Luonto vastaan kasvatus
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Luonto vastaan kasvatus (engl. nature versus nurture) on yhteiskuntatieteissä käytetty vastakkainasettelu, jolla pyritään ilmentämään eri näkemyksiä siitä, mikä määrä ihmisen käyttäytymisestä on selitettävissä synnynnäisillä biologisilla ominaisuuksilla, kuten geeneillä, ja mikä puolestaan kulttuurilla ja kasvatuksella.
Yhdysvaltalaiset tutkijat Jerome H. Barkow, Leda Cosmides ja John Tooby ovat esittäneet, että puhtaan sosiologinen katsantokanta perustuu usein niin kutsuttuun yhteiskuntatieteiden standardimalliin, jonka mukaan biologian vaikutus on joko olematon tai kulttuurin myötä painunut niin olemattomaksi, ettei sitä ihmisen toimintaa selitettäessä tarvitse noteerata millään tapaa. Usein kulttuuri ja syyt ovat yhteiskuntatieteiden standardimallin mukaan täysin tulkinnanvaraisia.
Evoluutiopsykologia ja muut biologiasta ammentavat tutkimussuuntaukset taas esittävät, että koska ihmisen käyttäytymiselle voidaan asettaa myös tieteellisen teorian kriteerit täyttäviä, falsifioitavia selityksiä, olisi järkevää selittää niillä se, mikä voidaan selittää, ja jättää loput kulttuurin tehtäväksi. Heidän mukaansa yhteiskuntatieteet voisivat luopua yhä enemmän tulkinnanvaraisuudestaan ja pyrkiä konsilientisti yhdistämään eri yhteiskuntatieteiden haarat niin kutsuttuun integroituun kausaalimalliin (IKM).
IKM:n mukaan biologia ja geenit määräävät ihmisen kognitiiviset taidot ja "taulun", jolle kulttuuri kirjoitetaan. Kuitenkin ihmisen aivot toimivat modulaarisesti, eikä esimerkiksi oppiminen ole mitään yleistä tiedon imemistä, vaan erityisten asioiden erilaista omaksumista. Esimerkiksi kielen, moraalin tai matemaattisten laskutoimitusten opettelemiseen käytetään hyvin erilaisia mekanismeja ihmisen aivoissa. Toisaalta esimerkiksi lukeminen on biologisesti näkökyvyn ja kielen moduulien aikaansaannos.
IKM-näkemyksen mukaan luonto siis määrittää sen, miten kasvatus omaksutaan ja miten kulttuuri kehittyy, mutta toisaalta kulttuurikin vaikuttaa luontoon.
Sukupuolten tasa-arvon paradoksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Sukupuolten tasa-arvon paradoksi
Sukupuolten tasa-arvon paradoksi tarkoittaa, että sukupuolten tasa-arvoa edistävissä maissa on yleensä epätasaisempi sukupuolijakauma tieteen, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan aloilla ("STEM").[1] [2] [3]
Kun yhteiskunnassa varallisuus ja sukupuolten tasa-arvo lisääntyvät, sukupuolten erot kasvavat. Tällöin naiset entistä harvemmin suorittavat tutkinnon luonnontieteessä, tekniikassa tai matematiikassa (STEM). Muuallakin maailmassa naiset ovat aliedustettuja STEM:ssä. Tutkimus myös löysi lähes kaikkialla maailmassa nuorista naisista samat akateemiset vahvuudet ja heikkoudet miehiin nähden, ja nämä erot vaikuttavat naisten STEM-suorituksia vastaan. Biotieteissä naiset ovat hyvin edustettuina, sen sijaan heikosti epäorgaanisissa luonnontieteissä, kuten fysiikassa ja tietotekniikassa.[4][5]
Sukupuolten tasa-arvo oli korkein Suomessa ja Norjassa (Global Gender Gap Index), ja näissä naisten osuus STEM-tutkinnoista on lähes alhaisin. Naisten osuus oli sitä korkeampi mitä vähäisempää tasa-arvo oli. Tasa-arvoisimmissa maissa naisilla oli tarkemmin samat mahdollisuudet kuin miehillä ja heitä myös kannustettiin STEM-aloille. Psykologian professorin mukaan rikkaissa maissa nainen voi valita minkä alan haluaa, köyhässä hänen ehkä pitää taloudellisista syistä valita STEM-ala.[4]
Varakkuus ja tasa-arvo antavat naisille ja miehille enemmän tilaa toteuttaa itseään oman mielensä mukaan. Köyhissä maissa on pakko keskittyä välttämättömyyksiin, mikä tasaa eroja. Miesvaltaisissa yhteiskunnissa naiset eivät voi siis toteuttaa itseään. Esimerkiksi Intiassa tyttöjä koulutetaan tietotekniikkaan, koska se takaa työn ja toimeentulon. Rikkaissa maissa koulutus on pikemminkin kulutushyödyke, omien mielihalujen toteuttamista eikä investointi tulevaisuuteen. Yliopistonlehtori Marja-Liisa Halkon mukaan voi sanoa, että biologia tuottaa naisille ja miehille eroja ja hyvinvoivassa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa nämä erot voivat korostua.[6]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Barkow, Jerome & Cosmides, Leda & Tooby, John (toim.): The Adapted Mind: Evolutionary Psychology and the Generation of Culture. Oxford University Press, 1992.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Stoet, Gijsbert; Geary, David C.: The Gender-Equality Paradox in Science, Technology, Engineering, and Mathematics Education (29 (4): 581–593, PMID=29442575) Psychological Science. 14.2.2018.
- ↑ Olga Khazan (18 February 2018), "The More Gender Equality, the Fewer Women in STEM", The Atlantic
- ↑ Giolla, Erik; Kajonius, Petri (11 September 2018), "Sex differences in personality are larger in gender equal countries: Replicating and extending a surprising finding", International Journal of Psychology, doi:10.1002/ijop.12529, PMID 30206941
- ↑ a b Jeff Sossamon: In countries with higher gender equality, women are less likely to get STEM degrees World Economic Forum. 20.2.2018. (englanniksi)
- ↑ Gijsbert Stoet, David C. Geary: The Gender-Equality Paradox in Science, Technology, Engineering, and Mathematics Education (29(4):581-593. doi: 10.1177/0956797617741719) Psychological Science. huhtikuu 2018.
- ↑ Mikko Puttonen: Miesten ja naisten erot kasvavat, kun tasa-arvo lisääntyy (tilaajille) Helsingin Sanomat. 19.11.2018.