MM-rallikausi 1991

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
MM-rallikausi 1991
Sarja rallin MM-sarja
Järjestyksessä oleva kausi 19.
Kilpailuja 14
Kuljettajien mestari Suomi Juha Kankkunen
Valmistajien mestari Lancia
← MM-rallikausi 1990 MM-rallikausi 1992 →

MM-rallikausi 1991 oli järjestyksessään rallin maailmanmestaruussarjan 19. kausi. Osakilpailujen määrää lisättiin ja uutena sarjaan tuotiin Katalonian ralli. Nyt kilpailuja oli 14 kappaletta, mutta valmistajat saivat silti pisteitä vain 10 osakilpailusta. Ruotsin rallia, Uuden-Seelannin rallia, Norsunluurannikon rallia ja Katalonian rallia ei laskettu mukaan valmistajien sarjaan.

Mestaruuden kaudella 1991 vei kolmatta kertaa urallaan Lancian Juha Kankkunen. Hän taisteli mestaruudesta Carlos Sainzin kanssa, joka ajoi Toyota Celicalla. Didier Auriol oli kolmas Jolly Clubin Lancialla, jääden lopulta runsaasti kärkikaksikosta. Valmistajien mestaruuden vei jälleen Martini Lancia, mutta Toyota Team Europe jäi mestaruudesta vain 11 pisteen päähän. Mitsubishi Ralliart Europe oli valmistajien kolmas, jääden kauaksi kärjestä.

Nissan palasi tilapäisesti MM-ralleihin isossa A-ryhmässä Nissan Motorsport Europen ajattamilla Nissan Sunny/Pulsar GTI-R malleillaan. Muista talleista poiketen Nissanilla oli rengassopimus Dunlopin kanssa, joka osaltaan heikensi tallin kilpailukykyä. Myöskin turbon välijäähdyttimen sijoitus moottorin päälle oli kaukana optimaalisesta. [1]

Kilpailukalenteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauden 1991 kilpailut kartalla.
Nro Päivä Kilpailu Raportti
1 24.–30. tammikuuta Monaco Monte Carlo -ralli Raportti
2 16.–18. helmikuuta Ruotsi Ruotsin ralli Raportti
3 5.–9. maaliskuuta Portugali Portugalin ralli Raportti
4 27. maaliskuuta–1. huhtikuuta Kenia Safari-ralli Raportti
5 28. huhtikuuta–1. toukokuuta Ranska Korsikan ralli Raportti
6 2.–5. kesäkuuta Kreikka Akropolis-ralli Raportti
7 26.–30. kesäkuuta Uusi-Seelanti Uuden-Seelannin ralli Raportti
8 23.–27. heinäkuuta Argentiina Argentiinan ralli Raportti
9 22.–25. elokuuta Suomi Suomen ralli Raportti
10 20.–24. syyskuuta Australia Australian ralli Raportti
11 13.–17. lokakuuta Italia Sanremon ralli Raportti
12 27.–31. lokakuuta Norsunluurannikko Norsunluurannikon ralli Raportti
13 10.–13. marraskuuta Espanja Katalonian ralli Raportti
14 24.–27. marraskuuta Iso-Britannia RAC-ralli Raportti
Lähde: [2]

Tehdastallit ja kuljettajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehdastallit
Talli Auto Nro Kuljettaja Kartanlukija
Italia Martini Lancia Lancia Delta HF Integrale 16V Italia Massimo Biasion Italia Tiziano Siviero
Suomi Juha Kankkunen Suomi Juha Piironen
Argentiina Jorge Recalde Argentiina Martin Christie
Saksa Toyota Team Europe Toyota Celica GT-Four (ST165) Espanja Carlos Sainz Espanja Luis Moya
Saksa Armin Schwarz Ruotsi Arne Hertz
Ruotsi Mikael Ericsson Ruotsi Claes Bilstam
Yhdistynyt kuningaskunta Ford Motor Company Ford Sierra Cosworth 4x4 Yhdistynyt kuningaskunta Malcolm Wilson Yhdistynyt kuningaskunta Nicky Grist
Ranska François Delecour Ranska Anne-Chantal Pauwels
Italia Alessandro Fiorio Italia Luigi Pirollo
Yhdistynyt kuningaskunta Mazda Rally Team Europe Mazda 323 GT-X Suomi Hannu Mikkola Ruotsi Johnny Johansson
Ruotsi Ingvar Carlsson Ruotsi Per Carlsson
Espanja Jesús Puras Espanja José Arrarte
Suomi Tommi Mäkinen Suomi Seppo Harjanne
Yhdistynyt kuningaskunta Mitsubishi Ralliart Europe Mitsubishi Galant VR-4 Ruotsi Kenneth Eriksson Ruotsi Staffan Parmander
Suomi Timo Salonen Suomi Voitto Silander
Yhdistynyt kuningaskunta Subaru Rally Team Europe Subaru Legacy RS Suomi Markku Alén Suomi Ilkka Kivimäki
Ranska François Chatriot Ranska Michel Périn
Uusi-Seelanti Possum Bourne Uusi-Seelanti Rodger Freeth
Yhdistynyt kuningaskunta Nissan Motorsports Europe Nissan Sunny GTI-R Ruotsi Stig Blomqvist Ruotsi Benny Melander
Yhdistynyt kuningaskunta David Llwellin Saksa Peter Diekmann

