Magnus Carlsen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Magnus Carlsen
London Chess Classic 2010 Calsen 02.jpg
Magnus Carlsen vuonna 2010.
Koko nimi Sven Magnus Øen Carlsen
Kansalaisuus Norjan lippu norjalainen
Syntynyt 30. marraskuuta 1990 (ikä 22)
Titteli suurmestari
Elo-luku 2 872 (helmikuussa 2013)
FIDE:n listan sijoitus 1.[1]
Korkein Elo 2 872 (helmikuussa 2013)

Sven Magnus Øen Carlsen (s. 30. marraskuuta 1990) on norjalainen shakin suurmestari, joka on tällä hetkellä rankattu maailman ykköseksi. Hänen korkein vahvuuslukunsa on 2 872, joka on myös korkein shakin historiassa. Carlsen voitti myös pikashakin maailmanmestaruuden vuonna 2009.

Carlsen saavutti 13-vuotiaana suurmestarin arvon kautta aikain toiseksi nuorimpana 26. huhtikuuta 2004. Nykyisin hän on kolmanneksi nuorimpana suurmestariksi tullut.

Vuonna 2009 Carlseista tuli kautta aikain viides pelaaja (Kasparovin, Kramnikin, Anandin ja Topalovin jälkeen), joka on ylittänyt 2 800 ELO-pisteen rajan FIDE:n listalla. Tammikuussa 2010 19-vuotias Carlsen nousi kaikkien aikojen nuorimpana pelaajana maailmanlistan kärkeen.

Sisällysluettelo

Shakkiura [muokkaa]

Carlsenista tuli kautta aikain toiseksi nuorin suurmestari 26. huhtikuuta 2004, jolloin hän oli iältään vasta 13 vuotta (nykyään kolmanneksi nuorimpana suurmestariksi tullut). Jo hieman aiemmin, tammikuussa 2004 Carlsen tuli tunnetuksi voitettuaan Corus-turnauksen C-ryhmän. Saman turnauksen B-ryhmän hän voitti kaksi vuotta myöhemmin.

Vuonna 2007 Carlsen sijoittui jaetulle toiselle sijalle arvostetussa Linaresin turnauksessa.[2] Hän voitti samana vuonna Bielin shakkifestivaalien pääryhmän, mikä oli hänen ensimmäinen korkean tason turnausvoittonsa.[3] Hän eteni myös välieriin FIDE:n maailmancupissa Hanti-Mansijskissa.[4]

Vuonna 2008 Carlsen saavutti jaetun ensimmäisen sijan (Levon Aronianin kanssa) kovatasoisessa Corus-turnauksessa Hollannin Wijk aan Zeessä.[5] Mukana olivat muiden muassa hallitseva maailmanmestari Viswanathan Anand sekä huippunimet Veselin Topalov ja Vladimir Kramnik, joista jälkimmäisen Carlsen voitti mustilla nappuloilla. Hänestä tuli historian nuorin näin korkeatasoisen turnauksen (FIDE:n kategoria 20) voittanut pelaaja. Carlsen vei ylivoimaisesti nimiinsä myös Ukrainassa pelatun Aerosvit-turnauksen, joka kuului 19. kategoriaan.

Carlsen nousi 5. syyskuuta 2008 hetkellisesti epävirallisella "Live Top List" -vahvuuslistalla maailman ykköseksi.[6][7] FIDE ilmoittaa viralliset Elo-vahvuusluvut vain joka toinen kuukausi (aiemmin joka kolmas kuukausi), mutta Live Top -listalla huippupelaajien suoritukset huomioidaan lähes päivittäin.

Syyskuussa 2009 Carlsen ilmoitti Garri Kasparovin toimivan hänen henkilökohtaisena valmentajanaan. Carlsen ja Kasparov olivat työskennelleet yhdessä jo kuuden kuukauden ajan, ja yhteistyön oli tarkoitus jatkua ainakin koko vuoden 2010.[8] Saman vuoden lokakuussa Carlsen voitti turnauksen Nanjingissa tuloksella 8/10, hänen Elo-suoritustasonsa ollessa 3 002. Tuloksen ansiosta hänestä tuli kautta aikain viides pelaaja (Kasparovin, Kramnikin, Anandin ja Topalovin jälkeen), joka on ylittänyt 2 800 ELO-pisteen rajan FIDE:n listalla.[9] Marraskuussa 2009 Carlsen voitti pikashakin maailmanmestaruuden Moskovassa.[10] Tammikuussa 2010 19-vuotias Carlsen nousi kautta aikain nuorimpana maailmanlistan kärkeen ja piti kärkipaikkaa hallussaan aina marraskuuhun asti, jolloin Anand syrjäytti hänet toiseksi.[11][12] Maaliskuussa 2010 Carlsen ilmoitti, että tiivis yhteistyö Kasparovin kanssa päättyi.[13]

Carlsen voitti vuoden 2009,[14] 2010 ja vuoden 2011[15] shakin Oscarin.

