Märta Blomstedt

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Märta Blomstedt (alk. Märta Elisabeth Adelaide von Willebrand, 8. kesäkuuta 1899 Turku16. helmikuuta 1982) oli suomalainen arkkitehti joka oli yksi Suomen huomattavimpiaa funktionalististen rakennusten suunnittelijoita.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulun kansainvälinen koulu (Märta Blomstedt & Matti Lampén, 1961).

Märta von Willebrandin vanhemmat olivat Turun kunnallispormestari Reinhold Alexander von Willebrand ja Bertha Mathilda Hoffstedt. Von Willebrand opiskeli arkkitehtuuria Teknillisessä korkeakoulussa ja valmistui arkkitehdiksi vuonna 1922. Vuonna 1924 hän avioitui opiskelutoverinsa, arkkitehti Pauli Blomstedtin (s. 1900) kanssa, ja he perustivat vuonna 1926 yhdessä oman arkkitehtitoimiston. Blomstedt työskenteli yhteisessä toimistossa miehensä kuolemaan saakka vuonna 1935. Sen jälkeen vuosina 1938–1961 hänellä oli arkkitehti Matti Lampénin (1906–1961) kanssa yhteinen Arkkitehtitoimisto Blomstedt & Lampén, ja vuosina 1961–1972 hän oli Arkkitehtitoimisto Blomstedt & Penttilän osakkaana.

Märta Blomstedt osallistui merkittävällä tavalla suomalaisen funktionalismin läpimurtoon. Puolisonsa kanssa hän suunnitteli joitakin suomalaisen funktionalismin keskeisimpiä rakennuksia. Tunnetuin niistä oli Hotelli Pohjanhovi, joka valmistui Rovaniemelle syksyllä 1936 – vajaa vuosi Pauli Blomstedtin äkillisen kuoleman jälkeen. Saksan armeija tuhosi Pohjanhovin Lapin sodassa lokakuussa 1944.[1] Muihin Pauli ja Märta Blomstedtin suunnittelemiin funktionalistisiin rakennuksiin lukeutuvat Kotkan säästöpankin talo (1935) sekä Kannonkosken kirkko.

Kannonkosken kirkko valmistui vuonna 1938, kolme vuotta Pauli Blomstedtin kuoleman jälkeen. Märta Blomstedt huolehti suunnittelutyön loppuvaiheista yhdessä Matti Lampénin kanssa. Kannonkosken kirkko on yksi harvoista Suomeen 1930-luvulla rakennetuista funktionalistisista kirkoista, ja se on Museoviraston suojelukohde. Kirkossa oli alun perin 400 istumapaikkaa, mutta peruskorjausten jälkeen sinne mahtuu nykyään 350 ihmistä. Viimeisimmät peruskorjaukset on tehty kunnioittaen Märta Blomstedtin yksityiskohtiin ulottuvaa kokonaissunnittelua, jossa muun muassa väreillä on tärkeä asema.

Blomstedt suunnitteli Lampénin kanssa myöhemmin monia merkittäviä rakennuksia heidän yhteisen toimistonsa Arkkitehtitoimisto Blomstedt & Lampén nimissä. Tunnettuja töitä ovat muun muassa Hotelli Aulanko[1] (1938), Ruuskasen pukutehdas Tampereella (1942), Kivennavan sotakirkko (1943), Hämeenlinnan postitalo (1952), elokuvateatteri Bio-Vuoksi Imatralla (1954), Outokummun kaupungintalo (1956), Kuvalehtitalo Helsingin Hietalahdenrannassa (1957), Outokumpu Oy:n pääkonttori Kuparitalo Helsingissä (1958) ja Oulun kansainvälinen koulu (1961).

Blomstedt & Lampén suunnitteli myös useita Outokumpu Oy:n eri kaivosalueiden teollisuus- ja asuinrakennuksia.[2] Yhdessä Olli Penttilän kanssa Blomstedt suunnitteli muun muassa Otaniemeen Teknillisen korkeakoulun Vuoriteollisuusosaston rakennuksen, joka valmistui vuonna 1964.[3]

Tampereelle valmistunutta Ruuskasen pukutehdasta on luonnehdittu Tampereen funkisarkkitehtuurin tyylipuhtaimmaksi rakennukseksi.[4]

Märta Blomstedt oli Architectan perustajajäsen ja kerhon ensimmäinen varapuheenjohtaja. [5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hautajärvi, Harri: Autiotuvista lomakaupunkeihin. Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos; Aalto ARTS Books, 2014. Väitöskirjan verkkoversio
  2. Arto Savolainen 2006, s 2.
  3. 1964 Vuoriteollisuusosasto (nyk. Materiaalitekniikka), Blomstedt – Penttilä
  4. Harri Hautala: Nykyaika saapui bussilla. Aamulehti 2.1.2009
  5. Ilmi Haapio: Architecta 1942–1952. Architecta.