Lumisokeus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Perinteinen inuiittien silmäsuojus, jolla estetään lumisokeutta. Silmien päälle asetettavassa luisessa kapulassa on karkeasti polarisoiva kapea rako.

Lumisokeus on tila, jossa heijastuva valo voi aiheuttaa silmän väliaikaisen näkökyvyttömyyden. Oireina voivat olla myös silmän punaisuus, vetisyys, turpoaminen ja roskan tunne silmässä. Lumisokeus johtuu voimakkaasta ultraviolettisäteilystä, joka vaurioittaa sarveiskalvoa ja aiheuttaa tulehduksen. Oireet ovat väliaikaisia, eikä lumisokeudesta jää pysyviä haittoja silmiin.

Lumisokeus voi ilmetä esimerkiksi hiihtoretkillä lumesta heijastuvan valon vuoksi tai merellä. Vaara on suurempi korkealla, missä UV-säteily on voimakkaampaa. Myös valokaarihitsauksessa syntyy paljon UVC- ja UVB-säteilyä, minkä takia sitä ei saa katsoa ilman suojausta.

Lumisokeus alkaa oireilla yleensä vasta 6 - 8 tunnin kuluttua altistumisesta ja sen oireet häviävät itsestään 1 - 2 vuorokauden kuluttua, kun sarveiskalvon epiteelisolut ovat uusiutuneet.

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lumisokeutta hoidetaan rasvaisilla antibioottivoiteilla tai -tipoilla, sekä oleskelulla hämärässä huoneessa ja tarvittaessa silmien peittämisellä. Särkylääkitys auttaa lumisokeudesta aiheutuvaan kipuun.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.