Mölysammakko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mölysammakko
RanaRidibundaFemale.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Sammakkoeläimet Amphibia
Lahko: Sammakot Anura
Heimo: Aitosammakot Ranidae
Suku: Vihersammakot Pelophylax
Laji: ridibundus
Kaksiosainen nimi
Pelophylax ridibundus
(Pallas, 1771)
Synonyymit
  • Rana ridibunda
  • Pelophylax ridibunda
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Mölysammakko Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Mölysammakko Commonsissa

Mölysammakko (Pelophylax ridibundus,[2] aiemmin Rana ridibunda) on suurikokoinen ja kovaääninen sammakkolaji, jota on tavattu myös Suomessa.

Se on yleisväriltään vihreä ja tummatäpläinen, ja voi kasvaa 15 senttimetriä pitkäksi, mikä tekee siitä Euroopan suurimman sammakkolajin. Naaras on koirasta kookkaampi. Tavallisesta sammakosta poiketen koirailla on kaksi äänirakkoa, jotka sijaitsevat suunpielissä. Toukat eli nuijapäät ovat harmaanvihreitä ja 6–8,5 senttimetriä pitkiä.

Lajin elinympäristöä ovat seisovat ja hiljaa virtaavat vesistöt. Mölysammakot viihtyvät aikuisinakin vedessä rantaruovikoiden suojassa. Niille on ominaista joukkokurnuttaminen suurissa ryhmissä. Laji kutee kesäkuun puolivälissä. Naaras voi munia kerralla jopa 2 000 munaa, jotka se kiinnittää vesikasveihin vähän vedenpinnan alapuolelle. Nuijapäävaihe kestää kolmesta neljään kuukautta. Mölysammakko on aktiivinen sekä päivällä että hämärän aikaan, ja se talvehtii vesien pohjamudissa marraskuusta huhtikuuhun. Mölysammakko syö samaa kuin muutkin sammakot: matoja, hyönteisiä, toukkia, kotiloita ja muita selkärangattomia. Suurikokoisimmat yksilöt voivat syödä herhiläisiä, kalanpoikasia, muita sammakoita ja jopa pieniä lintuja.

Mölysammakko esiintyy lähes koko Euroopassa, pohjoisinta Skandinaviaa lukuun ottamatta. Virossa ja Etelä-Ruotsissa se on yleinen. Lajia tavataan myös Aasian lauhkealla vyöhykkeellä, Venäjän kautta Kiinaan ja Japaniin ulottuvalla alueella.

Mölysammakkoa tavattiin vuosina 19371960 Suomessakin Helsingin Vanhankaupunginlahdella ja myös Porvoossa Porvoonjoen suun suistoalueella. Äänekkäästi kurnuttavat sammakot häiritsivät rannoilla mökkeileviä ihmisiä. Viimeinen mölysammakko ammuttiinkin Suomen luonnosta vuonna 1960, ja sen jälkeen lajista ei tehty Suomessa havaintoja vuosikymmeniin. Mölysammakon lienee joku tuonut tänne ja mahdollisesti vesien saastuminen pilasi sen elinmahdollisuudet.

Vuonna 2008 lintuharrastajat havaitsivat mölysammakoita Turun Ruissalossa.[3][4] Laji on runsastunut nopeasti uudella elinpaikallaan ja on levinnyt muutamassa vuodessa jo Turun naapurikuntiinkin[5]. Vieraslajina mölysammakon epäillään kilpailevan elintilasta Suomen luonnon alkuperäisten sammakkolajien kanssa[6].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pelophylax ridibundus IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Pelophylax ridibundus (TSN 775195) Viitattu 17.5.2010. (englanniksi)
  3. Mölysammakon löytäjästä nousi meteli
  4. Kadonnut sammakko palasi Suomeen luettu 19.8.2008
  5. Mölysammakot levittäytyvät Turun seudulla luettu 14.8.2012
  6. Kalle Mäkelä: Mölyävä vihersammakko valtaamassa kotimaisen sammakon lammikot Yle.fi/uutiset. 24.7.2013. Yle Turku. Viitattu 27.7.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]