Luis Echeverría Álvarez

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Luis Echeverría Álvarez (oikealla) ja Alfredo Ruiz del Rio.

Luis Echeverría Álvarez (s. 17. tammikuuta 1922 Ciudad de México) oli Meksikon presidentti 1970–1976.

Hän opiskeli Universidad Nacional Autónoma de Méxicossa (UNAM) lakia. Vuonna 1946 hän liittyi Partido Revolucionario Institucionalin (PRI) palvelukseen ja työskenteli pääsihteeri Rodolfo Sánchez Taboadan sihteerinä. Hänet nimitettiin opetusministeriöön ja 1958 hallitukseen nuoremmaksi ministeriksi. Vuonna 1964 hänet nimitettiin presidentti Gustavo Díaz Ordazin hallitukseen sisäministeriksi. Hän piti kovaa linjaa opiskelijamielenosoittajia vastaan koko vuoden 1968 ajan, mikä kulminoitui 2. lokakuuta 1968 kolmesataa ihmistä surmanneeseen verilöylyyn Plaza de las Tres Culturasilla Méxicossa, muutama päivä ennen vuoden 1968 olympialaisten alkua. Hän siirsi myös 15 % maan asevoimista Guerreroon taistelemaan sissejä vastaan, jossa yhteydessä ilmavoimien väitetään pommittaneen kyliä napalmilla. 1960- ja 1970-luvuilla myös Meksiko kävi omaa "likaista sotaansa" epäiltyjä vasemmistolaisia vastaan ja surmasi ja kidutti satoja.[1]

Echeverría nimitettiin marraskuussa 1969 PRI:n presidenttiehdokkaaksi, mikä tiesi varmaa voittoa 70 vuotta hallinneen puolueen ehdokkaana. Hän voitti vaalit kesällä 1970 ja astui virkaansa 1. joulukuuta 1970.

Presidenttinä Echeverría aloitti laajan populistisen talousuudistuksen, kansallisti kuparikaivos- ja sähköteollisuuden, sijoitti runsaasti varoja öljyteollisuuteen ja teiden parantamiseen ja jakoi Sinaloan ja Sonoran osavaltiossa maata talonpojille. Hän vastusti Yhdysvaltain ekspansiota ja tuki Chilen ja Kuuban vasemmistolaisia hallituksia, tuomitsi siionismin, salli Palestiinan vapautusjärjestön perustaa toimistonsa Méxicoon ja rajoitti ulkomaista pääomaa. Chilen vallankaappauksessa tapetun presidentti Allenden leski Hortensia Bussi de Allende sai turvapaikan Meksikosta, kuten myös moni muu Etelä-Amerikan diktatuureja pakeneva.

10. kesäkuuta 1971 Méxicossa oli toinen opiskelijamielenosoitus, jossa hallituksen luomaksi väitetty puolisotilaallinen ryhmä "Los Halcones" tappoi eri lähteiden mukaan 11–50 opiskelijaa.

Echeverrían jälkimaine on yksi Meksikon presidenttien huonoimmista. Hallituksen rahankäytön ja inflaation vuoksi peson kurssi putosi vuoden 1954 12,50 pesosta per dollari 20 per dollari vuoden 1976 lopussa. Echeverría nimitti hyvän ystävänsä ja tulevan seuraajansa José López Portillon valtiovarainministeriksi. Maan budjetin alijäämä kuusinkertaistui ja Díaz Ordazilta peritty ulkomainen velka kasvoi kuudesta miljardista dollarista kahteenkymmeneen miljardiin vuonna 1976.

Presidenttikautensa jälkeen Echeverría oli UNESCOn johtokunnassa, ja vuodesta 1980 lähettiläs eri maissa. Hän oli myös ehdolla YK:n pääsihteeriksi 1982.[2]

Echeverría toimi yhteistyössä CIA:n kanssa koodinimellä "Litempo 14".[3][4]

Kun Partido Revolucionario Institucional jäi oppositioon vuonna 2000, erityissyyttäjä syytti Echeverríaa kansanmurhasta. Meksiko ratifioi 2001 YK:n päätöksen, jonka mukaan kansanmurha ei rikoksena vanhene, mutta korkein oikeus päätti, ettei jo vanhentuneesta rikoksesta voi nostaa takautuvasti syytettä. Häntä vastaan yritettiin nostaa syytettä myös vuoden 1968 tapauksesta, mutta sekin havaittiin alemmassa oikeusasteessa vanhentuneeksi.[5] 30.11.2006 Echeverría asetettiin kuitenkin kotiarestiin.[6]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.