MTV3

MTV3
Lähetykset alkoivat	13. elokuuta 1957 (oma kanava 1993–)
Omistaja	MTV Oy
Katsojaosuus	20,0 % (2012, Finnpanel)
Tunnuslause	Uutta koko ajan
Maa	Suomi
Näkyvyysalue	Koko maa
Aiemmin	MTV, Mainostelevisio
Korvasi kanavan	Kolmoskanava
Rinnakkaiskanava(t)	MTV3 HD AVA Sub MTV3 MAX MTV3 MAX HD MTV3 MAX Sport 1 MTV3 MAX Sport 2 MTV3 MAX Sport 1 HD MTV3 MAX Premier HD MTV3 Fakta MTV3 Leffa MTV3 Juniori MTV3 Sarja MTV3 Fakta XL MTV3 Komedia
Kotisivu	www.mtv3.fi
Saatavuus
Antenniverkko
Antenni	Kanava 3
Satelliitti
Canal Digital	12,054 GHz H
Kaapeliverkko
Elisa	Kanava 3
dna Welho	Kanava 3
Sonera	Kanava 3
IPTV (ADSL)
Maxivision	Kanava 3
Elisa	Kanava ?

MTV3 (puhekielessä usein Maikkari ja Kolmonen) on Suomen katsotuin kaupallinen televisiokanava. Kanava sai alkunsa vuonna 1957 perustetusta Oy Mainos-TV-Reklam Ab:stä (MTV), joka alun perin esitti ohjelmistoaan Yleisradion televisiokanavilla. Vuonna 1982 yrityksen nimi muuttui MTV:ksi ja vuonna 1985 perustettiin Kolmoskanava, jolla MTV3 aloitti vuonna 1993 omana valtakunnallisena televisiokanavanaan. MTV3:n digitaalijakelu aloitettiin digi-tv:n tulon myötä.

Alkujaan MTV:n omisti joukko mainostoimistoja. Vuonna 1998 se siirtyi osaksi Alma Media Oyj:tä. Keväällä 2005 yhtiön omistus siirtyi Alma Medialta ruotsalaiselle Bonnier AB:lle ja Proventus Industrier AB:lle. Vuonna 2007 ruotsalainen viestintäyhtiö Bonnier AB osti Proventuksen osakkeet ja omistaa yhtiön Nordic Broadcasting Oy -yrityksensä kautta. Lisäksi MTV Oy omistaa mediat Sub, Radio Nova, C More, AVA ja joukon maksukanavia.

Historiaa

Varhaiset vuodet

MTV perustettiin 29. huhtikuuta 1957, jolloin Ilmoittajien liitossa väläyteltiin ideaa amerikkalaistyylisestä mainonnasta televisio-ohjelmien yhteydessä. TES-TV oli aloittanut jo pari vuotta aiemmin ja Yleisradio oli vasta aloittamassa lähetyksiään Suomen televisio -kanavalla. Hanketta vetämään perustettiin Oy Mainos-TV-Reklam Ab, jonka johtajaksi tuli Ilmoittajien liiton puheenjohtaja Pentti Hanski. Uuden yrityksen omistajiksi tuli liiton lisäksi merkittäviä mainostoimistoja.

Uusi yhtiö päätti vuokrata ohjelma-aikaa Yleisradion kanavalta, jonka ohjelmien lomassa se toimi. Yleisradio oli vastahakoinen asiassa, mutta käytännön syistä se myöntyi vuokraamiseen, koska sillä ei ollut varaa tuottaa tarpeeksi omaa ohjelmaa pystyäkseen kilpailemaan TES-TV:n kanssa. 13. elokuuta 1957 oli ensimmäinen lähetys. MTV:n alkutaival oli hikinen, ohjelma-aikaa oli vain 10 tuntia viikossa ja sekin parhaimman katseluajan ulkopuolella. Sopimuksen mukaan MTV ei saisi kilpailla Yleisradion kanssa uutisissa, eikä puoluepoliittisia mainoksia saisi esittää.

Yhtiö toimi pienessä toimistossa, josta ohjelmat ja mainokset toimitettiin Yleisradiolle lähettien kautta. Tekniikassa oli muutenkin vielä toivomisen varaa. Mainokset esitettiin ainoastaan suorina lähetyksinä.

Koko yhtiön toiminta oli sen alkuvuosina vaakalaudalla. Vasemmistossa vaadittiin, että ainoastaan valtiollinen toimija voisi lähettää ohjelmia. Yleisradiossa taas ehdotettiin, ettei MTV lähettäisi omia ohjelmiaan lainkaan, vaan lähettäisi pelkkiä lyhyitä mainostaukoja Ylen ohjelmien välissä. Tällaisiin vaatimuksiin ei kuitenkaan myönnytty, vaan yhtiö piti lujasti kiinni itsenäisyydestään.

