Länsirintamalta ei mitään uutta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo romaanista. Nimen muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Saksankielisen alkuteoksen kansi.

Länsirintamalta ei mitään uutta (saks. Im Westen nichts Neues) on Erich Maria Remarquen kirjoittama ensimmäiseen maailmansotaan sijoittuva romaani. Kirja ilmestyi Saksassa vuonna 1929. Se oli hyvin suosittu, ja sitä myytiin ensimmäisen puolentoista vuoden aikana 2,5 miljoonaa kappaletta 25 eri kielellä. Aikojen kuluessa kirja on käännetty 32 kielelle, ja sitä on myyty yli kahdeksan miljoonaa kappaletta. Remarque muutti 1931, jo ennen kansallissosialistien valtaannousua, ensin Sveitsiin ja sitten Ranskaan ja myöhemmin vielä Yhdysvaltoihin, ja menetti myös Saksan kansalaisuuden 1938.[1] Kansallissosialistit eivät hyväksyneet pasifistiseksi katsomaansa teosta, vaan teos päätyi 1933 kirjaroviolle, koska se oli ”kirjallinen petos suursodassa sotineita kohtaan”.[1]

Kirja perustuu osittain Remarquen omiin kokemuksiin, kun hän osallistui sodan viimeisiin vuosiin Saksan armeijassa.[2] Kirjan päähenkilöitä ovat 18-vuotiaina sotaan joutuneet Paul Bäumer, Leer, Albert, Müller, Kemmerich, Haie ja Tjaden, joiden vanhempi isähahmo on suutari Katczinsky. Kirjassa kuvataan tarkoituksettomia hyökkäyksiä ja rintamaelämän kurjaa arkea. Aluksi kuvataan koulutusvaihetta, jossa heitä kouluttaa simputtava korpraali. Kirjassa kritisoidaan myös poikien keskikouluopettajaa, joka innostaa sotaan tietämättä kuitenkaan, mitä se on, ja sitä kautta tuomitaan epäsuorasti myös kulttuuriin sisältyvät sotaisat asenteet. Teoksen paatoksellinen loppupuoli kumpuaa rintamalla haavoittuneen Remarquen vakaumuksesta, ettei sota anna ihmiselle mitään, mutta voi viedä häneltä kaiken.[1]

Teos toimi vastavetona Ernst Jüngerin sotaa ihannoivalle teokselle Teräsmyrskyssä (1920), joka puolestaan oli ollut Henri Barbussen sotaromaanin Tuli (1916) antiteesi.[1]

Sanonta ”länsirintamalta ei mitään uutta” sai alkunsa ensimmäisen maailmansodan aikana. Lausahdusta käytettiin ilmaisemaan Saksan ja Ranskan rintamalinjojen muuttumattomuuta. Kumpikin rintamalinja pysyi paikoillaan, vaikkakin järjettömiä hyökkäyksiä riitti. Uudet aseet, etenkin konekiväärit tuhosivat hyökkääjän joukot tehokkaasti, mikä esti etenemisen mihinkään suuntaan.

Armas Hämäläisen suomennos ilmestyi Kustannusosakeyhtiö Kirjan kustantamana vuonna 1930.

Kirjasta on tehty kolme elokuvaa: Lewis Milestone ohjasi Oscar-palkitun version vuonna 1930; Delbert Mann ohjasi televisioelokuvan vuonna 1979; ja Edward Berger ohjasi elokuvan vuonna 2022.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Petri Immonen, Aatteiden sotaretkellä, Helsingin Sanomat 22.3.2010 s. C1
  2. John Whiteclay Chambers, David Culbert: World War II, film, and history New York: Oxford University Press, 1996. ISBN 978-0-19-509966-9

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.