Lyijynitraatti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lyijynitraatti

Lead nitrate.png Dusičnan olovnatý.JPG

Tunnisteet
CAS-numero 10099-74-8
Ominaisuudet
Molekyylikaava Pb(NO3)2
Moolimassa 331,22 g/mol
Ulkomuoto Valkoisia tai värittömiä kiteitä
Sulamispiste 290°C [1]
Tiheys 4,6 g/cm3 [1]
Liukoisuus veteen 52 g/100 ml (20°C) [1]

Lyijynitraatti (Pb(NO3)2) on lyijy- ja nitraatti-ionien muodostama ioniyhdiste.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huoneenlämpötilassa lyijynitraatti on ulkomuodoltaan valkoisia tai värittömiä kiteitä. Verrattuna muihin lyijy-yhdisteisiin, jotka ovat usein veteen niukkaliukoisia, on lyijynitraatti veteen runsasliukoinen.[2] Lyijynitraatti on hapetin ja reagoi voimakkaasti helposti pelkistyvien yhdisteiden kanssa. Aine reagoi voimakkaasti myös eräiden ammonium- ja lyijy-yhdisteiden kanssa. [1]

Lyijynitraatin sulamispiste on 290°C. [1] Se alkaa kuitenkin hajota lämpötilan vaikutuksesta jo 205°C lämpötilassa. Veden kanssa kuumennettaessa syntyy emäksistä lyijynitraattia, typpidioksidia ja happikaasua.[2]

2 Pb(NO3)2 + H2O → Pb(OH)NO3 + NO2 + O2

Lämpötilan ollessa yli 450°C lyijynitraatti hajoaa lyijymonoksidiksi ja mönjäksi eli lyijytertroksidiksi. Lisäksi muodostuu typpidioksidikaasua. [2]

4 Pb(NO3)2 → PbO + Pb3O4 + 8 NO2

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyijynitraattia ei esiinny luonnossa mineraalina. Sitä valmistetaan liuottamalla lyijymetallia, lyijyoksidia tai lyijykarbonaattia laimeaan typpihappoliuokseen. Samalla liuosta jäähdytetään, jolloin syntyvä lyijynitraatti kiteytyy. [2]

3 Pb + 8 HNO3 → 3 Pb(NO3)2 + 2 NO + 4 H2O
PbO + 2 HNO3 → Pb(NO3)2 + H2O
PbCO3 + 2 HNO3 → Pb(NO3)2 + H2O + CO2

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyijynitraattia käytetään kankaiden puretuksessa, erottamaan titaanimalmeja savesta, valmistettaessa nailonia ja polyestereitä, erottamaan metalleja niiden syanidiliuoksista ja pyrotekniikassa ja räjähdysaineissa happea vapauttavana aineena. [2]

Lyijynitraattia käytetään myös useiden lyijy-yhdisteiden valmistuksessa. Räjähdysaineena käytettävää lyijyatsidia valmistetaan antamalla lyijynitraatin reagoida natriumatsidin kanssa. Sivutuotteena syntyy natriumnitraattia. [2]

Pb(NO3)2 + 2 NaN3 → Pb(N3)2 + 2 NaNO3

Monia niukkaliukoisia lyijy-yhdisteitä, kuten keltaisia lyijyjodidia ja lyijykromaattia, käytetään maalaustaiteessa väriaineina. Näitä yhdisteitä voidaan valmistaa lisäämällä lyijynitraattiliuokseen jotain useimmiten alkalimetallien jodidi- tai kromaattisuolaa. Tällöin niukkaliukoinen väriaine saostuu ja voidaan erottaa talteen. [3].

Pb(NO3)2(aq) + 2 KI(aq) → PbI2(s) + 2 KNO3(aq)
Pb(NO3)2(aq) + K2CrO3(aq) → PbCrO3(s) + 2 KNO3(aq)

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyijynitraatti on muiden lyijy-yhdisteiden tavoin myrkyllistä. Aineen suhteellisen hyvä liukenevuus veteen lisää yhdisteen myrkyllisiä vaikutuksia. [2]. Lyhyt aikainen altistus lyijynitraatille hengitysteiden kautta aiheuttaa hengenahdistusta ja yskää. Yhdisteen nieleminen aiheuttaa huonoa oloa ja oksentelua. Pitkäaikainen altistuminen aineelle voi aiheuttaa vaurioita hermostossa, munuaisissa sekä maksassa. Aineen on todettu aiheuttavan koe-eläimille syöpää ja olevan mutageeninen. [1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Lyijynitraatti Kansainväliset kemikaalikortit. 1999. ICSC. Viitattu 13.6.2009.
  2. a b c d e f g Pradyot Patnaik: Handbook of inorganic chemicals, s. 475. McGraw-Hill Professional, 2002. ISBN 9780070494398. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 13.6.2009). (englanniksi)
  3. Nicholas Eastaugh, Tracey Chaplin, Ruth Siddall: The pigment compendium, s. 225 ja 228. Butterworth-Heinemann, 2004. ISBN 978-0-7506-5749-5. (englanniksi)
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.