Lyydi Stenbäck

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lydia (Lyydi) Stenbäck (16. huhtikuuta 1861 Alavus25. syyskuuta 1894 Joensuu[1]) oli suomalainen opettaja, kirjailija ja suomentaja.

Stenbäckin vanhemmat olivat kirkkoherra, lääninrovasti Carl Fredrik Stenbäck ja Emilia Ottilia Christina von Essen. Perheessä oli 12 lasta joista Lydia oli nuorin. Hänen veljiään olivat asianajaja ja ylioppilaspoliitikko Lauri Kivekäs sekä arkkitehti Josef Stenbäck.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Äidin kertomuksia : 1 vihko ; koonnut L-i S. WSOY 1891
  • Äidin kertomuksia : 2 vihko ; koonnut L-i S. WSOY 1891
  • Äidin kertomuksia : 3 vihko ; koonnut L-i S. WSOY 1892
  • Äidin kertomuksia : 4 vihko ; koonnut L-i S. WSOY 1893

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Felix Dahn : Felicitas : historiallinen romaani kansainvaelluksen ajoilta (v. 476 J. Kr.) ; saksasta suom. L-i. WSOY 1884
  • Jonas Lie : Perhe Giljellä : kuvaus neljänneltä vuosikymmeneltä, norjankielestä suomentanut L-i S. WSOY 1886
  • Jonas Lie : Elinkautinen vanki, norjankielestä suomentanut Lyydi Stenbäck. WSOY 1889
  • Peter Paul Waldenström : Jumalan lasten turva ja toivo : lyhyt tutkistelu Davidin 91 psalmista. Lähetyskirjakauppa, Helsinki 1890
  • Käännekohta elämässä : tosikuvaus koulutyttöjen elämästä ; englannin kielestä suomentanut Lyydi Stenbäck. Lähetyskirjakauppa, Helsinki 1892
  • Robert Boyd : Elämän tie ; esipuhe D. L. Moody’lta. Helsingin Sentraalikirjapaino 1893
  • Broom : Pelastuksen turvallisuus, varmuus ja ilo : sananen etsiville sieluille ; englannin kielestä suomentanut Lyydi Stenbäck. P. Nicolay, Helsinki 1893
  • Mathilda Roos : Kevään koittaessa : kuvauksia lasten maailmasta ; kuvilla varustanut Jenny Nyström. Tammisaaren kirjapaino 1893

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Neiti Lydia Stenbäckin kuolemasta. Karjalatar 27.9.1894. Digi.kansalliskirjasto.fi.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]