Maciste ja manalan valtiatar

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Maciste ja manalan valtiatar
Maciste, l’uomo più forte del mondo
Elokuvan ranskalainen mainosjuliste.
Elokuvan ranskalainen mainosjuliste.
Ohjaaja Antonio Leonviola
Käsikirjoittaja Antonio Leonviola, Giuseppe Mangione, Marcello Baldi
Tuottaja Elio Scardamaglia
Säveltäjä Armando Trovajoli
Kuvaaja Alvaro Mancori
Leikkaaja Otello Colangeli
Lavastaja Franco Lolli
Pääosat Mark Forest, Moira Orfei, Paul Wynter
Valmistustiedot
Valmistusmaa Italia
Tuotantoyhtiö Leone Film
Ensi-ilta 10. lokakuuta 1961 (Italia)
2. marraskuuta 1962 (Suomi)
Kesto 99 min. (Italia)
Alkuperäiskieli italia
Tuotto 542 591 821 liiraa (Italia)
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
DBCult

Maciste ja manalan valtiatar (ital. Maciste, l’uomo più forte del mondo, ”Maciste, maailman vahvin mies”) on vuonna 1961 valmistunut italialainen seikkailuelokuva. Lajityypiltään peplumia edustavan elokuvan on ohjannut Antonio Leonviola. Sen sankaria Macistea esittää yhdysvaltalainen kehonrakentaja Lou Degni alias Mark Forest.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman vahvin mies Maciste löytyy tällä kertaa tuhansia vuosia sitten kaukaiselta mantereelta, jossa maan alla asuvat salaperäiset myyrämiehet tulevat öisin ulos luolistaan kaappaamaan orjia timantti- ja kultakaivoksiinsa. Maciste lähtee tummaihoisen apurinsa Bangon kanssa vapauttamaan valoa karttavien myyrämiesten orjuuttamaa Aranin prinssiä Lothia, mutta he joutuvat vangiksi näiden maanalaiseen valtakuntaan, jota hallitse pimeyteen tuomittu julma kuningatar Halis Mojab. Macisteen rakastuva kuningatar saa tietää olevansa kotoisin maan päältä ja pakenee, mutta saa valon sokaisemana surmansa. Maciste murtautuu kahleistaan, vapauttaa orjat ja romahduttaa myyrämiesten luolat.[1][2][3]

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Mark Forest  … Maciste  
 Moira Orfei  … kuningatar Halis Mojab  
 Paul Wynter  … Bango  
 Gianni Garko  … Kathar  
 Enrico Glori  … ylipappi Kahab  
 Raffaella Carrà  … Saliurà  
 Roberto Miali  … Loth  
 Nando Tamberlani  … Khur, Aranin kuningas  
 Carla De Foscari     
 Rosalia Gavo     
 Graziella Granata  … kuningattaren palvelijatar  
 Jeanine Hendy  … soittaja  
 Grazia Campori     
 Maria Lombardo     
 Luciana Vivaldi     
 Franca Polesello     
 Cinzia Cam     
 Bruna Mori     
 Anna Di Martino     
 Gloria Hendy  … Tulac[4]  

Tuotanto ja vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maciste ja manalan valtiatar on Antonio Leonviolan toinen peplum-elokuva samana vuonna ilmestyneen Maciste kauhujen maassa jälkeen[5]. Se on myös Mark Forestin toinen Maciste-filmi sen jälkeen kun ohjaaja Carlo Campogalliani oli herättänyt italialaisen mykkäelokuvan henkilöhahmon henkiin vuoden 1960 lopulla ensi-iltansa saaneessa Kuninkaiden laakson jättiläisessä[6]. Elokuva on kuvattu Totalscope-laajakangastekniikalla Technicolor-väreissä[7] Rooman Cinecittàssa, Tor Caldaran luonnonsuojelualueella ja Umbrian marmorilouhoksilla. Armando Trovajolin säveltämää musiikkia käytettiin myös samaan aikaan tuotetussa Umberto Scarpellin Il gigante di Metropolisissa. Manalan valtiattaressa esiintyy Leonviolan edellisen elokuvan tavoin myös toinen kehonrakentaja Paul Wynter,[8] joka oli voittanut Mr. Universe -kilpailun vuonna 1960[9].