Tammikuussa 2013 Carlsen saavutti vahvuusluvun 2 861, jolla hän ohitti Kasparovin maailmanennätyksen (2 851).[16]

Vetäytyminen ehdokasotteluista [muokkaa]

Marraskuussa 2010 Carlsen ilmoitti vetäytyvänsä Maailman shakkiliiton FIDE:n ehdokasotteluista 2011, joihin oli saanut paikan vahvuuslukunsa perusteella. Syyksi hän ilmoitti nykyisen karsintajärjestelmän. Hän sanoi sen olevan epäreilusti hallitsevaa mestaria suosiva ja yleensäkin epätyydyttävä.[17]

»Reigning champion privileges, the long (5 yr) span of the cycle, changes made during the cycle resulting in a new format (Candidates) that no World Champion has had to go through since Kasparov, puzzling ranking criteria as well as the shallow ceaseless match-after-match concept are all less than satisfactory in my opinion. »
(Magnus Carlsen)

»Hallitsevan mestarin etuoikeudet, pitkä (5 vuoden) karsintakierros, kierroksen aikana tehdyt muutokset, jotka johtivat uuteen valintamenettelyyn (ehdokasottelut), jota yhdenkään maailmanmestarin Kasparovin jälkeen ei ole tarvinnut käydä läpi. Omituiset valintaperusteet, kuten myös pinnallinen, toisiaan perä perää seuraavien otteluiden konsepti. Mikään edelläolevasta ei ole mielestäni tyydyttävää.»

Jo aiemmin, 2008 Carlsen ja englantilainen Michael Adams olivat keskeyttänyt yhtenä valintakilpailuna toimineen FIDE Grand Prix 2008–2010 -turnaussarjan kahden osakilpailun jälkeen, FIDE:n päätettyä muuttaa MM-valintaperusteita kesken GP-sarjan. [18]

Turnausmenestys [muokkaa]

Carlsen Bilbaossa 2008. Takana Teimur Radžabov.
Vuosi Turnaus Sijoitus Tulos Huomautuksia Lähde
2007 Morelia/Linares 2.–3.
2007 Biel 1.
2008 Wijk aan Zee 1.–2. +3 8/13
2008 Morelia/Linares 2. +2 8/14 [19]
2008 Baku 1. +3 8/13 FIDE Grand Prix, Jaettu 1. sija Vugar Gashimovin ja Wang Yuen kanssa. [20]
2008 Foros 1. +5 8/11 Carlsen varmisti Aerosvit-turnauksen voittonsa kierrosta ennen loppua. [21]
2008 Biel 3. +2 6/10 Leinier Dominguez Perez ja Jevgeni Aleksejev sijoittuivat puoli pistettä Carlsenin edellä. Aleksejev voitti koko tapahtuman blitz-pelissä [22]
2008 Mainz 2. Nopean shakin epävirallinen maailmanmestaruusturnaus. Viswanathan Anand voitti Carlsenin finaalissa pistein 3–1. [23]
2009 León 1. Nopean shakin turnaus. Carlsen voitti finaalissa Ivantšukin. Armageddon-peli ratkaisi tasatilanteen Carlsenin eduksi. [24]
2009 Sofia 2. +2 6/10 Širov voitti. [25]
2009 Dortmund 2.–4. +1 5,5/9 Kramnik voitti
2009 Nanjing 1. +6 8/10 Carlsen varmisti voittonsa kierrosta ennen loppua. [9]
2009 Moskova 2.–3. +2 5,5/9 Kramnik voitti. Carlsen nousi epävirallisella maailmanlistalla ykköseksi. [26]
2009 Lontoo, Chess Classic 1. +3 13/7 Carlsen voitti Kramnikin edellä. Turnauksessa käytettiin pistelaskua, jossa voitosta sai kolme ja tasapelistä yhden pisteen. [27]
2010 Wijk aan Zee 1. +4 8,5/13 [28]
2010 Monaco 1.–2. +7 14,5/22 Sokko- ja nopean shakin turnaus. Carlsen jakoi ensimmäisen sijan Vasyl Ivantšukin kanssa, joka voitti molemmat pelinsä Carlsenia vastaan. Carlsen ja Ivantšuk jakoivat ensimmäisen sijan myös nopean shakin osuudessa. Sokkoshakin vei nimiinsä Aleksandr Grištšuk. [29]
2010 Bazna 1. +5 7,5/10 [30]
2010 Kristiansund 1. Nopean shakin turnaus. Anand voitti esiturnauksen, mutta Carlsen kukisti tämän finaalissa. [31]
2010 Nanjing 1. +4 7/10 Carlsen varmisti voittonsa kierrosta ennen loppua. [32]
2010 Lontoo, Chess Classic 1. +2 13/21 Turnauksessa käytettiin pistelaskua, jossa voitosta sai kolme ja tasapelistä yhden pisteen. [33]
2011 Monaco, Amber-turnaus 2. +7 14,5/22 Nopean ja sokkoshakin turnaus. Aronian voitti sokko-osuuden ja turnauksen. Carlsen oli paras nopeassa shakissa tuloksella 9,5/11. [34]
2011 Bazna 1. +3 6,5/10 Carlsen ja Karjakin saivat saman verran pisteitä, mutta Carlsenilla oli parempi Sonneborn-Berger-vertailuluku. [35]
2011 Biel 1. +2 7/10 [36]
2011 São Paulo ja Bilbao, Grand Slam -finaali 1. +2 6/10 (15/30) Turnauksessa käytettiin pistelaskua, jossa voitosta sai kolme ja tasapelistä yhden pisteen. Carlsen oli lopussa tasapisteissä Ivantšukin kanssa, mutta otti turnausvoiton katkaisupelinä pelatussa pikashakissa pistein 1½-½. [37]
2011 Moskova, Talin muistoturnaus 1. +3 5,5/9 Carlsen saavutti saman pistemäärän Aronianin kanssa, mutta voitti tiebreak-säännön mukaan, koska hänellä oli enemmän mustilla pelattuja pelejä. [38]
2011 London Chess Classic 3. +3 5,5/8 (14/8) Vladimir Kramnik voitti ja Hikaru Nakamura oli toinen kahdeksan pelaajan turnauksessa. [39]
2012 Wijk aan Zee 2. +3 8/13 Levon Aronian voitti. [40]
2012 London Chess Classic 1. +5 6,5/8 (18/8) Tuloksellaan Carlsen saavutti FIDE:n tammikuun listalla vahvuusluvun 2 861, jolla hän rikkoi Kasparovin ennätyksen (2 851).[16] [41]
2013 Wijk aan Zee 1. +7 10/13 Carlsenin tulos 10/13 sivusi Kasparovin ennätystä vuodelta 1999. [42]

