Mission Aviation Fellowship

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta MAF)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
MAFin käytössä ollut Cessna 206-lentokone.

MAF (lyhenne sanoista Mission Aviation Fellowship) on yhteiskristillinen lähetyslentojärjestö.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MAF syntyi toisen maailmansodan jälkeen, kun joukko sodasta palanneita lentäjiä ja mekaanikkoja ryhtyi pohtimaan, kuinka lentokoneita voisi käyttää ihmisten auttamiseen. Idea MAFin perustamiseen syntyi toisistaan tietämättä sekä Isossa-Britanniassa että Yhdysvalloissa. MAF US perustettiin 1944 ja MAF UK 1945. Vuosi 1945 katsotaan nykyisen virallisesti MAFin perustamisvuodeksi. MAF Australia perustettiin vuonna 1947. Ensimmäinen lentokone hankittiin MAF UK:lle vuoden 1948 helmikuussa.

Suomen oma MAF perustettiin vuonna 1976 nimellä Finnish Council of MAF (Suomen Lähetyslentäjien neuvottelukunta). Myöhemmin vuonna 1994 järjestö rekisteröityi nimellä MAF Finland, lyhenteeltään MAF Fin. Suomalainen lähetyslentotoiminta alkoi jo aikaisemmin, vuonna 1975, kun ensimmäinen suomalainen lähetyslentäjä, Seppo Kurkola, lähetettiin Etiopiaan. Suomen Lähetysseura lähetti Kurkolan eli maksoi tämän palkan. Suomen Lähetyslentäjien Neuvottelukunta vastasi käytännössä kaikista lähetyslentämiseen liittyvistä asioista Suomessa. Seuraava merkittävä askel suomalaisessa lähetyslentohistoriassa oli 28. helmikuuta 1982 perustettu Gospel Flight ry. Sen perustajat olivat vapaiden suuntien kristillisistä liikkeistä sekä eläkkeelle siirtyneitä Suomen ilmavoimien lentäjiä. GF:n toiminta-alueen oli tarkoitus olla lähinnä Skandinavia, jossa seurakuntien työntekijöitä palveltaisiin puhe-, neuvottelu- yms. matkoilla ilmakuljetuspalveluita tarjoamalla. GF myös koulutti Suomessa MAFin palvelukseen lähteviä lentäjiä. Sekä Lähetyslentäjäin Neuvottelukunta että Gospel Flight olivat MAF Finlandin perustajajäseniä.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MAFin tehtävänä on auttaa hengellisiä ja humaanitaarisia järjestöjä tarjoamalla niille ilmakuljetuspalveluita. Tärkeintä heille on kuitenkin evankeliumin levittäminen. MAF myös järjestää toimintansa esittelemiseksi ilmailutapahtumia, yleisölennätyksiä, leirejä, seminaareja, koulutustilaisuuksia sekä tiedotus- ja julkaisutoimintaa. MAF pyrkii käyttämään lennontukitoimissa paikallisia ihmisiä ja resursseja vahvistaakseen kansalaisyhteiskunnan kehittymistä toiminta-alueella.

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MAF koostuu seuraavista järjestöistä MAF Europe, MAF US, MAF Kanada ja MAF Australia. Jokaisella on oma, yhteisesti sovittu toimialueensa; MAF Europella on lentotoimintaa seuraavissa maissa: Etiopia, Kenia, Madagaskar, Tansania, Tšad ja Uganda. MAF US toimii Keski- ja Etelä-Amerikassa, Länsi-Afrikassa ja Indonesiassa. MAF US on suurin konsernin järjestöistä. MAF Kanada lentää lounaisen Afrikan maissa Namibiassa ja Angolassa. MAF Australian toimialueeksi on puolestaan määritelty Australia, Oseania ja Aasia.

Vuonna 2006 perustettiin MAF International (MAFI), johon liittyivät kaikki muut MAF-järjestöt paitsi MAF US. MAF US on ollut prosessissa mukana tarkkailijana. Yhtenäinen maailmanlaajuinen MAF International on suuri toimija ja voi siten jakaa resursseja paremmin sinne, missä tarve on suurin. MAFI pyrkii pitkällä tähtäimellä yhtenäisyyteen operatiivisissa standardeissa turvallisuuden ja taloudellisuuden lisäämiseksi. Näin voidaan palvella yhteistyöjärjestöjä tehokkaammin.

Vuonna 2012 MAFilla oli palveluksessaan yli tuhat henkilöä maailmanlaajuisesti. Kyseisenä vuonna MAF lensi 4 412 940 kilometriä, palveli yli 600:aa organisaatiota ja lennätti 105 000 matkustajaa sekä 4 082 tonnia rahtia. Lentokoneita oli 136.[1]

Suomalaiset MAFin palveluksessa kautta aikain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaiset MAFin palveluksessa olleet henkilöt luokiteltuna lentäjiin ja lentotekniseen henkilökuntaan. Lentoteknisen henkilökunnan kohdalla mainittu ammattinimike. Henkilöiden nimien perässä on maat, jossa he ovat tai ovat olleet työyhteydessä. Sulkeissa lähetyslasten nimet.

Lentäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Seppo ja Seija Kurkola − Etiopia, Tansania, Kenia
  • Hannu ja Tuula Nikunen − Australia, Papua-Uusi-Guinea (Mika, Sanna ja Jukka)
  • Aarno ja Outi Alanne − Tansania, Kenia
  • Pablo ja Merja Waris − Equador
  • Eliisa ja Jukka Latva-Hakuni − Tansania, Kenia
  • Jarmo ja Saara Korhonen − Tansania, Etiopia
  • Kari ja Riitta Karhu − Tansania, Etiopia
  • Esa ja Soile Ravantti − Tansania
  • Timo ja Katja Puttonen − Tansania
  • Jorma ja Pia Greijus − Australia, Papua-Uusi-Guinea (Johanna ja Nora)
  • Roy ja Sirpa Rissanen − Tansania, Kenia, Mongolia
  • Olavi ja Minna Kumpulainen − Papua-Uusi-Guinea (Nico, Saku, Kia ja Nea)
  • Pauli ja Maria Immonen − Tansania
  • Janne ja Kirsi Ropponen − Uganda, Mongolia
  • Juuso Koponen − Etelä-Afrikka, Mongolia, Tansania
  • Jussi ja Sari Valkeajoki − Australia
  • Fabio ja Maria Zuglian − Australia
  • Jarkko ja Pirita Korhonen − Kenia, Tansania tai Uganda (Samuel ja Jeremias)[1]
  • Peter ja Päivi Griffin − Tansania
  • Iisakki Saari − Etelä-Sudan

Lentoteknisissä tehtävissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tom ja Hannele Nyqvist, radioavioniikka Tansania
  • Terho ja Raija Kannisto, mekaanikko Tansania, Tšad, Etiopia
  • Jukka ja Tuija Kannisto, mekaanikko Tansania, Tšad
  • Hannu ja Päivi Heinonen, koneinsinööri, avioniikkamekaanikko Kenia (Johannes, Sakari, Samuel)
  • Olavi ja Minna Kumpulainen, mekaanikko Etiopia
  • Michael ja Outi Lindström, radioavioniikka Tansania

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Järvenpää, Veera: Afrikka odottaa!. Pieksämäen lehti, 27.5.2013, s. 8–9. Pieksämäki: Maakunnan Sanomat Oy.