Maasyvänlahti
| Maasyvänlahti | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Hailuoto |
| Koordinaatit | |
| Mittaustietoja | |
| Rantaviiva | 2,5 km [1] |
| Pinta-ala | 0,12 km² [1] |
 Maasyvänlahti |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maasyvänlahti on järvi Hailuodon kaakkoisosassa Syökarissa. Se on suurin kymmenestä Syökarissa sijaitsevasta maannousun myötä Perämerestä irti kuroutuneesta merenlahdesta, ja kuuluu Ison Matalan–Härkäsäikän luonnonsuojelualueeseen. Järven rannalla on myös vuonna 2000 valmistunut viiden metrin korkuinen lintutorni, johon mahtuu viidestä kuuteen henkilöä kerrallaan.[2]
Noin puolen kilometrin päässä nykyisestä merenrannasta sijaitseva Maasyvänlahti on ruoikkorantainen, rehevä ja sameavetinen. Se on osa Hailuodon itärannalta Satamaperän luhtien kautta Louekarinkurkkuun ja Viinikanlahdelle johtavaa vesistö- ja kosteikkojuottia, joka oli vielä 1900-luvun alussa veneilykelpoinen väylä ja erotti Syökarin pääsaaresta Luodosta.[2]
Järven pohjoinen Hanhiseen rajoittuva ranta on muita rantoja jyrkempi ja kuusimetsikkö levittäytyy lähelle vesirajaa. Länsipuoliset rannat ovat laakeita ja rantaluhtaa on noin kilometrin matkalla, idässä jatkuen Isoon Härkäsäikkään saakka. Eteläpuolinen Munakulju on harmaaleppä- ja hieskoivuvaltaista lehtimetsää. Maasyvänlahdella kasvaa myös Jäämeren ja Perämeren merenrantakasvina tunnettua nelilehtivesikuusta.[2]
Järven laskuoja kaivettiin luvatta auki vuonna 1992, minkä johdosta järven vedenpinta laski noin 30 senttimetriä. Entisöinnin viipyessä järven tila heikkeni 1990-luvun aikana vakavasti, johtaen muun muassa lähes koko itäisen kolmanneksen ruoikoitumiseen ja rantapalpakko valtasi lähes kokonaan järven avovedet. Entisöinti aloitettiin vasta 1990-luvun loppupuolella, ja sen yhteydessä järvi ruopattiin umpeenkasvaneilta osiltaan ja laskuoja padottiin osittain.[2]
Linnusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1950-luvulla Maasyvänlahden alueella pesi Suomen ensimmäinen mustapyrstökuiripariskunta. Muita alueella tavattavia ja pesiviä lintulajeja ovat harmaasorsa, heinätavi, joutsen, jänkäkurppa, kaulushaikara, kultarinta, kurki, lapasorsa, luhtahuitti, luhtakana, merihanhi, merikotka, mustapääkerttu, nokikana, pensassirkkalintu, peukaloinen, punasotka, ruskosuohaukka, satakieli, sinisuohaukka ja silkkiuikku.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Maasyvänlahti Järviwiki. 1.2.2011. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 13.7.2014.
- ↑ a b c d e Juha Markkola: Hailuoto, Maasyvänlahti 22.6.2006. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. [vanhentunut linkki]
| Kylät ja alueet |
Kirkonkylä · Huikku · Järventakusta · Koivukylä · Marjaniemi · Ojakylä · Pöllä · Santonen · Ulkokarvo · Vaski |
|---|---|
| Vesistöt ja vesialueet |
Haaralampi · Hannuksenlampi · Hannuksenrantalampi · Iso Sunijärvi · Kaakkurijärvi · Kangasjärvi · Kaunislampi · Kestinperä · Kurajärvi · Maasyvänlahti · Mäntylampi · Nuottajärvi · Ojakylänlahti · Pajuperänlampi · Pikku Sunijärvi · Pitkäjärvi · Potinlahti · Riestenkulju · Simpukkalampi · Syväkulju · Valkjärvi · Ämmänarkku |
| Muuta Hailuotoon liittyvää |
Hailuotolaiva · Hyypänmäki · Kirkko · Vanha kirkko · Hiidenniemen pooki · Keskiniemen pooki · Kotiseutumuseo · Luotokeskus · Merisilta-lautta · Meriluoto-lautta · Marjaniemen majakka · Retkeilyreitit · Hailuodon lentokenttä · Hailuodon Panimo |