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pistejärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Pisteet 20 15 12 10 8 6 4 3 2 1

Kuljettajien maailmanmestaruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väri Tulos
Kulta Voittaja
Hopea Toinen sija
Pronssi Kolmas sija
Vihreä Pistesijoitus
Sininen Maaliin pistesijojen ulkopuolella
Ei sijoittunut (NC)
Violetti Keskeytti (Kesk.)
Punainen Karsiutui (DNQ)
Esikarsiutui (DNPQ)
Musta Hylättiin (DSQ)
Valkoinen Ei startannut (DNS)
Vaaleansininen Vain harjoituksissa (PO)
Perjantain testikuljettaja (TD)
Tyhjä Kilpailu peruttiin (C)
Ei harjoituksissa (DNP)
Loukkaantunut tai sairas (Louk.)
Kilpailukiellossa (EX)
Ei saapunut (DNA)
Vetäytyi (WD)
Lihavoitu Paalupaikka
Kursivoitu Nopein kierros
† – keskeytys
ajoi yli 90 % kilpailupituudesta ja sai tuloksen.
Yläindeksi numero – Pistesijoitus sprinttikilpailussa
Power Stage -erikoiskokeella.
* – Fanboost
G – Nopein aika-ajon lohkovaiheessa
Sija Kuljettaja MON
Monaco
SWE
Ruotsi
POR
Portugali
KEN
Kenia
FRA
Ranska
GRE
Kreikka
NZL
Uusi-Seelanti
ARG
Argentiina
FIN
Suomi
AUS
Australia
ITA
Italia
CIV
Norsunluurannikko
ESP
Espanja
GBR
Yhdistynyt kuningaskunta
Pisteet
1 Suomi Juha Kankkunen (5) 4 1 1 2 4 1 1 Kesk. 2 1 150
2 Espanja Carlos Sainz 1 1 Kesk. 1 2 1 1 4 Kesk. 6 Kesk. 3 143
3 Ranska Didier Auriol Kesk. 9 2 2 4 3 3 2 Kesk. 1 12 101
4 Italia Miki Biasion 2 3 Kesk. 3 2 2 Kesk. 69
5 Ruotsi Kenneth Eriksson 1 7 3 2 2 66
6 Saksa Armin Schwarz 4 Kesk. Kesk. 5 9 3 8 1 55
7 Ranska François Delecour 3 Kesk. Kesk. Kesk. 4 3 6 40
8 Suomi Markku Alén 3 5 Kesk. 4 Kesk. 4 Kesk. 40
9 Argentiina Jorge Recalde 3 Kesk. 5 8 6 29
10 Ruotsi Mikael Ericsson 2 6 6 27
11 Japani Kenjiro Shinozuka 8 1 23
12 Ruotsi Mats Jonsson 2 6 21
13 Suomi Timo Salonen 8 Kesk. Kesk. DSQ 5 4 21
14 Italia Andrea Aghini 5 5 16
15 Ranska Patrick Tauziac 2 15
16 Ruotsi Ingvar Carlsson 4 8 Kesk. 13
17 Belgia Marc Duez 11 Kesk. 4 8 13
18 Yhdistynyt kuningaskunta Malcolm Wilson 7 Kesk. 5 Kesk. 10 Kesk. 13
19 Italia Gianfranco Cunico 3 Kesk. 12
20 Italia Dario Cerrato 3 12
21 Itävalta Rudi Stohl Kesk. Kesk. 3 12
22 Suomi Ari Vatanen 7 5 12
23 Uusi-Seelanti Rod Millen 6 6 12
24 Ruotsi Stig Blomqvist 5 Kesk. 8 Kesk. 11
25 Suomi Hannu Mikkola Kesk. 7 Kesk. 8 Kesk. 7 11
26 Ruotsi Björn Waldegård 4 10