Ottelumenestys [muokkaa]

Vuosi Vastustaja Tulos Pelipaikka Pisteet Huomautuksia
2008 Péter Lékó Voitto Miskolc 5−3 +2−0=6 Nopean shakin ottelu

Lähteet [muokkaa]

  1. ↑ FIDE Chess Profile FIDE. Viitattu 7.2.2013.
  2. ↑ Linares R14: Anand wins Morelia/Linares by a full point 10.03.2007. Chessbase. Viitattu 22.1. 2008. (englanniksi)
  3. ↑ Carlsen: 'This victory is a milestone for my career' 05.08.2007. Chessbase. Viitattu 22.1. 2008. (englanniksi)
  4. ↑ FIDE announces its Grand Prix Circuit 2008/09 06.02.2008. Chessbase. Viitattu 06.02.2008. (englanniksi)
  5. ↑ Corus Chess 2008 - Crosstable grandmaster group A 27.1.2008. Corus Chess. Viitattu 27.1.2008. (englanniksi)
  6. ↑ Bilbao R4: Topalov topples Anand, Carlsen #1 in the world 05.09.2008. ChessBase. Viitattu 8.9.2008. (englanniksi)
  7. ↑ Hans Arild Runde: Live Top List chess.liverating.org. Viitattu 8.9.2008. (englanniksi)
  8. ↑ Breaking news: Carlsen and Kasparov join forces 7.9.2009. Chessbase. Viitattu 8.9.2009. (englanniksi)
  9. ↑ a b Nanjing: Carlsen wins Pearl Spring with 3002 performance 10.10.2009. Chessbase. Viitattu 12.10.2009. (englanniksi)
  10. ↑ World Blitz Championship: Carlsen wins by three-point margin 18.11.2009. Chessbase. Viitattu 20.11.2009. (englanniksi)
  11. ↑ It's official: Magnus Carlsen is number one! Chessbase. Viitattu 31.12.2009. (englanniksi)
  12. ↑ Top list records: Magnus Carlsen FIDE 11/2010
  13. ↑ Barden, Leonard: World No1 Magnus Carlsen parts company with mentor Garry Kasparov 13.3.2010. guardian.co.uk. Viitattu 1.4.2011. (englanniksi)
  14. ↑ Doggers, Peter: And the 2009 Chess Oscar went to… Magnus Carlsen 17.11.2010. ChessVibes. Viitattu 17.11.2010. (englanniksi)
  15. ↑ Doggers, Peter: And the 2010 Chess Oscar goes… to Magnus Carlsen 30.7.2011. ChessVibes. Viitattu 4.8.2011. (englanniksi)
  16. ↑ a b Doggers, Peter: Carlsen's highest ever rating now official 2.1.2013. ChessVibes. Viitattu 5.1.2013. (englanniksi)
  17. ↑ Magnus Carlsen steps out of World Championship cycle 5.11.2010. ChessVibes. Viitattu 7.11.2010.
  18. ↑ Grand Prix: Adams also out; Akopian, Alekseev, Eljanov & Kasimdzhanov in ChessVibes 11.12.2008
  19. ↑ Linares R14: All games drawn, Anand wins Super-GM 7.3.2008. Chessbase. Viitattu 6.3.2008. (englanniksi)
  20. ↑ Baku R13: Gashimov, Wang and Carlsen win Grand Prix 5.5.2008. Chessbase. Viitattu 5.5.2008. (englanniksi)
  21. ↑ Aerosvit 2008: Carlsen wins with a round to spare 18.06.2008. Chessbase. Viitattu 18.6.2008. (englanniksi)
  22. ↑ 41st Biel International Chess Festival Tournament ChessGames.com. Viitattu 31.7.2008. (englanniksi)