MTV vakiinnuttaa asemansa

1960-luvun alussa TES-TV ajautui taloudellisiin ongelmiin, sillä se ei pystynyt kilpailemaan mainosrahoista huomattavasti suuremman näkyvyysalueen omanneen MTV:n kanssa. 1964 Yleisradio lopulta osti TES-TV:n ja teki sen Tampereen kanavasta uuden TV2:nsa. MTV vaati uutta kanavaa aluksi kokonaan itselleen, jotta se pystyisi toimimaan itsenäisesti. Nämä toiveet torjuttiin kuitenkin täysin Ylen puolella. Lopulta MTV saatiin myöntymään olemiseen kanavien alivuokralaisena tarjoamalla sille lisää lähetysaikaa, joista merkittävä osa oli nyt TV2:n puolella prime timen aikana.

Näinä aikoina MTV:n toiminta lähti nousuun, vaikka sen tulevaisuus ei edelleenkään ollut täysin taattu. 1967 rakennettiin uusi toimitalo, nk. Pöllölaakso, Helsingin Ilmalaan. Pari vuotta sen jälkeen esitettiin ensimmäinen värilähetys. Näihin aikoihin oli perustettu myös viihdetoimitus, joka alkoi tuottaa talon sisällä draamaohjelmistoa. Ohjelma-aika kasvoi erittäin paljon ja MTV aloitti mainoskampanjan, jossa se korosti suomalaisille mainosrahoitteisen ohjelmiston merkitystä suomalaisen viihteen takaamisessa. Näin se alkoi hitaasti saada katsojia puolelleen: Ylen asiapitoisen ohjelmiston täydentäjänä MTV tarjosi paljon viihdettä kansalle.

1970-luku toi myös muutoksen tuulia. MTV oli mukana perustamassa kaupallisten tv-yhtiöiden yhteistyöjärjestöä EGTA:ta ja se pääsi mukaan myös mukaan Prix Italia -järjestöön. 1970-luvulla alkoi myös kädenvääntö uutislähetyksistä: Yleisradio katsoi, että uutislähetykset olivat 1950-luvulla solmitun sopimuksen nojalla sen yksinoikeus, eikä suostunut perääntymään kiistassa. Kanavan visuaalinen ilme uudistettiin, jolloin käyttöön tuli hyvin monen suomalaisen tuntema sinisen värinen "Mainospöllö".

Ohjelmatarjonta laajenee

1980-luvun alussa saatiin vihdoin käynnistettyä omat uutislähetykset pitkien neuvotteluiden jälkeen. Yleisradion kanssa oli saatu sovittua kompromissi, jossa MTV:llä on uutisia vain kerran illassa Ylen uutisten jälkeen. MTV:llä lähetetyistä Kymmenen uutisista tuli pian hittituote, joka joutui aikataulustaan johtuen käsittelemään asioita erilaiselta kantilta ja paikallisemmasta näkökulmasta kuin Yleisradio.

Nimi Mainostelevisio oli tarkoitettu alun perin vain väliaikaiseksi ja korvaavista nimistä oli järjestetty aikoinaan katsojakilpailukin. Koska varteenotettavia ehdokkaita ei löytynyt ja kansan suussa nimi oli joka tapauksessa vakiintunut MTV:ksi, yhtiön nimi muutettiin lopulta MTV Oy:ksi vuonna 1982.

1970- ja 1980-lukujen vaihteessa MTV oli ehtinyt laajentaa toimintaansa erilaisille aloille, muun muassa perustamalla oman kasettimonistamon, äänilevyprässäämön ja elokuvafilmilaboratorion. 1984 koittivat muutoksen tuulet pitkäaikaisen toimitusjohtajan Pentti Hanskin jäädessä eläkkeelle yhtiön palveluksesta. Tilalle tuli Eero Pilkama, joka oli MTV:n näytelmäohjaaja Inkeri Pilkaman puoliso.

Vähitellen omalle kanavalle

1985 MTV lähti Yleisradion ja Nokian kanssa Kolmostelevisio-projektiin, jossa oli tarkoituksena tarjota lisää kaupallista ulkomaista ohjelmistoa kahden olemassa olleen julkisen palvelun kanavan linjan rinnalle. Kolmoskanava aloitti joulukuussa 1986. MTV sai uuden kanavan kautta lisää ohjelma-aikaa, mutta taloudellisesti se kävi yritykselle raskaaksi. MTV joutui nyt nimittäin kilpailemaan sekä Yleisradion että oman Kolmoskanava-osastonsa kanssa. Suureksi paisunut ohjelma-ajan tarve yhdistettynä tiukkoihin ohjelma-aikojen vuokraussopimuksiin olivat hankalia sekä MTV:lle että Yleisradiolle, joiden ohjelmat saattoivat joutua vuorottelemaan kanavalta toiselle kesken ohjelmankin.

1980- ja 1990-lukujen vaihteessa alkoivat Seitsemän uutiset, iltapäivän makasiiniohjelma Tänään, tässä ja nyt sekä aamulähetys Huomenta Suomi, kaikki uudella Kolmoskanavalla.

