Möhöjuuri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Möhöjuuri
Knolvoet bij bloemkool (Plasmodiophora brassicae on cauliflower).jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Rhizaria
Kaari: Cercozoa
Luokka: Möhösienet (Phytomyxea)
Lahko: Plasmodiophorida
Heimo: Plasmodiophoridae
Suku: Plasmodiophora
Laji: brassicae
Kaksiosainen nimi
Plasmodiophora brassicae
Woronin, 1877
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Möhöjuuri Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Möhöjuuri Commonsissa

Möhöjuuri on ristikukkaisilla kasveilla, kuten kaalilla, rypsillä ja rapsilla tavattava kasvitauti. Sen aiheuttaa Plasmodiophora brassicae -möhösieni. Eläessään isäntäkasvissa tämä möhösieni aiheuttaa kasvin juuriin suuria muodottomia äkämiä, mistä kasvitauti on saanut nimensä. Juuriin muodostuvat äkämät lahoavat mätäneväksi massaksi.

Oireet ja torjunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikäli tauti iskee kasvin pääjuureen, seurauksena on kasvin lakastuminen. Sivujuureen muodostuvat tautiäkämät eivät välttämättä haittaa kasvua. Pahimmillaan seurauksena on sadon tuhoutuminen, jolloin taloudelliset vahingot voivat olla mittavia.

Tauti on vaikeasti torjuttava. Möhöjuuren muodostamat lepoitiöt voivat säilyä maassa jopa 10-20 vuotta, minkä vuoksi taudin torjuminen edellyttää sitä, että saastuneilla mailla ristikukkaisten viljelyä on vältettävä ainakin viisi vuotta. Kasvualustan korkealla pH:lla (yli 7,2) on tautia torjuva vaikutus.

Aiheuttaja ja elinkierto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Möhösienet eivät ole nimestään huolimatta sieniä, vaan ne luetaan nykyään Rhizaria-nimiseen kuntaan. Niiden asema eliökunnan luokittelussa oli pitkään hyvin epäselvä, ja tarkemman tutkimustiedon puuttuessa niitä pidettiin jonkinlaisina alkeellisina sieninä, alkueliöinä tai niiden välimuotoina aina 1900-luvun lopulle saakka.

Möhöjuurella kasvullinen vaihe on infektoituneen isäntäsolun sisälle muodostuva monitumainen haploidi limakko eli plasmodi. Tämä limakko muodostuu juurikarvan soluun, kun lepoitiöstä itänyt parveiluitiö on infektoinut sen. Limakosta muodostuu uintisiimallisia parveiluitiöitä eli sekundaarisia tsoosporeja, jotka infektoivat uusia juurikarvasoluja. Juurikarvasoluista infektio leviää juuren kuoreen, jonka soluissa muodostuu uusia niin sanottuja sekundaarisia limakkoja, ja ilmeisesti tässä vaiheessa limakoiden tumissa tapahtuu karyogamia eli haploidien tumien yhtyminen diploideiksi. Tässä vaiheessa isäntäkasvin juureen syntyy äkämiä. Sekundaarisissa limakoissa tapahtuu meioosi, jonka tuloksena vapautuu haploideja lepoitiöitä. Äkämän lahotessa nämä vapautuvat maaperään.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]