Lyijymonarkki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lyijymonarkki
Koiras
Koiras
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Monarkit Monarchidae
Suku: Tyynenmerenmonarkit Myiagra
Laji: rubecula
Kaksiosainen nimi
Myiagra rubecula
(Latham, 1802)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Lyijymonarkki Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Lyijymonarkki Commonsissa

Lyijymonarkki (Myiagra rubecula) on Australian pohjois- ja itäosissa sekä Papua-Uudessa-Guineassa elävä monarkkeihin kuuluva varpuslintu.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naaras

Kooltaan lyijymonarkki on 14–16 cm. Koiras on rinnastaan, päästään, selästään ja siivistään väriltään tumman harmahtavan sininen. Vatsa on väritykseltään valkoinen. Naaraan pää on ja selkä ovat väriltään siniharmaat. Rinta on oranssin ruskehtava ja muuttuu vatsaa kohden asteittain vaaleammaksi ja lopulta valkoiseksi. Nuoret lyijymonarkit ovat selästään harmahtavan ruskeita ja siivet ovat raidalliset. Rinta on punertava. [2]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyijymonarkkia tavataan Papua-Uudesta-Guineasta ja Australiasta. Australiassa lajin levinneisyys ulottuu pohjoisrannikolta Kimberleyn alueelta itärannikolle Victorian osavaltioon. Muuttoaikoina lajia tavataan myös Tasmaniassa Linnun elinympäristöä ovat korkeat ja puoliavoimet metsät rannikkoalueilla. Laji elää kuivemmissa metsissä kuin lähisukulainen samettimonarkki. [2]

Pesiminen ja ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyijymonarkin pesimä kausi on Australian pohjoisosissa elokuusta helmikuulle ja etelämpänä syyskuusta marraskuulle. Pesä on kuppimainen ja se rakennetaan ruohoista, puunkuoresta ja sammalista. Naaras munii kahdesta kolmeen munaa, joita myös koiras hautoo. Koiras osallistuu myös pesän rakentamiseen ja poikasten ruokintaan. [2]

Lyijymonarkin ravinto koostuu hyönteisistä. Niitä se pyydystää lentämällä ja puiden lehdiltä. Laji ruokailee lehvästön keskiosissa ja lentää sieltä puusta toiseen. Laji ruokailee pareittain tai yksin.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Myiagra rubecula IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 28.1.2014. (englanniksi)
  2. a b c d Leaden Flycatcher Birds in Backyards. Australian museum. Viitattu 31.7.2009. (englanniksi)
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.