MTV halusi toteuttaa vanhan unelmansa omasta toimiluvasta. Yleisradio alkoi myöntyä ajatukselle ja myikin Nokian kanssa osuutensa Oy Kolmostelevisio Ab:sta MTV:lle 1990-luvun alussa. Lopulta 1. tammikuuta 1993 MTV siirtyi omalle kanavalleen ja alkoi lähettää täyspäiväisesti. Mukaan tuli sekä MTV:n että Kolmoskanavan ohjelmistoa. Vanhoista ohjelmakuuluttajista luovuttiin, eivätkä MTV:tä enää sitoneet Yleisradion säännöt muun muassa puoluepoliittisten ohjelmien suhteen. Uuden kanavan nimeksi tuli MTV3.

MTV3:sta tuli täyden palvelun televisiokanava, jolla oli nyt runsaasti lähetysaikaa käytössään. Siitä tuli Suomen suosituin televisiokanava 43 prosentin katselijaosuudella, eikä Yleisradio kyennyt vastaamaan kilpailuun. Ohjelmisto laajeni kokopäiväiseksi, kun iltapäivälähetykset aloitettiin 14. maaliskuuta 1994. Myös MTV3 Tekstikanava, Suomen ensimmäinen kaupallinen teksti-tv-palvelu, aloitettiin. Toiminta laajeni omaan valtakunnalliseen radiokanavaan Radio Novaan 1997.

1990-luvun aikana MTV3 kunnostautui eritoten suorien tapahtumien televisioinnissa. Ohjelmissa palveltiin kaikenlaisia yleisöjä, joten ohjelmia löytyi aina Tangomarkkinoista nuortenohjelma Jyrkiin.

Uudenlaisen median aikakausi

Vuonna 1997 aloitti toimintansa Suomen toinen valtakunnallinen mainoskanava Nelonen, joka loi aiemmin varmoille mainosmarkkinoille tiukkaa kilpailua. MTV Oy ja Aamulehti yhdistyivät 1998 Alma Mediaksi ja ensimmäinen siirtyi osaksi uutta yhtymää. Uuden omistajan alla alkoivat kuitenkin vähitellen tiukat säästötoimet, sillä muuttuneessa kilpailu- ja mediatilanteessa toiminta alkoi tuottaa tappiota.

MTV3 luopui uutisia lukuun ottamatta omasta ohjelmatuotannostaan ja MTV Viihde myytiin muualle. Myös ajankohtaisten määrää vähennettiin merkittävästi. Ydinliiketoimintaan liittymättömistä aloista luovuttiin ja suuri osa työntekijöistä irtisanottiin seuraavien muutaman vuoden aikana. Kanava alkoi keskittyä aiempaa enemmän urbaanimpien ja uusia tuotteita enemmän seuraavien katsojien palvelemiseen. 1999 tuli uudeksi toimitusjohtajaksi Ilkka Kylmälä Eero Pilkaman jäädessä eläkkeelle.

2000 otettiin käyttöön uusi digitaalinen lähetysyksikkö ja TVTV! aloitti MTV3:n klassista viihdettä tarjoavana rinnakkaiskanavana kaapelitelevisioverkoissa. Samana vuonna alkoivat maanpäällisen digitaalitelevision koelähetykset.

MTV3 uusi kanavailmeensä täydellisesti 6. syyskuuta 2001 kello 19. Aiempi ilme olikin ollut pienine muutoksineen käytössä vuoden 1993 kanavauudistuksen jälkeen. Pöllön tilalle logoon tuli tyylitelty pöllön silmä. MTV Oy:n toimitusjohtajaksi tuli Pekka Karhuvaara. TVTV! muutti nimensä SubTV:ksi (alkuvuonna 2008 Subiksi). 2004 aloitettiin maksutelevisiotoiminta ja markkinoille tuli myös erilaisia uusia internet- ja mobiilipalveluita. MTV Interactive tarjosi vuosituhannen alusta lähtien ilmaisia soittosarjaan perustuvia Internet-yhteyksiä, myöhemmin ne korvautuivat maksullisilla ADSL-liittymillä. MTV luopui hyvin pian laajakaistaliittymien tarjoamisesta ja toiminta siirtyi Spinboxille.

MTV Oy päätyi vuoden 2005 omistusjärjestelyissä ruotsalaisten Bonnierin ja Proventuksen omistukseen.

Vuonna 2006 MTV Oy toi markkinoille 4 maksutv-kanavaa (MTV3 MAX, MTV3 Fakta, MTV3 Leffa ja Sub Juniori). Nykyään kanavien määrä on noussut ja ne muodostavat kokonaisuudessaan MTV3 Kanavapaketin. MTV Oy:n maksutv-kanavilla on 400 000 suomalaista kotitaloutta (2009) asiakkaanaan.^lähde? MTV3 Kanavapaketti ovat Suomen katsotuimpia maksullisia tv-kanavia. Katsotuin yksittäinen kanava on MTV3 MAX, jota katsoo viikoittain n. 600 000 katsojaa.