Elokuva on lapsellisesta juonestaan ja heikoista näyttelijäsuorituksistaan huolimatta melko viihdyttävä toimintaseikkailu, jota on kutsuttu ”tyylilajin pieneksi helmeksi”. Sen suurimpia ansioita ovat mielikuvitukselliset visuaaliset oivallukset, joita sittemmin hyödynnettiin monissa muissa peplum-filmeissä.[1] Ajatus maanalaisesta valtakunnasta on lainattu edellisenä vuonna julkaistusta George Palin Aikakoneesta[10]. Moira Orfein esittämä Manalan valtiatar tuo tarinaan dramaattista jännitettä[11][12] ja lihaskimppu Forest on pääosassa hieman luontevampi kuin muissa elokuvissaan[5][13]. Näppärä tieteisfiktion, sadismin ja erotiikan yhdistelmä teki Manalan valtiattaresta aikanaan melkoisen yleisömenestyksen[1][14]. Se tuotti Italiassa yhteensä 543 miljoonan liiran pääsylipputulot[7].

Macisten ja manalan valtiattaren Suomen ensi-ilta oli Helsingin Savoy-elokuvateatterissa 2. marraskuuta 1961. Sitä mainostettiin ”mittavaksi historialliseksi ensiesitykseksi”: Maailman voimakkain mies uskomattomissa seikkailuissa! Hämmästyttävä voimainkoitos – Maciste ja ”Musta Herkules” Paul Wynter vastakkain! Pimeyden lumoava ruhtinatar kietoo Macisten tenhovoimaansa... Maciste, maailman vahvin mies, joka tarumaisilla voimillaan vapauttaa kokonaisen kansan Manalan orjuudesta! Jo muutaman päivän kuluttua elokuvaa kehuttiin ”ehdottomaksi yleisömenestykseksi”.[15] Samalla nimellä tunnetaan Suomessa myös toinen peplum-elokuva, Riccardo Fredan ohjaama Maciste all’Inferno (”Maciste helvetissä”) vuodelta 1962[16].

DVD-julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan laajakangasversio on julkaistu DVD:llä Italiassa ainoastaan italiankielisenä versiona[17]. Amerikkalaisen Retromedian julkaiseman Voittamattoman Herkuleen kylkiäisenä tuleva Mole Men Against the Son of Hercules (”Myyrämiehet vastaan Herkuleen poika”) -niminen versio on heikkotasoinen tv-kopio[18][19].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Casadio, Gianfranco: I mitici eroi. Ravenna: Longo Editore, 2007. ISBN 978-88-8063-529-1.
  • Giordano, Michele: Giganti buoni: da Ercole a Piedone (e oltro) il mito dell'uomo forte nel cinema italiano. Roma: Gremese Editore, 1998. ISBN 88-7742-183-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Casadio, s. 85.
  2. Giordano, s. 63–64.
  3. Marchena, Oscar Lapeña: Guida al cinema ”peplum”, s. 142. Roma: Profondo Rosso, 2009. ISBN 978-88-95294-26-1.
  4. Anica: Archivio del Cinema Italiano Viitattu 28.12.2013. (italiaksi)
  5. a b Giordano, s. 63.
  6. Casadio, s. 76-77, 81–85.
  7. a b DBCult Movie Database Viitattu 28.12.2013. (englanniksi)
  8. Hughes, Howard: Cinema Italiano: The Complete Guide from Classics to Cult, s. 14–15. London, New York: I. B. Tauris, 2011. ISBN 978-1848856080.
  9. Muscle Memory Viitattu 28.12.2013. (englanniksi)
  10. Die besten Horrorfilme Viitattu 28.12.2013. (saksaksi)
  11. Giordano, s. 63–64.
  12. Hannes’ Filmarchiv Viitattu 28.12.2013. (saksaksi)
  13. Casadio, s. 77.
  14. Fantafilm Viitattu 28.12.2013. (italiaksi)
  15. Helsingin Sanomat 2.11.1962, 3.11.1962 ja 6.11.1962.
  16. Elonet Viitattu 29.12.2013.
  17. Amazon.it Viitattu 28.12.2013. (italiaksi)
  18. DVD Talk Viitattu 28.12.2013. (englanniksi)
  19. Eccentric Cinema Viitattu 28.12.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]