Maamyyrä
Wikipedia
| Maamyyrä | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen | ||||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Talpa europaea Linnaeus, 1758 |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Maamyyrä Wikispeciesissä |
Maamyyrä eli kontiainen (Talpa europaea) on maanalaisissa koloissaan viihtyvä hyönteissyöjä.
Maamyyrä ei ole läheistä sukua myyrille, jotka ovat jyrsijöitä. Sekaannusten välttämiseksi entisen suomenkielisen nimen maamyyrä sijasta onkin toisinaan suositeltu käytettävän nimeä kontiainen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö ja koko
Maamyyrän vartalo on sylinterimäinen. Eläin on 13–17 cm pitkä ja painaa 80–110 grammaa, naaraat ovat tyypillisesti pienempiä kuin koiraat. Sen silmät ovat pienet ja korva vain pieni poimu nahkassa. Turkki on musta ja kiiltävä, mutta eturaajat ovat karvattomat. Eturaajat ja niiden kynnet ovat lapiomaiset, ja eturaajoillaan se tunneleita kaivaakin.
[muokkaa] Elintavat
Maamyyrät elävät maan alla käytävissä joiden suulla on säännöllinen pyramidin muotoinen multakeko, kun taas vesimyyrä tekee epäsäännöllisen muotoisia multaläjiä.
Maamyyrät elävät tavallista lyhyemmässä vuorokausisyklissä: ne nukkuvat neljä tuntia ja valvovat neljä.
[muokkaa] Ravinto
Maamyyrä on selkärangattomien eläinten, kuten kastematojen ja hyönteisten suursyömäri. Eteen sattuessa myös liskot ja pienet käärmeet maistuvat sille. Se ei syö kasveja toisin kuin myyrät. Ravintoa tulee vastaan tunneleita kaivaessa.
[muokkaa] Levinneisyys
Maamyyrä asustaa suuressa osassa Eurooppaa, myös Etelä-Suomessa. Idässä Venäjällä sen levinneisyysalue ulottuu aina Ob- ja Irtyš-joelle asti. Maamyyrä puuttuu mm. Irlannista, Kreikasta ja Portugalista. Pohjois-Amerikassa elää sukulaislaji.
[muokkaa] Yhteiselo ihmisen kanssa
Tuhohyönteisten toukkien syöjänä maamyyrästä on suoranaista hyötyä ihmisille. Sen kaivamista käytävistä on myös hyötyä sadevesien imeyttämisessä maahan sekä maan kuohkeuttamisessa.
Toisaalta pienten taimien juuret voivat kuivua jos sattuvat maanalaisen käytävän kohdalle. Varsinaiset myyrät voivat myös liikkua maamyyrän käytäviä pitkin ja jyrsiä kasvien juuria.
Koska maamyyrä on rauhoitettu Suomessa, sitä ei saa tappaa, pyydystää eikä muutoin tahallaan häiritä.
[muokkaa] Maamyyrät kirjallisuudessa
Tšekkiläisen Zdeněk Milerin luoma Myyrä (Krtek) on tunnettu lastenkirjojen ja piirroselokuvien sankari (Kun Myyrä sai housut, Myyrä eväsretkellä). Myös Kaislikossa suhisee -kirjan myyrä on itse asiassa maamyyrä.