• 

  MTV:n logo 1957–1975
• 

  MTV:n logo 1975–1992
• 

  MTV3:n logo 1993–1994
• 

  MTV3:n logo 1994–1996
• 

  MTV3:n logo 1996–2001
• 

  MTV3:n logo 2001-2005
• 

  MTV3:n logo 2005 alkaen

Tunnukset ja kanavailmeet

Alkuvuodet

Alkuvuosilta 1960-luvun puoliväliin tunnusfilmissä oli silmiään räpyttelevä pöllö. Toisessa silmässä luki T ja toisessa V. Taustaväri oli musta, koska tunnuksen aikana ei ollut värilähetyksiä. Tunnuksen aikana kuului musiikkia. Tunnus toimi myös mainoskatkotunnuksena.

1966–1975

1960-luvun puolivälin tienoilla otettiin käyttöön uudistettu tunnusfilmi, jossa pöllö lensi oksalle, "pyöristi" mahaansa, iski silmää ja lensi iloisesti pois oksalta. Tunnusväri oli harmaa, koska tunnuksen aikana ei ollut värilähetystä, ja tunnuksen aikana kuului musiikkia. Tunnus toimi myös mainoskatkotunnuksena.

1975–1988

Vuosina 1975–1988 MTV:n tunnuksessa oli valkoinen tausta, jolle ilmestyi vuosien 1975-1983 versiossa 48 palloa, joista reunimmaiset näkyivät vain osittain. Palloja oli kuuden värisiä: vihreitä, violetteja, vaaleanpunaisia, oransseja, sinisiä ja ruskeita. Yksi sinisistä palloista suureni ja pyöri oikealle, jolloin paljastui pöllön kasvot. Sen alle ilmestyi teksti ”MTV”. Pöllö iski silmää. Taustaväri oli valkoinen. Tekstin kirjasinlaji vaihtui vuonna 1983, kun Oy Mainos-TV-Reklam-TV Ab:n nimeksi tuli MTV Oy. Samalla palloista tuli kolmiulotteisen näköisiä ja niiden määrä väheni 42:een, mutta musiikki oli sama. Mainoskatkotunnus oli still-kuva, jossa oli musta tausta, jolla oli kolme eriväristä palloa. Kuvan alalaidassa oli MTV:n logo, jonka perässä luki sana ”Jatkuu”. Käytössä oli myös still-kuva, jossa ainoastaan oli MTV:n logo ja teksti "Jatkuu". Mainoskatkotunnuksen aikana ei ollut musiikkia. Joskus mainoskatkotunnuksen sijaan ohjelman aikana pysäytettiin still-kuvaan, jossa luki sitten ohjelman nimi ja "jatkuu...". Kuten esim. Spede Show -ohjelman aikana alkavan mainoskatkon alussa "Spede show / Jatkuu"

1988–1989

Vuosina 1988–1989 käytössä olleen tunnuksen alussa oli avaruusteema, jonne ilmestyi sininen, musta ja valkoinen pallo sekä keltainen kolmio. Sininen pallo edusti itse pöllöä, valkoinen pallo sen silmiä, musta pallo sen pupilleja ja kolmio sen nokkaa. Musta ja valkoinen pallo sekä kolmio jäivät sinisen pallon taakse ja sininen pallo muuttui pöllöksi, joka iski silmää. Pöllö katosi taustalle ja sen paikalle ilmestyi teksti ”MTV” yksi kirjain kerrallaan. Samalla tausta muuttui vaaleansiniseksi ja tekstin taakse ilmestyi raitoja. Tunnuksesta käytettiin useammin lyhyempää versiota, josta alku oli leikattu pois ja joka alkoi pöllölogolla. Sen aikana soi tunnusmusiikki. Mainoskatkotunnuksia oli kaksi: toista käytettiin mainoskatkon alussa ja toista mainoskatkon lopussa. Mainoskatkon alkutunnuksessa kuva kutistui kuvaruudun oikeaan alanurkkaan. Mainoskatkon lopputunnuksessa kuva kasvoi kuvaruudun oikeasta alanurkasta peittämään koko kuvaruudun. Mainoskatkotunnuksen musiikki oli eräänlainen hidastettu versio päätunnuksen musiikin loppuosasta ja tausta oli musta. Mainoskatkotunnuksen alussa esiintyivät samat pallot ja sama kolmio kuin päätunnuksessa. Lopuksi ilmestyi teksti ”MTV JATKUU”. Lyhyemmän version musiikkia oli vähän muunneltu. Joskus käytettiin tunnusta jossa avaruusteema ja pöllö sekä MTV:n logo. Teksti "MTV" ja pöllö katosivat taustalle ja ilmestyi teksti "MTV-KANAVA" ja musiikki oli erilainen.