27 Ranska Patrice Servant 4 10
28 Espanja Mía Bardolet 4 10
29 Suomi Tommi Mäkinen 13 Kesk. Kesk. 5 Kesk. 8
30 Suomi Lasse Lampi 5 Kesk. Kesk. 8
31 Uusi-Seelanti Neil Allport 5 8
32 Norsunluurannikko Adolphe Choteau 5 8
33 Ranska François Chatriot 19 6 9 8
34 Ranska Bruno Saby 6 Kesk. 9 8
35 Ranska Yves Loubet 9 6 8
36 Ruotsi Björn Johansson 6 6
37 Kenia Ian Duncan 6 6
38 Ranska Philippe Doue 6 6
39 Belgia Grégoire de Mévius Kesk. 8 9 22 5
40 Espanja Jesús Puras Kesk. 7 Kesk. 4
41 Kenia Mike Kirkland 7 4
42 Ranska Patrick Bernardini 7 4
43 Uusi-Seelanti Brian Stokes 7 4
44 Arabiemiraatit Mohammed bin Sulayem 7 4
45 Australia Ross Dunkerton Kesk. 7 4
46 Italia Piero Liatti 7 4
47 Belgia Damien Chaballe 7 4
48 Espanja Luis Monzon 7 4
49 Ruotsi Per Eklund 8 Kesk. 3
50 Ranska Philippe Bugalski 8 3
51 Uruguay Gustavo Trelles 8 Kesk. Kesk. 3
52 Belgia Nicolas Min 8 3
53 Espanja Fernando Capdevila 13 Kesk. Kesk. 26 8 Kesk. 3
54 Yhdistynyt kuningaskunta David Llewellin Kesk. 9 10 3
55 Italia Alex Fiorio 10 Kesk. Kesk. 9 3
56 Itävalta Ernst Harrach 9 2
57 Kenia Guy Jack 9 2
58 Uusi-Seelanti Ross Meekings 9 2
59 Australia Neal Bates 9 2
60 Sveitsi Jean-Claude Dupuis 9 2
61 Espanja Joaquim Casasayas 9 2
62 Suomi Minna Sillankorva 18 Kesk. 10 22 1
63 Ruotsi Leif Asterhag 10 1
64 Portugali Carlos Bica 10 1
65 Kenia Steve Anthony 10 1
66 Ranska Jean-Pierre Manzagol 10 1
67 Kreikka Giannis Vardinogiannis 10 1
68 Uusi-Seelanti Brian Watkin 10 1
69 Australia Ed Ordynski Kesk. 25 10 1
70 Espanja Jose-Maria Ponce 10 1
71 Yhdistynyt kuningaskunta Louise Aitken-Walker 10 1

Valmistajien maailmanmestaruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Valmistaja MON
Monaco
POR
Portugali
KEN
Kenia
FRA
Ranska
GRE
Kreikka
ARG
Argentiina
FIN
Suomi
AUS
Australia
ITA
Italia
GBR
Yhdistynyt kuningaskunta
Pisteet
1 Italia Lancia (2) (2) 1 (2) 1 2 1 1 1 1 137
2 Japani Toyota 1 1 2 1 2 1 (4) 3 (6) (3) 128
3 Japani Mitsubishi 8 8 7 3 2 2 62
4 Iso-Britannia Ford 3 3 7 4 6 54
5 Japani Mazda 7 8 9 5 6 7 44
6 Japani Subaru 5 6 9 4 5 42
7 Japani Nissan 5 9 8 16
8 Saksa BMW 7 6
9 Ranska Renault 8 4
10 Japani Daihatsu 9 2

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. WRC Season 1991 Juwra.com. Viitattu 6.7.2015. (englanniksi)
  2. 1991 WRC Calendar juwra.com. Viitattu 2.5.2023. (englanniksi)