Mañğıstawin alue

Wikipedia
Ohjattu sivulta Mañğıstaw'n alue
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Маңғыстау облысы1
Mañğıstaw oblısı2
lippu vaakuna
Mangystau in Kazakhstan.svg
Pääkaupunki Aqtaw
43°52′N, 052°00′E
Suurin kaupunki (2005) Aqtaw (175 000)
Kuvernööri Alik Aidarbayev
Pinta-ala
 – yhteensä
 – vettä

155 600 km²
Väkiluku (2013)
 – yhteensä
 – väestötiheys

596 706
3.6 / km²
Aikavyöhyke
 – kesäaika
UTC+5
UTC
Perustettu
Kotisivu mangystau.gov.kz
ISO 3166-2 koodi KZ-MAN
1 Kazakinkielinen nimi kyrillisellä kirjaimistolla
2 Kazakinkielinen nimi latinalaisella kirjaimistolla (QazAqparat-versio)

Mañğıstawin eli Mangistaun alue (kazakiksi Маңғыстау облысы, Mañğıstaw oblısı, ven. Мангистауская область, Mangistauskaja oblast) on hallintoalue Kazakstanin lounaisosassa. Vuonna 1973 perustetun alueen pinta-ala on 165 700 neliökilometriä.[1] Asukkaita on 596 700 henkeä (vuonna 2013)[2].

Maantiede, ilmasto ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mañğıstawin alue rajoittuu pohjoisessa Kazakstanin Atırawin ja koillisessa Aqtöben alueisiin, idässä Uzbekistanin Karakalpakiaan, etelässä Turkmenistaniin ja lännessä Kaspianmeren kautta Azerbaidžaniin. Idässä Ustjurtin laakion länsireunalla sijaitsee joukko matalia vuoria.[1] Mañğışlaqin niemimaan eteläosassa on Mañğıstawin laakio[3] ja pohjoisessa Qaratüleyn suolamaa. Ilmasto on mannermainen ja kuiva. Tammikuun keskilämpötila on etelässä nollasta –4 °C:een ja pohjoisessa –8—12 °C, heinäkuun keskilämpötila 26–28 °C (toisinaan jopa 45 °C). Vuotuinen sademäärä on 120–160 millimetriä.[4]

Hyötykaivannaisiin kuuluvat öljy, maakaasu, rautamalmi, ruskohiili, kalkkikivi, kuorisora ja merkeli. Alueella on suuret pohjavesivarat. Kasvillisuus koostuu etupäässä marunoista, suolaheinistä ja suolakkokasveista. Eläinkuntaan kuuluvat susi, kettu, jänis, gaselli, saiga, peltohiiri, linnut ja käärmeet.[4]

Hallinnollinen jako ja asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueeseen kuuluvat Aqtawin, Jañaözenin ja Fort-Şevçenkon kaupungit[4]. Hallintopiirejä on viisi (suluissa piirin keskuspaikka):

Kazakit muodostavat 86,5 % alueen väestöstä, venäläiset 8,55 % ja azerit 1,0 % (vuonna 2010).

Liikenne ja talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Beynewista on rautatieyhteys Aqtawin kautta Jañaözeniin. Aqtawisssa, Fort-Şevçenkossa ja Qurıqissa on merisatamat.[5]

1960-luvulle saakka seudulla harjoitettiin karjanhoitoa, pienimuotoista viljanviljelyä, kalastusta ja suolan tuotantoa. Vuonna 1965 alettiin hyödyntää Özenin öljy- ja kaasuesiintymiä. Jañaözenista on öljy- ja kaasujohdot Atırawiin. Alueella toimii ydinvoimala, koneenrakennus-, rakennustarvike- ja elintarviketeollisuutta.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kazahstan: natsionalnaja entsiklopedija, tom 3. Almaty: Glavnaja redaktsija ”Qazaq encïklopedïyası”, 2005. ISBN 9965-9746-4-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kazahstan, s. 474.
  2. Agency of statistics of the Republic of Kazakhstan: Численность населения Республики Казахстан по областям с началa 2013 года до 1 февраля 2013 года.
  3. Kazahstan, s. 479.
  4. a b c d Kazahstan, s. 477.
  5. Kazahstan, s. 477–478.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]