1990–1992

Vuosina 1990–1992 MTV:n tunnuksessa oli sininen tausta, jonne ilmestyi viisi eriväristä neliötä: yksi vasempaan ylänurkkaan, yksi oikeaan ylänurkkaan ja kolme alareunaan vierekkäin. Oikeassa alanurkassa oleva neliö kääntyi vasemmalle, jolloin neliön toiselta puolelta paljastui ykkösverkossa luku 1, kakkosverkossa luku 2 ja kolmosverkossa luku 3 (MTV:n tunnus esitettiin kolmosverkossa vain ennen Huomenta Suomi -ohjelmaa ja sen jälkeen). Myös oikean ylänurkan neliö kääntyi vasemmalle ja sen toiselta puolelta paljastui kirjaimet ”TV”. Tunnukseen ilmestyi M-kirjain, joka peitti suuren osan kuvaruutua. Se neliö, jossa näkyi televisioaseman numero, kääntyi vielä kerran vasemmalle, jolloin sen alta paljastui pöllötunnus. Pöllö iski silmää. Maaliskuun lopusta 1990 vuoden 1992 loppuun asti tunnuksessa oli tummemmat värit ja matalammat soinnut (kuitenkin sama musiikki eri sovituksella) kuin tammi–maaliskuussa 1990. Tosin vuonna 1992 käytettiin satunnaisesti tunnuksen alkuperäistä versiota. Mainoskatkotunnuksen alussa oli neliössä kukin yksi kirjain. Yhdessä neliössä oli pöllö, joka sitten kääntyi mustaksi U-kirjaimeksi. MTV oli kuvan alalaidalla ja kirjaimet muodostivat sanan JATKUU. Kirjain M oli iso ja TV olivat pieniä. Mainoskatkotunnuksessa musiikkia oli hiukan muunneltu. Sitä käytettiin kolmosverkossa vain MTV:n ohjelmien mainoskatkoilla. Vaikka alkuperäisessä tunnuksessa oli erilainen musiikki ja vaalea tausta, kuitenkin silti samat viisi neliöä olivat tunnuksessa.

Tunnusfilmiä näytettiin TV1:ssä ja TV2:ssa ennen MTV:n ohjelmaosuuksia ja niiden jälkeen. Kolmoskanavalla tunnusfilmiä ei näytetty, paitsi ennen Huomenta Suomi -lähetystä ja sen jälkeen.

MTV:n omatuotantoisilla ohjelmilla oli omat mainoskatkotunnuksensa vuoden 1992 loppuun asti. Yleistä mainoskatkotunnusta käytettiin elokuvien ja ulkomaisten sarjojen yhteydessä.

Ohjelmien loputtua esitettiin usein tunnus, jonka yläreunassa oli MTV:n päätunnuksen muunnelma pienoiskoossa ja alareunassa luki ohjelman tyylilajin nimi, kuten "Viihde", "Tulossa", "Urheilu", "Draama" tai "Sarjat". Muita vastaavanlaisia tunnuksia olivat muun muassa uutis- ja ajankohtaisohjelmien jälkeen esitetty "Lähetystoiminta", "Ajankohtaisohjelmat", Spede Pasasen tuottamien ohjelmien jälkeen esitetty "Spede" sekä elokuvien ja ulkomaisten sarjojen jälkeen esitetty "Filmi". Musiikkia oli muutettu hieman alkuperäisestä tunnuksesta.

1993–2001

MTV alkoi lähettää vuonna 1993 ohjelmia omalla kanavallaan MTV3, jolla oli sekä pitkä että lyhyt tunnus.

Pitkä tunnus kesti 30 sekuntia ja sen alussa oli aamuöinen merimaisema, jonne ilmestyi läpinäkyvä kolmio, elävä pöllö sekä vaaleansinisiä nauhoja, joista muodostui kolmion keskelle MTV3:n logo. Kirjaimet MTV olivat tummansinisiä ja luku 3 oli punainen. Pitkää tunnusta esitettiin ennen ohjelmalähetyksen alkua.

Lyhyt tunnus kesti noin 10 sekuntia ja sitä esitettiin vuoteen 1997 asti Seitsemän Uutisten jälkeen sekä ohjelmalähetyksen päätteeksi. Lyhyen tunnuksen musiikki oli muunnos pätkästä pitkän tunnuksen musiikkia. Lyhyessä tunnuksessa oli niin ikään aamuöinen maisema ja siinä esiintyi sama elävä pöllö ja samat siniset nauhat kuin pitkässä tunnuksessa. Tunnuksen lopussa sinisistä nauhoista muodostui MTV3:n logo.

Pikkuhiljaa päättyvän vuosikymmenen mittaan käytettiin myös niin sanottuja noppapöllöjä. Ensimmäinen, vuoden 1994-1995 vaihteessa käyttöön otettu noppapöllö oli sininen, hohtava pöllö punaisessa neliössä. Ennakkomainosten sekä jatkuu-tunnuksen tausta oli vihreä-violetti ja muistutti jokseenkin sahapaperia.