  23. ↑ Mainz 2008: Anand punishes Carlsen in Grenkeleasing final 4.8.2008. Chessbase. Viitattu 5.8.2008. (englanniksi)
  24. ↑ Armageddon win yields Carlsen victory in León 8.6.2009. ChessVibes. Viitattu 8.6.2009. (englanniksi)
  25. ↑ Doggers, Peter: Shirov wins 5th M-Tel Masters 23.5.2009. Chessvibes. Viitattu 12.10.2009. (englanniksi)
  26. ↑ Kramnik wins Tal Memorial 2009, Carlsen number one 14.11.2009. Chessbase. Viitattu 20.11.2009. (englanniksi)
  27. ↑ Crowther, Mark: London Chess Classic 2009 15.12.2009. The Week in Chess. Viitattu 15.12.2009. (englanniksi)
  28. ↑ Moll, Arne: Carlsen wins 72nd Corus Chess Tournament 31.1.2010. chessvibes.com. Viitattu 1.2.2010. (englanniksi)
  29. ↑ Doggers, Peter: Carlsen & Ivanchuk joint winners Amber 25.3.2010. chessvibes.com. Viitattu 27.3.2010. (englanniksi)
  30. ↑ Medias R10: Magnus Carlsen wins with two-point lead 25.6.2010. Chessbase. Viitattu 8.7.2010. (englanniksi)
  31. ↑ Carlsen beats Anand, wins Arctic Securities Rapid 31.8.2010. Chessbase. Viitattu 10.9.2010. (englanniksi)
  32. ↑ Nanjing R10: Magnus wins with 2900+ performance 30.10.2010. ChessBase. Viitattu 30.10.2010. (englanniksi)
  33. ↑ Doggers, Peter: Carlsen wins again in London 15.12.2010. ChessVibes. Viitattu 15.12.2009. (englanniksi)
  34. ↑ Doggers, Peter: Aronian wins 20th and last Amber 24.3.2011. ChessVibes. Viitattu 25.3.2011. (englanniksi)
  35. ↑ Doggers, Peter: Carlsen wins Kings’ Tournament on tie-break 21.6.2011. ChessVibes. Viitattu 21.6.2011. (englanniksi)
  36. ↑ Biel Rd.10: statistics and Playchess analysis 30.7.2011. ChessBase. Viitattu 4.8.2011. (englanniksi)
  37. ↑ Doggers, Peter: Carlsen beats Ivanchuk in blitz play-off, wins 4th Masters Final 11.11.2011. ChessVibes. Viitattu 12.11.2011. (englanniksi)
  38. ↑ Tal Memorial R9 – Aronian, Carlsen tie for first; Carlsen wins on tiebreak 25.11.2011. ChessBase. Viitattu 30.11.2011. (englanniksi)
  39. ↑ London R9: Vlad All Over 13.12.2011. ChessBase. Viitattu 13.12.2011. (englanniksi)
  40. ↑ Doggers, Peter: Aronian draws with Radjabov in 12 moves, wins Tata Steel 29.1.2012. ChessVibes. Viitattu 29.1.2012. (englanniksi)
  41. ↑ LCC R9: Carlsen first, Kramnik second, both with big wins 10.12.2012. ChessBase. Viitattu 10.12.2012. (englanniksi)
  42. ↑ Doggers, Peter: Tata R13: Carlsen wins by 1.5 points, Naiditsch first on tie-break in B, Brunello clear first in C 27.1.2013. ChessVibes. Viitattu 28.1.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla [muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Magnus Carlsen.

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Magnus_Carlsen&oldid=12936582