Männynsuomuorakas
| Männynsuomuorakas | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Thelephorales |
| Heimo: | Bankeraceae |
| Suku: | Suomuorakkaat Sarcodon |
| Laji: | squamosus |
| Kaksiosainen nimi | |
Männynsuomuorakas (Sarcodon squamosus) on toinen kahdesta suomuorakaslajista. Se kasvaa männyn seuralaisena, on pinnaltaan karhean ruskeasuomuinen, ja maultaan kirpeä. Nuoria yksilöitä voi käyttää ruokasienenä. Lajin voi sekoittaa samankaltaiseen kuusensuomuorakkaaseen,[2] joka kuitenkin on kookkaampi, suppilomaisempi ja pehmeämaltoisempi sekä lakin keskipainanteesta, joka kuusensuomuorakkaalla kehittyy jopa jalan yläosaan ylettäväksi suppiloksi. Sen lakin suomut ovat suurempia ja harvemmassa, ja ne siirottavat yleensä vain lakin keskellä.[3][4]
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Männynsuomuorakkaan lakki on 10–15 cm leveä, kupera tai laakea keskustassa kuoppa, suppilomainen, reunoilta sisäänkiertynyt. Väri lakissa on vaaleanruskea tai ruskeanmusta, pohjaväri vaalea, suomut ovat tummia. Lakissa on tiheässä siirottavia suomuja, isompia keskustassa ja reunoilla on pienempiä. Lakin alapinnalla on helttojen sijaan orat eli piikit. Piikit melko lyhyitä ja vaalenaharmaita tai ruskeita. Jalka vaalea ja jykevä, lakin halkaisijaa lyhyempi noin 3–6 cm, 0,5–2 cm paksu, vaalean ruskea ja täyteinen. Malto on kovaa ja kiinteää, väri vaalea, tyvestä tummanruskeaa. Haju on hyvä, lakritsamainen. Nuorena sieni on miedon makuinen, vanhemmiten kirpeänkarvas. Itiöpölyn on ruskeaa.[3][4]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Männynsuomuorakas on melko yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, harvinaistuu pohjoiseen mentäessä.[3][4]
Kasvupaikka ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Männiköissä, tuoreissa- ja kuivissa kangasmetsissä, boreaalisella vyöhykkeellä. Nimensä mukaisesti männyn juurisieni.[3][4]
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sienivärjäyksen kannalta on merkittävää, että tämä on suomuorakaslajeista se, josta saadaan purettamalla sinisen sävyjä.[5] Nuorista itiöemistä saadaan ruskeita sävyjä, vanhemmista, lähes mädistä saa harvinaisempia sinisen, turkoosin ja vihreän sävyjä.[3] Kuusensuomuorakkaasta saa vain ruskeaa sävyä.[4][6]
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
_Qu%C3%A9l_387019.jpg)
_Qu%C3%A9l_387020.jpg)
_Qu%C3%A9l_387021.jpg)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Viitattu 25.11.2017
- ↑ Suomen Luonto: Suomuorakkaita on kaksi lajia suomenluonto.fi. Viitattu 25.11.2017.
- ↑ a b c d e Luontoportti: Männynsuomuorakas Sarcodon squamosus luontoportti.com. Viitattu 25.11.2017.
- ↑ a b c d e Laji.fi: suomuorakkaat (Sarcodon) laji.fi. Viitattu 25.11.2017.
- ↑ Pertti Salo, Tuomo Niemelä, Ulla Salo: Suomen sieniopas. Helsinki: WSOY : Luonnontieteellinen keskusmuseo, kasvimuseo, 2006. ISBN 951-0-30359-3.
- ↑ Riihivilla, Dyeing with natural dyes: Dyeing with Sarcodon squamosus Värjäys suomuorakkailla riihivilla.blogspot.fi. Viitattu 25.11.2017.
| ||||||||||