Keväällä 1996 otettiin käyttöön hieman kehitellympi noppapöllö. Se ei juurikaan eronnut edeltäjästään, mutta hohto oli poistettu ja pöllö oli vaihtanut värinsä valkoiseksi. Taustaväri oli punainen. Mainoskatkoilla tunnuksessa näytettiin esimerkiksi Helsingin ympäristöstä otettua videokuvaa. Aluksi kuva näkyi tunnuksessa selvänä, mutta lopuksi se sumeni. Jatkuu-tunnari oli melko lyhyt, joka vain vilahti ruudussa ennen mainoskatkoa ja mainoskatkojen jälkeen. Jatkuu-tunnarin musiikki oli vaihdellut. Joskus jatkuu-tunnarin sana jatkuu oli keltainen, muuten valkoinen. Ohjelmalistauksen musiikkina käytettiin tiettyä sävellystä, josta esitettiin eri sovituksia ja jouluna Jatkuu-tunnuksen sana jatkuu korvattiin Joulukatu sanalla. Jatkuu-tunnuksen musiikki oli sama kuin edellisessä jatkuu-tunnuksessa, jota käytettiin vuoteen 2000. Vuonna 2000 musiikki muuttui hieman ja noppapöllöstä tuli kolmiulotteisemman näköinen, jota käytettiin vuoteen 2001 asti. Vuodesta 1998 lähtien ohjelmien jälkeen tuli tunnus, jossa noppapöllö ja sininen nauha olivat taivas taustassa. Taustalla luki Ohjelma on tuotettu MTV3-kanavalle isolla.

2001–2005

Nykyinen logo on ollut käytössä vuodesta 2001 ja kanavailme vuodesta 2005. Luku 3 säilyi punaisena. Vuoden 2001 kanavailmeeseen kuului paljon erilaisia tunnuksia. Taustavärinä MTV3 käytti erityisesti punaista ja oranssia. Tunnuksessa esiintyi läpinäkyvä pöllönsilmä. Sieltä kurkisti pöllö ja se pyörähti hitaasti. Omat tunnukset olivat muun muassa urheilu- ja lastenohjelmilla, sekä elokuvilla. Ohjelmalistauksessa näytettiin neljä (aiemmin kolme) seuraavaa ohjelmaa ja kuvaruudun oikeassa alakulmassa oli erilaisia huonekaluja, kuten esimerkiksi sohva, laavalamppu, pöytä, tuuletin tai verhot, jotka heiluivat tuulen mukana. Lisäksi taustalla saattoi nähdä vinoneliöitä, jotka liikkuivat hitaasti. Lisäksi seuraavaksi alkava ohjelma sanottiin ääneen, mutta näin ei kuitenkaan aina tehty. "Ennakkomainoksien" alussa oli alun perin vasemmassa laidassa aluksi pöllönsilmälogo ja sana "MTV3" ja sitten joko sana "Tulossa" tai "Tänään". Sen jälkeen oli iso kuvaruutu eri ohjelmien pätkistä ja lopussa luki ohjelman nimi ja esitysaika. Pian ennakkomainos muutti ilmettään ja siinä puolestaan näytettiin tulevista ohjelmista kuvaa ja tausta oli alalaidasta melko samanlainen kuin ohjelmalistauksessa. Ohjelman nimi ja esitysaika luki ruudun alalaidassa. Jatkuu-tunnuksessa oli pöllönsilmä, joka pyörähti hitaasti ja kun se pysähtyi, alapuolelle ilmestyi MTV3-teksti. Taustalla saattoi huomata erittäin pientä tekstiä, jossa luki "jatkuujatkuujatkuujatkuu..." Alun perin jatkuu-tunnus oli punainen ja taustalla saattoi huomata pöllönsilmän suurennoksen. Myöhemmin myös jatkuu-tunnukset saivat erilaisia teemoja osakseen, kuten esimerkiksi jouluna tunnuksen, jossa oli lumisadetta. Myös musiikki muuttui hieman.

Vuodesta 2005 eteenpäin

Sittemmin vuonna 2005 MTV3 pelkisti kanavailmeensä valkoiselle pohjalle, jossa on punamusta pöllönsilmä. Luku 3 muutettiin mustaksi. Tunnuksia on vain yksi ja siinä eriväriset pallot pyörivät ympyrää, kunnes lopulta kaikki ympyrät menivät keskelle, jonka jälkeen tuli pöllönsilmä. Tunnusta näytetään yleensä päiväsaikaan jokaisen ohjelman jälkeen. (Nykyään tunnusta ei enää käytetä) Ohjelmalistauksessa on kolme seuraavaa ohjelmaa ja vasemmassa reunassa kunkin ohjelman kuva. Joskus kuvia ei näytetä ohjelmalistauksessa. Ennen ohjelman alkua näytetään videopätkiä, joissa esiintyi pöllönsilmä. Iltaisin videopätkän aikana kuuluttaja kertoo, mikä ohjelma seuraavaksi on alkamassa ja mistä ohjelmista loppuilta koostuu. Lasten- ja uusinta-ohjelmissa ei kuuluttaja sano mitään (kuten Salatut elämät). Jatkuu-tunnuksia on puolestaan useita ja niissä saatetaan mainostaa tulevia ohjelmia, mutta musiikki oli sama.

