MZD2 (tytärammus)
| MZD2-tytärammus | ||
|---|---|---|
| Kuvaus | ||
| Tyyppi | ||
| Valmistaja | Norinco | |
| Valmistusmaa | Kiinan kansantasavalta | |
| Käyttöönotto | ||
| Valmistusmäärä | ||
| Ominaisuudet | ||
| Laboratorioräjähtämättömyys-% | ||
| Kenttäräjähtämättömyys-% | ||
| Massa | ||
| Henkilövaikutus | ||
| Panssarivaikutus | ||
| Käyttö | ||
| 2006 | Libanonin sota | |
MZD-2 eli Type-90 (Norinco Type-90) on kiinalainen Norincon valmistama tytärammus (tytärpommi), jota voidaan kuljettaa esimerkiksi 122 mm:n Type-81-raketeilla kohteeseensa. Type-81-rakettiin (kuorma-ammukseen) sopii 39 Type-90 tytärammusta.[1][2]
Varmaa tietoa kaikista käyttäjämaista tai varastojen suuruudesta ei ole. Landmine Actionin lokakuun 2006 raportin mukaan MZD2-pommeja ja muita rypälepommeja on löydetty syyskuussa 2006 erittäin runsaasti Etelä-Libanonista.[3] UNIFILin tarkkailijan raportti esittää, että 90 prosenttia Etelä-Libanoniin osuneista rypäleammuksista laukaistiin Israelin–Libanonin välisten kesän 2006 sotatoimien viimeisen 72 tunnin aikana ennen tulitaukoa. Israelilaisten lähteiden mukaan Israel ampui kolmen päivän aikana Etelä-Libanoniin pelkästään rakettien kuorma-ammuksissa yhteensä 1,2 miljoonaa tytärpommia. Lukumäärä oli ilmeisesti vain osa tykistön ja ilmasta pudotettujen rypäleammusten tytärpommeista.[3] Etelä-Libanonista syyskuussa 2006 löydetyt MZD2-tytärpommit löytyivät alueilta ja osumakuvioista, johon Israel oli kohdistanut rypäleammustulitusta.[3] Kymmeniä tuhansia erityyppisiä räjähtämättömiä rypäleammuksia on löytynyt Etelä-Libanonista sotatoimien jälkeen, ja ne ovat aiheuttaneet hyvin huomattavaa humanitaarista kärsimystä siviileille.[3] MZD-2:ia ammuttiin myös Pohjois-Israeliin kesällä Israelin ja Hizbollahin keskenään käymien 34 päivää kestäneiden sotatoimien kuluessa. Human Rights Watchin mukaan MZD-2:ia käytti Israeliin osuneissa raketeissa Hizbollah.[1]
Lisäksi MZD-2 -tytärpommeja on raportoitu käytetyn Syyrian sisällissodassa, jossa niitä on israelilaislähteen mukaan pudotettu edullisista droneista.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Hezbollah’s Arsenal August 2007. Human Rights Watch, hrw.org. Viitattu 30.12.2020. (englanniksi)
- ↑ China. Cluster Munition Ban Policy 2018. Landmine & Cluster Munition Monitor, the-monitor.org. Viitattu 30.12.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d Thomas Nash: Arkistoitu kopioForeseeable harm. The use and impact of cluster munitions in Lebanon: 2006 (pdf) (koko raportti, MZD2 mainitaan s. 8, 9 ja 12; ISBN-13: 978-0-9551923-3-3) Oct. 2006. Landmine Action, landmineaction.org. Arkistoitu 11.4.2012. Viitattu 30.12.2020. (englanniksi)
- ↑ John T. Huddy: Rockets, missiles and more: Predicting the third Lebanon war jpost.com. 9.2.2018. Viitattu 30.12.2020. (englanniksi)