Lumikello
Tätä sivua ei ole | Lumikello | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Silmälläpidettävä [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Galanthus nivalis L. |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Lumikello Wikispeciesissä |
Lumikello eli puistolumikello (Galanthus nivalis) on varhain kukintansa aloittava narsissikasvi, jota Suomessa käytetään koristekasvina. Sen kukat ovat valkoiset ja kellomaiset. Lumikellon luontainen levinneisyysalue on Etelä-Euroopassa. Suomessa lumikello voi aikaisina keväinä kukkia jo maaliskuun lopussa, tavallisin kukkimisaika kuitenkin vaihtelee. Poikkeuksellisen lämpimillä paikoilla, etenkin Etelä-Suomessa, ne voivat kukkia jo tammikuun lopussa, jos talvi on ollut lauha. Näin tapahtui mm. Helsingissä vuonna 2008. Tyypillisenä vuotena ne kuitenkin aloittavat kukintansa Etelä-Suomessa huhtikuun alun pälvillä ja jatkavat huhtikuun loppupuolelle saakka kukintaansa. Pohjois-suomalaisissa puutarhoissa lumikellon kukinta tapahtuu tyypillisesti vapun tienoilla. Kasvin varhainen kukkiminen perustuu sen erikoiseen kykyyn alijäähdyttää kasvinesteensä sokerin avulla. Lumikelloa voi kasvattaa koko Suomessa.
Lumikellojen sipulit istutetaan syyskuussa maahan 8–10 cm syvyyteen. Lumikello ei ole nuuka siitä, millaisessa maassa se kasvaa, sillä se ehtii kukkia ennen kuin keväinen kosteus on ehtinyt haihtua maasta. Tiivistä savimaata tulisi kuitenkin välttää. Lumikello tulee toimeen niin porottavassa auringossa kuin varjossakin. Aurinkopaikoissa kukinta on normaalisti reilua viikkoa tai jopa kahta aikaisempi kuin saman alueen varjopaikoissa.
Lumikellot ovat oivia kasveja perennapenkeissä, sillä ne kukkivat ensimmäisinä ennen kuin muita kasveja on edes näkyvissä. Myöhemmin keväällä ne antavat sitten tilaa muille kasveille. Toinen hyvä vaihtoehto on istuttaa lumikellot pihanurmelle, esimerkiksi omenapuiden juurelle. Lumikello leviää melko hyvin sipuleista, ja sipulit tulisikin jakaa kolmen vuoden välein kesällä loistavan kukinnan takaamiseksi.
[muokkaa] Lähteet
- Schauer, Thomas ja Caspari Claus: Luonnonkasvit: Suuri maastokäsikirja. Suom. toim. Arto Kurtto. Weilin+Göös. 1991, s. 308. ISBN 951-35-3886-9.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Galanthus nivalis IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
[muokkaa] Aiheesta muualla