• 

  MTV:n tunnus 1980-luvun loppupuolelta.

• 

  MTV:n kanavatunnuskuva vuosilta 1990–1992.

• 

  MTV:n vuosina 1990–1992 käytössä ollut Jatkuu-tunnus.

• 

  MTV3-kanavan Jatkuu-tunnus vuodelta 1993.

• 

  MTV3 vaihtoi tunnuksensa pöllöstä pöllönsilmään vuonna 2001.

• 

  MTV3-kanavan Jatkuu-tunnus vuodesta 2005.

Ohjelmisto

MTV3:n ohjelmistosta 48 % on kotimaista ja loput ulkomaista. Kotimaiset ohjelmat hankitaan itsenäisiltä tuotantoyhtiöiltä ja ulkomaisten ohjelmien taustalla on sopimuksia isojen kansainvälisten toimijoiden kanssa. Alun perin kanava tuotti suurimman osan kotimaisesta ohjelmistostaan itse, mutta 1990-luvun lopulla kaikki ohjelmatuotanto ajankohtaisohjelmia lukuun ottamatta myytiin ulkopuolisille yhtiöille. Aiemmin kanavan ohjelmistossa oli vuosikymmenien ajan joitakin vakio-ohjelmia, kuten Speden Spelit, Kymppitonni, Karpolla on asiaa ja Levyraati.

Nykyisiä MTV3:n ohjelmia

30 Rock 45 minuuttia Amazing Race (tauolla) Angry Birds Toons Biisikärpänen Burn Notice C.S.I. C.S.I. Miami C.S.I. New York Dallas Diili Emmerdale Enbuske & Linnanahde Crew Ennätystehdas Gumballin mieletön maailma Hjalliksen kanssa House Huomenta Suomi

Hyvässä uskossa Idols (tauolla) Ihana piha Ilman johtolankaa Isänmaan puolesta Joka kodin asuntomarkkinat Kadonneen jäljillä (tauolla) Kallista kipua Karavaanarit (kesäisin) Kauniit ja rohkeat KIDSing Korkojen kera Kosto Kymmenen uutiset Lääkärit Mentalist Midaksen kosketus Minuuttipeliä

Mitä tänään syötäisiin? Moderni perhe Myytinmurtajat Paljastavat valheet Perhefoorumi Pientä pintaremonttia Piilokamera Pilanpäiten Pitkä kuuma kesä (kesäisin) Pokémon Putous (tauolla) Ratkaisija (tauolla) Rillit huurussa Rizzoli & Isles Ruokala Salatut elämät Samaa sukua Seitsemän uutiset

Selviytyjät Selviytyjät Suomi Smurffit Studio55 Suurin pudottaja Tanssii tähtien kanssa (tauolla) Teknari T.i.l.a. Todistettavasti syyllinen Tom & Jerry Kids Top Chef Suomi Top Gear Tulosruutu Tunteita ja tuoksuja Vedetään hatusta Vihjeet hukassa Winx Ystävien kylä

Entisiä MTV:n ohjelmia

Joitakin ohjelmia on esitetty myöhemmin muun muassa televisiokanavilla Sub ja Nelonen.

24 Ajoneuvos Alf Aikuinen nainen - Paula Koivuniemi Anita Hirvonen - Sydän rakastaa Avaruusasema Alfa Batman – pelottomat Bel-Airin prinssi Blondi tuli taloon Bon Appétit BumtsiBum Charlien enkelit Chuggington Code Lyoko Dark Angel Dharma & Greg Dinosaur King Donna Paukku Droidit Ewokit Firefly Frendit (Nykyään Sub) Fringe – rajamailla Futurama Game Over Gladiaattorit Greed Haluatko miljonääriksi? Hamtaro Hannah Montana Harjakaisen & Piisisen talkoot Harlekiini-klubi Hecumania Heikoin lenkki Hercules Heroes Herkku & Partanen Helppo elämä Hirviöallergiaa Hollyoaks Huh hellettä! Huuma Hynttyyt yhteen Hyvät herrat

Hyvät pahat ja rumat Hämähäkkimies Ihmeidentekijät Ihmemies MacGyver (Nykyään TV5) Joonas Hytönen Show Jyrki Karpolla on asiaa Karvinen Kauppalehden talousuutiset Karuselli Keskiyön kutsu Kids Top 20 Kivikasvot Show Kokkisota Kolmas kivi Auringosta Kolmosvisa Kreisi karaoke Kun taivas repeää Kuutamolla Kymppikerho Kymppitonni Käenpesä (Nykyään Liv) Lentsu Levyraati Life Liljankukka Lomaraha Lämminveriset Maitolaituri soi Manitbois Marienhof (Siirtynyt Subille) Marja Tyrnin Joulushow Mediauutiset Megavisa Me Stallarit Miss Suomi (Nykyään Liv) Mobiilipelit Mogadishu Avenue Morsian Mr & Mrs Smith Mr. Mallorca kohteessa Musta ori Musta tuntuu Myrskylinnut

