Måns Hedström
Måns Erik Hedström (26. lokakuuta 1943 Helsinki – 21. elokuuta 2005 Helsinki) oli suomalainen teatterilavastaja, pukusuunnittelija ja graafikko. Koulutukseltaan hän oli sisustusarkkitehti. Hän oli yksi Kom-teatterin perustajista ja vaikutti suuresti teatterin alkuaikojen visuaaliseen ilmeeseen.[1] Hänet tunnetaan myös erityisesti Love Records -yhtiölle suunnittelemistaan äänilevynkansista.[2][3]
Kom-teatterin kauden jälkeen Hedström teki paljon yhteistyötä ohjaaja Kalle Holmbergin kanssa. Se alkoi Turun kaupunginteatterin Seitsemästä veljeksestä ja Kuningas Learista ja jatkui Helsingin Kaupunginteatterin Ilmiantajassa ja Noitaympyrässä. Hedström suunnitteli myös puvustuksen Holmbergin televisiospektaakkeliin Rauta-aika.[1]
Teatteritutkija Laura Gröndahlin mukaan Hedströmin pelkistetyt mutta tarkkaan mietityt lavastusratkaisut syntyivät aluksi paljolti käytännön rajoitteiden ansiosta, kun Kom-teatteri joutui esiintymään väliaikaisissa tiloissa ja tuottamaan esityksensä pienillä budjeteilla. Kuolemanlaivassa näyttelijät kahlasivat savivellissä, Shakespearen Myrskyssä mustissa muovikalvoissa, Tervahanhen lavastuksena oli porontaljoja, näytelmässä En kvinna naisten alusvaatteita. Sama pelkistyneisyys ja kekseliäisyys jatkui Hedströmin töissä myös suuremman budjetin laitosteatterituotannoissa, joita hän lavasti paljon myös vuonna 1983 valmistuneeseen Lahden kaupunginteatteriin.[4] Vuosina 1988–1995 hän teki visuaalista suunnittelua myös Suomen Kansallisteatterin produktioihin. Viimeiset lavastustyönsä Hedström teki puolisonsa Heini Tolan johtamassa Teatteri Avoimissa Ovissa Helsingin Museokadulla.[1][5]
Måns Hedström oli perustamassa Suomen Oistat-keskusta, joka oli skenografien kansainvälisen yhteistyöjärjestön OISTATin (Organisation Internationale des Scénographes, Techniciens et Architectes de Théâtre) paikallisosasto. Hän toimi sen puheenjohtajana 1974–1977 ja valittiin myöhemmin sen kunniajäseneksi.[6]
Hedström on myös sanoittanut yhden laulun Love Recordsin vuonna 1969 julkaisemalle albumille Lautanen Guatemalan verta.[7]
Hedström kuoli vuonna 2005. Pari vuotta myöhemmin Teatterimuseo kokosi hänen töitään näyttelyksi Ajatuksella.[8]
Hedström on haudattu Näsinmäen hautausmaalle Porvooseen.[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Moring, Kirsikka: Måns Hedström, HS Muistot, elokuu 2005, viitattu 20.12.2014.
- ↑ Love Recordsin levynkansia Turun musiikkikirjastossa, Risto Vuorimiehen blogi 22.3.2011. Viitattu 21.12.2014.
- ↑ Top 10 - Levynkansien taidetta (Arkistoitu – Internet Archive), Aboa Vetus & Ars Nova 2006. Viitattu 21.12.2014.
- ↑ Gröndahl, Laura: ”Mitä lavastuksen tekniikka sanoo?”, Näkyvää ja näkymätöntä, s. 100. Teatterintutkimuksen seura, 2009. ISBN 978-952-99580-4-7. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 21.12.2014). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Hedström Måns, Ilona-esitystietokanta, Teatterin tiedotuskeskus, viitattu 20.12.2014.
- ↑ Tietoa Oistatista (Arkistoitu – Internet Archive), Suomen OISTAT-keskus, viitattu 21.12.2014.
- ↑ Hakutulos: Nälkä lähtee naidessa (Arkistoitu – Internet Archive), Suomen äänitearkisto. Viitattu 8.3.2014.
- ↑ Ajatuksella – Måns Hedström, Näyttely skenografista Teatterimuseossa 30.3.-16.9.2007
- ↑ Måns Hedström BillionGraves. Viitattu 8.1.2024.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Måns Hedström Elonetissä.
- Måns Hedström Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Måns Hedström – teatterin visuaalinen suunnittelija, Teatterimuseo 2007
|
