30–40 kiloa vuosikymmenessä.[15]
Muut maat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
EU-maat eivät tuo kiinalaisia maitotuotteita Eurooppaan. Viranomaisia pyydettiin syyskuussa 2008 tarkkailemaan maidon jatkojalosteiden, kuten leivän tai suklaan, maahantuontia.[1]
Suomessa elintarviketurvallisuusvirasto veti markkinoilta White Rabbit -karamellit ja Koala-keksit. Euroopan unioni kielsi syyskuussa 2008 lopussa keksien ja suklaan tuonnin ja tehosti valvontaa. Hollannissa ja Ranskassa löydettiin melamiinia kiinalaisista kekseistä ja makeisista ja Saksassa ja Belgiassa makeisista. Itävallassa melamiinia oli kiinalaiskaupan pirtelössä ja Unkarissa kiinalaisravintolan ruoassa. Melamiinia löytyi myös Italiasta. Venäjällä takavarikoitiin 1,7 tonnia maitojauhetta.[16]
Syyskuussa 2008 White Rabbit -suklaamakeisia vedettiin kaupoista Singaporessa, Kanadassa ja Uudessa-Seelannissa. Japanilainen Marudai Foods veti tuotteita markkinoilta. Kemikaalia löytyi Hongkongissa, Singaporessa, Taiwanissa, Filippiineillä ja Vietnamissa. Etelä-Koreassa vedettiin myynnistä M&M’s-suklaamakeisia ja Snickers- ja Kit Kat -patukoita. Yhdysvalloissa ihmisiä varoitettiin Mr. Brown -pikakahvista ja teestä. Brittiläinen Cadbury veti myynnistä suklaata Aasiassa ja Australiassa. Unilever veti myynnistä Lipton-merkkisiä maitotuotteita.[16]
Suomen tullissa hylätään Kiinasta tuotavista elintarvikkeista 16 prosenttia, kun hylkäysprosentti on muuten kymmenen.[17]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d EU huolestui Kiinan maitojauheskandaalista YLE 22.9.2008
- ↑ Melamiiniskandaalista kuolemantuomiot Kiinassa YLE 22.1.2009
- ↑ Kiina polttaa jättimäärän melamiinituotteita Yle Uutiset. 25.10.2008. Viitattu 11.5.2014.
- ↑ Kiinasta löytyi taas myrkyllistä maitojauhetta, Yle.fi, uutiset 9.7.2010, viitattu 24.2.2012
- ↑ a b c d e f Yli 6000 lasta sairastunut Kiinan maitojauheskandaalissa, Helsingin Sanomat 16.9.2008 B7
- ↑ Yli 50 000 kiinalaislasta saanut vaivoja maitojauheesta, HS.fi 22.9.2008, viitattu 24.2.2012
- ↑ Kiina poltti myrkkymaitoa roviolla, HS 26.10.2008 B 1
- ↑ HS 3.12.2008 B1
- ↑ Kiina nosti arvioitaan myrkkymaitoskandaalin uhriluvusta YLE 2.12.2008
- ↑ Kiinasta löytyi taas myrkyllistä maitojauhetta Yle.fi, Uutiset 9.7.2011, viitattu 24.2.2011
- ↑ Joka neljäs pekingiläislapsi joi melamiinimaitoa Yle Uutiset. 26.10.2008. Viitattu 11.5.2014.
- ↑ Kiinalaismaidosta löytyi jälleen melamiinia, HS 8.1.2010 B 3
- ↑ a b Kiinan melamiiniongelma ja mitä siitä opimme (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Arla Foodsin uusi meijeri Kiinassa keskeytti tuotannon maitoskandaalin takia, Helsingin Sanomat 16.9.2008 B 7
- ↑ Pekka Mykkänen, Isonenä kurkistaa Kiinaan, Nemo 2006, s. 104
- ↑ a b Kiinan melamiiniskandaali säikäytti kuluttajia ympäri maailmaa YLE 30.12.2008
- ↑ Joka kuudes Kiinasta tuotava elintarvike hyllytetään turvallisuussyistä, Yle.fi, Uutiset, viitattu 24.2.2012