Naapurilähiö Naistenmiehet Napakymppi Napaseutu Nevada Nitrokabinetti Näkymätön mies O sole mio Ollaan kuin kotonanne Onnenpyörä Ottaako sydämestä? Parhaat vuodet Paholaisen tytär Paha yskä – ja yhä pahenee Pako Parempi myöhään... Pelastuspartio Pellekaija Pum Pelle Positiivi ja Sinisilmä Pellekaija Pum ja Varaventtiili Peltiheikit Pilipalipilotit Pinocchio Poochini Puhtaat valkeat lakanat Pulttibois Pulmuset Puuha-Pete Rakastan, rakastan Rakkaat sisaret Rap-star Ratikka-Raimo Rautamies Rikas ja kunniallinen Rikospoliisi Maria Kallio Rimakauhua ja rakkautta Ritari Ässä Ruusun Aika Salaiset kansiot Saarenmaan valssi Samaa sukua, eri maata Samppanjaa ja vaahtokarkkeja Sandokan Scoopy doo

Seppo Hovin seurassa Siivotaan, siivotaan Simpsonit (siirtynyt Subille) Sinkkuelämää Smallville Soitinmenot South Park Spede Show Speden Spelit Star Wars: The Clone Wars Staraoke Sunnuntairaportti Superpahisten liiga Surface Sydän toivoa täynnä Sydänten akatemia Taivas sinivalkoinen Tangomarkkinat Teho-osasto Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat Tenavatähti The Joulukalenteri Tomi Traktori Transformers Tuntemattomat Tuomas Veturi Turtles - mutanttikilpikonnat Tuuliranta Tähtilampun alla Tähtiportti Vampyyripäiväkirjat (siirtynyt Subille) Vastaparit Veljemme on nero Verkossa Vesku Show Viemäri-TV Viihteen 50 Yu-Gi-Oh! GX Yökyöpeli X Factor Xena Zorro ÄWPK - Älywapaa palokunta

MTV3:n televisiokasvoja

Uutisankkurit

• Tomi Einonen
• Aaro Kajaste
• Peter Nyman (2010–)
• Ripsa Koskinen-Papunen (1991–)
• Marjo Lehikoinen
• Maija Lehmusvirta (1999–)
• Keijo Leppänen (1993–)
• Seppo Huhta (1993-2003)
• Pirjo Nuotio
• Ulla Rannikko (1997–)
• Rita Strömmer
• Markus Pirttijoki
• Kirsi Alm-Siira
• Tuomas Forsell, Huomenta Suomi
• Timo Väkimies, Huomenta Suomi
• Juha Kaija, Huomenta Suomi
• Sari Korpela, Huomenta Suomi
• Pirkko Arstila (1981–2002)
• Leena Kaskela (1981–2004)
• Kaj Lindén (1981–1996)
• Esko Tommola (1981–1995)
• Urpo Martikainen (1982–2010)

Meteorologit

• Aleksi Jokela (2012–)
• Miina Manninen (2010–)
• Mette Mannonen (2000–)
• Pekka Pouta (1991–)
• Joanna Rinne (2009–2010)
• Liisa Rintaniemi (2003–)
• Visa Salojärvi
• Petri Takala (-2012)
• Lea Saukkonen

Urheilutoimittajia

• Antti Haajanen
• Timo Haapaniemi
• Sasha Ikonen
• Inka Korhonen
• Jari Porttila
• Mika Saukkonen
• Heidi Suomi
• Panu Markkanen
• Leo Silolahti
• Siri Markkula
• Oskari Saari
• Anette Latva-Piikkilä
• Mervi Kallio
• Sebastian Waheeb
• Teemu Niikko

Muita

• Mika Tommola, toimittaja, työstää pääasiassa Kymmenen uutisten loppukevennyksiä
• Nina Honkanen, kuuluttaja
• Ismo Jokinen, kuuluttaja
• Mika Jenytin, kanavan ensimmäinen mieskuuluttaja
• Minna Kuukka, kuuluttaja
• Irene Usvasalo, kuuluttaja vuosina 1983–1992.

Lähteet

• Pentti Hanski: Pöllön siivin: MTV:n vuodet 1955–1984. Otava, 2001. ISBN 951-1-17300-6.
• MTV3:n WWW-sivut

Aiheesta muualla

• MTV3:n virallinen sivusto
• Alma Median ja sen edeltäjien historia pähkinänkuoressa
• MTV3 Tekstikanava
• Spotti.fi

Suomen televisiokanavat